Viisukuppila

ONE FOR SORROW on mun ehdoton lemppani!!!

En tiedä miltä Lisan uusi sinkku kuulostaa, mutta tältä se näyttää :

En halunnut jäädä teitä huonommaksi, vaan lainasin tänään kirjastosta
Stepsin Steptacular-nimisen levyn.
En jaksanut kuunnella sitä alusta loppuun. Toki ilmestynyt jo vuonna 1999.
Ei ihan tämän päivän musaa enää?.... Hui Hui...

Pitäskö sanoa, että ihan kiva.

Mun mielestä toi Steptacular on ehkä Stepsin levyistä "huonoin". Eniten tykkään kolmannesta levystä ja sitten suosikkilistalla on ykköslevy. (Mikäs ton kolmoslevyn nimi oli..?)

Pitäiskö sanoa, että "kuule oikein"?
Tradegy, After The Love Has Gone, Love's Got A Hold On My Heart, Say You'll Be Mine, Deeper Shade Of Blue, Movin' On, Never Say Never Again,
I Surrender... Kaikki aivan mainioita biisejä! Kuuntelepas uudestaan.

Ykkönen oli Step One ja kolmonen Buzz.

Mulla on näköjään nuo kaksi laitimmaista, eli tuota Mazan moittimaa en päässyt kuulemaan...

Toi Buzz-kansi on muuten kakkosversiosta. Kai Eurooppaa varten julkaistu. Eli ykkösversio näyttää seuraavanlaiselta. Sitten julkaistiin tietty vielä "Gold" ja "The last dance".

Juu, Maza kuuntelee vaan uudestaan!!! IHANAA CAMPPIÄ!!!!

Ooh, ööh! Täällä keskustellaan kaikkien aikojen suosikkibändistäni (kyllä, ABBAkin on vasta kakkonen) ja meinasin jäädä täysin ulkopuoliseksi! Kauhistuttavaa. Noh, ottakaamme nyt osaa senkin edestä.

gentedimare kirjoitti:

Robby kirjoitti:itse asiassa Bananaraman versio on parempi,

EIKÄ!!! Stepsien paljon parempi!!
Banaanien versio oudon laahaava ja ponneton!

Tähän riittänee yksinkertaisesti sanoa, että kyllä ne listasijoitukset kertovat... Vaikka toki Last Thing on My Mindin olisi kuulunut kohota vielä sen yhdeksän sijaa (ellen väärin muista?), onhan kyseessä ei pelkästään 90-luvun paras kappale vaan kaikkien aikojen paras! Tämänkin mielipiteen kanssa lienen yksin ja damn I'm proud :P

Robby kirjoitti:Myöskin toinen cover meni Stepsiltä metsään, nimittäin "Better the devil you know". Mutta kolme coveria onnistui ihan nappiin: "Tragedy", "Chain reaction" ja "I know him so well". Varsinkin dance-versio jälkimmäisestä oli oikein kiva. Ja H&Clairin versio "Another you, another me":sta oli hieno.

LToMM on tietysti covereista paras - ja yllätyksettömästi samalla kaikkien aikojen paras cover. Tragedy on oikein hyvä kakkonen. I Know Him So Well voisi hyvinkin olla kolmonen. Sen sijaan esimerkiksi Movin' On on taas Banaraman esittämänä tehokkaampi. Love U More, Better the Devil You Know, Merry Xmas Everybody, Too Busy Thinking about My Baby ja Lay All Your Love on Me toimivat puolestaan mielestäni vallan hyvin. Another You, Another Me'stä on paha sanoa mitään, kun ei ole ABBAn versiota kuullut. Onko sellainen ylipäänsä olemassa?



Kylläpä noita covereita olikin loppujen lopuksi aika monta. No, moni on B-puolia, jotka löytyvät singlejen lisäksi mainitulta The Last Dance -kokoelmalta, joka on muuten yllättävänkin mainio kokