Viisukuppila

minä kuulin myös tänään helena paparizoun mambon, ja kovasti siitä tykkäsin.

Hesarin NYT-liitteessä oli tänään mukavia juttuja...

Mm. Ville Leinosen suosikkialbumit "parasta juuri nyt"-palstalla:

Katri Helena: Lady love
"Tätä kuuntelee kotona aina kun on mahdollisuus. Se on täydellinen poplevy"

Paula Koivuniemi: Sinulle vain
"Siinä on Sua vasten aina painautuisin, mutta mua kiinnostaa enemmän ne b-puolen biisit"

Juhamatti: Anna
"Tämäkin on 70-luvun puolivälissä, siinä on samat säveltäjät ja tekstinkääntäjät, ja siinä soittaa aika lailla sama studio-orkesteri kuin noilla muillakin. Siellä oli timanttiporukkaa silloin töissä."

Loistava maku tuolla Villellä

***

Samalla sivulla on Rock-poliisin kiusattavana myös Heidi Kyrö. Heidille irvaillaan paitsi uudesta rockahtavasta imagosta, myös sponsoreista jotka ovat Tigi-hiustuotteet ja eräs Autopesula. Rock-poliisi tekee suoran kysymyksen: "Onko rahat vai lääkkeet loppu?" ja saa suoran vastauksen: "Molemmat"

Heidin uuteen "kasarihevi"-imagoon voipi tutustua uusituilla kotisivuilla osoitteessa http://www.heidikyro.fi jossa kerrotaan myös uuden singlen ilmestyneen.

tonywerner kirjoitti:Katri Helena: Lady love
"Tätä kuuntelee kotona aina kun on mahdollisuus. Se on täydellinen poplevy"

Paula Koivuniemi: Sinulle vain
"Siinä on Sua vasten aina painautuisin, mutta mua kiinnostaa enemmän ne b-puolen biisit"

Todellakin aivan täydellisen mahtava musiikkimaku
Noi levyt ovat molemmat ehdottomasti loistavien artistien kirkkaimmasta päästä. Pitikin pistää ihan tuo Paula soimaan kun sattuu tuo levy (kahta kummallista discobiisiä lukuunottamatta) löytymään cd-muodossa. Levyllä on kolme aivan mahtavaa balladia, Tuskin sua mä tunnen, Sua vasten aina painautuisin sekä Sinulle vain. Kylmät väreet menee joka kerta. Ja onpa levyllä muutamia aivan mahtavia diskoilujakin, kuten Sylikkäin ja Kas Kas - Niin Niin, jonka on muuten säveltänyt Ralph Siegel. Mainio ralli IHANA PAULA

Ja voi kun saataisiin noi Katrin 70-luvun levyt joskus vielä kokonaisuudessaan cd-muotoon... niin paljon hyviä harvinaisuuksia on vielä julkaisematta...

No, nyt se Vartiaisen Jenni on tuloillaan! Myöhemmin keväällä tulee sinkku, ja debyyttialbumi ilmestyy lokakuussa.
Yhden biisin nimi on Vedenalaista, joka on kuulemma hidas biisi. Kuulostaa aika hyvältä.

Findance-sivusto uutisoi:

Leningrad Cowboys coveroi Haddawayta ja Modern Talkingia

Maailmaa jo 15 vuotta kiertänyt Leningrad Cowboys julkaisee kuuden vuoden tauon jälkeen uuden studiolevyn. Yhtye versioi Zombie´s Paradise -levyllä mm. seuraavia biisejä What Is Love (Haddaway), Ring Of Fire (Johnny Cash), Manic Monday (Bangles), Perfect Day (Lou Reed) ja Starman (David Bowie).

Levyn ensimmäisenä singlenä julkaistaan Modern Talkingin pop-klassikko You´re My Heart, You´re My Soul.

Kiintoisilta vaikuttivat nuo biisivalinnat. Odotan innolla tuota Modern Talking -coveria.

Joo, kuulostaa kutkuttavan mielenkiintoiselta. Leningrad Cowboys on onnistunut tekemään monia hauskoja covereita, joista päällimmäisinä on jäänyt mieleen Global Balalaika show'n Madonna ja Offspring -coverit Puna-armeijan kuoron kanssa.

Jo kuopatun Atomic Kittenin Jenny Frost on näköjään fiitannut Route One -nimisen yhtyeen kanssa. Videon voi katsoa täällä.

Laittakaapas tuo featuring suomeksi!?

Tuomari Nurmiolta on luvassa avaus uuteen tyylilajiin: herra julkaisee tangolevyn.

Tämänvuotisten Iskelmä-Finlandia ehdokkaiden joukossa on muutama viisuinenkin vaihtoehto.

Aiemmin Levyuutuuksia-osastolla mainostamani liettualainen laulaja, euroviisukarsinnat moneen kertaan juontanut ja usean liettuan Grammyn voittanut JURGA on avannut viralliset kotisivunsa osoitteessa http://www.jurgamusic.com .



Ulkomaisille faneille hyvä uutinen: Jurga on päättänyt antaa englanninkielisen uuden sinkkunsa "All I Have" (Aukso pieva) ladattavaksi kokonaisuudessaan faneilleen virallisilta sivuiltaan. Sen voi ladata täältä:

http://www.jurgamusic.com/lt/muzika_atsisiusk.html

Ruotsalainen musiikki on hyvää, mutta miksi ihmeessä sitä joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa?
Kai minä sitten etsin vääristä paikoista.
Ruotsalaiset levy-yhtiöt eivät taida oikein mainostaa artistejaan.

Upeita popbiisejä löysin tänään:

Anders Johansson: She said, If it's all I ever do, Save you, Stay with me, Meant to fly ja I'm outta love again

Sanna Nielsen: Vägen hem ja En okänd värld

Shirley Clamp: Lever mina drömmär

Jimmy Jansson: Om du bara kunde, En sommar utan dig, Ett plus ett blir två, Min planet ja Min sång

Sandra Dahlberg: I riddarens famn

Pete kirjoitti:Ruotsalainen musiikki on hyvää, mutta miksi ihmeessä sitä joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa?
Kai minä sitten etsin vääristä paikoista.
Ruotsalaiset levy-yhtiöt eivät taida oikein mainostaa artistejaan.

Ruotsalaisen musiikin löytäminen Suomesta on varmaan yhtä hankalaa, kuin suomalaisen musiikin löytäminen Ruotsista. Nuokin mainitsemasi ruotsinkieliset biisit on tehty varmasti etupäässä ruotsalaisille markkinoille.

CDON on kätevä paikka tilata ruotsalaista musaa, johtuen varmasti siitä että se on ruotsalainen firma. Toki ainakin Helsingin suurimmista levykaupoista löytyy ihan hyvä valikoima ruotsalaista musaa, ja kuulemma Vaasastakin (ja varmaan muilta alueilta jossa on paljon ruotsinkielistä väestöä).

Paljonhan täällä toki julkaistaan ruotsalaista musiikkia ihan kaikkien levykauppojen saatavillekin. Ainakin englanniksi laulettua - ja myös monia ruotsiksi laulavien artistien tuotantoa. Itse ainakin olen löytänyt hyvin haluamani - jos ei Helsingin Stockmannilta löydy, niin sitten CDON:iin...

Tässäpä uutisentynkää kotimuusikoille:

Finnhitsejä koottiin nuottikirjaksi
( 6.4. 10:07 )

Finnhits-ajan suosikkikappaleista ja vähän uudemmistakin hiteistä on julkaistu nuottikirja Finnhits - Suomen suursuosikit 1970-2005 (F-Kustannus). Kirjan on toimittanut Ari Leskelä.

Kirjasta löytyvät nuotit muun muassa kappaleisiin Poing, poing, poing, Tahdon olla sulle hellä, Mombasa, Ihmisen ikävä toisen luo, Olen suomalainen, Viisitoista kesää, Rekkamies, Kuurankukka, Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, Autiotalo ja Miljoona ruusua. (STT)

Pete kirjoitti:Kai minä sitten etsin vääristä paikoista.
Ruotsalaiset levy-yhtiöt eivät taida oikein mainostaa artistejaan.

Juu, kuten tonywerner kirjoitti, niin Vaasassa ihan mainio
valikoima ruotsalaista musiikkia. Omat osastonsa niin marketeissa
kuin pienissä musiikkiliikkeissäkin. Tervetuloa tutustumaan.
Ehkä myös Umeån läheisyys vaikuttaa ja Vaasan kaupungin kaksikielisyys.

Viime kesänä kävin Vaasassa, mutten älynnyt katsella levyjä! :doh:

Kuuntelin tässä juuri takavuosien lempparini Tarharyhmän levyä. Sehän on selvää että Maija Vilkkumaasta ja Minna Haapkylästä tuli isoja tähtiä,mutta onko kellään tietoa mitä ryhmän muille tytöille myöhemmin tapahtui?

Isa-Erika Lehto (jos se nyt oli hänen nimensä) taisi jonkin verran näytellä myös, oli jossain leffassakin. Ja juonsi telkkarissa jotain lasten visailua. Kai.
Neljäs (Niiniluoto) ei vaikuttanut kovin esiintymisintoiselta, teidä sitten, mitä on puuhaillut.

Eikös se juonna sitä Nelosen koululaisohjelmaa...? Luulisin.

kais(t)a kirjoitti:Eikös se juonna sitä Nelosen koululaisohjelmaa...? Luulisin.

Juontaa kyllä.

Romanialaisen musiikin ystäville (joihin itse lukeudun!) on nyt avattu varsin toimiva nettikauppa osoitteessa http://www.e-zine.ro . Musaa myydään ns. iTunes-hinnoilla eli 0,99 US-dollaria per kappale. Ja sieltä löytyy esim. Nicola, Voltaj ja aivan uskomattoman upea ja ihana Andreea Bâlan...

Tilasin heti VOLTAJ:n uuden livelevyn, ja palvelu toimi hyvin. Kappaleisiin saa henk.koht. käyttäjätunnuksen + salasanan, ja ne voi sitten ladata netistä. HUOM! Popup-ikkunat täytyy olla aktivoituna ko. sivustolle, muuten pukkaa erroria ladattaessa biisejä!

Matti Nykäsen levy on myös arvioitu Findance.comissa...

Matti Nykänen ehti vankilareissujen välissä julkaista comeback-albuminsa Ehkä otin, ehkä en. Mäkihyppysankari julkaisi 90-luvun alussa kaksi levyä Yllätysten yö ja Samurai, joista ensimmäinen oli jättimenestys. 90-luvulla studiotekniikka ei ollut vielä niin kehittynyttä ja Nykäsen musiikki olikin vokaalien osalta aivan ainutlaatuista camp-tavaraa. Tämä vahvuutena toiminut heikkous on kuitenkin ainakin osittain murskattu uudella albumilla. Toki Nykäsen vokaalit kuulostavat edelleen aika pahoilta, mutta suurimmat mutkat on vedetty suoriksi ja levy ei tältä osin ole Yllätysten yön kaltainen nautinto.

Albumi on kokonaisuudessaan Jussi Niemen säveltämä ja ja sanoituksia on rustaillut mm. suomalaisten ikisuosikki Vexi Salmi. Tyylillisesti liikutaan rokahtavalla linjalla, jossa kitara soi tiukasti, mutta mukaan on ujutettu pieni annos myös konesoundeja. Vaikka voi olla vaikea uskoa, niin koneosasto on heikommissa kantimissa kuin 90-luvun levytyksissä. Kankeat konesoundit tekevät levystä vain entistä halvemmankuuloisen. Mervin ja Matin parempi rakkauslaulu on musiikkitaustansa puolesta eniten esikoislevyn linjoilla, mutta kamalien soundien lisäksi vikaa on itse biisissäkin, jossa Matti lähinnä toistaa puhumalla taustalaulajien laulantaa.

Kelpojakin biisejä on tungettu mukaan. Ehkä otin, ehkä en ja Sydän villisti lyö onnistuvat mainiosti kertosäkeissään puristamaan vetovoimaa. Kovasti rokkaavat kitarat tuntuvat hieman korneilta Matin vokaalien alla, mutta toisaalta niillä saadaan kyllä luotua mehukkaat taustat. Lööpistä lööppiin yllättää julmalla soundiosastollaan ja itse biisikin onnistuu myös kertosäkeen ulkopuolella. Esimerkiksi jo vuosia sitten singlenä julkaistu Elämä on laiffii on paljon vaisumpi vetäisy. Levyllä on myös kaksi hienoisesti uudistettua biisiä Yllätysten yö ja Samaa nauhaa, jotka sisältyivät alunperin esikoislevylle. Homma pistetään pakettiin omituisella vedolla Maan korvessa, jossa Jussi Niemi laulaa voimainsa tunnossa ja Matti lausuu samat sanat perässä.

Ehkä otin, ehkä en on valitettavan huono levy, jossa aiemmin miehen levyjä kirkastanut camp-arvo on kuihdutettu mahdollisimman pieneksi. Ehkä otin, ehkä en, Sydän villisti lyö ja Lööpistä lööppiin ovat ihan mallikkaita biisejä, mutta muuten edetään niin masentavissa tunnelmissa, että levyn seurassa ei viihdy. Sen sijaan Matti-elokuvaa voin kyllä suositella ja kyytipojaksi vaikkapa Kai Merilän kirjoittama Matin ja minun rankka reissu -kirja, josta saa hyvän kuvan, millaista elämää Nykänen elää ihan oikeasti.

3 pistettä 10:stä

barbarossa kirjoitti:Isa-Erika Lehto (jos se nyt oli hänen nimensä) taisi jonkin verran näytellä myös, oli jossain leffassakin. Ja juonsi telkkarissa jotain lasten visailua. Kai.
Neljäs (Niiniluoto) ei vaikuttanut kovin esiintymisintoiselta, teidä sitten, mitä on puuhaillut.

Riikka/Nöksy on lähinnä opiskellut kehitysmaatieteitä ja jotain valtiotieteitä. Tekisikö sitten alan töitä nykyään. Ei sitä saatu houkuteltua Tarharyhmän nostalgiakeikallekaan muutama vuosi sitten, ei soita enää ollenkaan rumpuja.

Isa-Eerika on musiikkipedagogi ja muutamassa musikaalissakin noiden Barban mainitsemien juttujen lisäksi näytellyt. Sekä vuosia sitten muistan pikkuroolin Salkkareissa Nykyisin tosiaan lähinnä ylipirtsakkana Buusteri-juontajana.

EMI:n sivuilta lainattua:

Sofia Zidan odotettu esikoisalbumi "Disco Mamazida" julkaistaan 10.5.2206.
12 kappaleen albumi sisältää mm. disco, r´n´b ja house soundeja.

Hieman olen ylpeä, että Sofia Zidan kotikaupunki on VAASA.

Fabrizio kirjoitti:Hieman olen ylpeä, että Sofia Zidan kotikaupunki on VAASA.

Mutta missäs kaupungissa kuulit ensimmäisen kerran Sofian hitin "Disco mamazida"?

tonywerner kirjoitti:Sofia Zidan odotettu esikoisalbumi "Disco Mamazida" julkaistaan 10.5.2206.

Voi voi, jaksavatkohan kuppilalaiset odottaa noin kauan...

Oon tällä hetkellä ihastunut täysin Rihannan musiikkiin Pakko varmaan tytskän uusi "A girl like me" levy hankkia.

Matti Nykänen oli Ilta-Sanomien mukaan likistellyt Emma Anderssonia, joka on mm. duetoinut Bossonin kanssa Weightless-biisin.
Matin naismaku on tainnut nousta kaikenlaisista Merveistä.

Mielenkiintoinen kirjauutuus Suomi-rokin ystäville:


Kuka mitä häh? kysyy suomirockista

[STT, 10:29]


Kuka mitä häh? - kysymyksiä suomirockista lupaa olla kirja niille, jotka luulivat jo tietävänsä kaiken aiheesta. Pitkän linjan musiikkitoimittaja Juho K. Juntusen ja sarjakuvatoimittaja Antti Marttisen laatimat visaiset kysymykset saavat mausteeksi artistien itsestään tekemiä kysymyksiä.

The Sleepy Sleepersin vuoden 1975 esikoissinglestä nimensä napanneen kirjan kysymyssarjoja ovat muun muassa Kotiteollisuus kysyy Kotiteollisuudesta, Mikä yhdistää?, Ei ole Hectorin kysymykset helppoja, Sarjakuvarock ja Suomi-coverit. Kaikkiaan kysymyssarjoja on noin 40.

"Siis tuliko selväksi? Ei suomirock kuolemanvakava asia ole, vaikka se usein saattaa siltä kuulostaa. Surupuku on musta, tämä kirja on värillinen", tekijät lausuvat kirjansa esipuheessa.

Kirjan julkaisee Kustannus Oy Aamulehti.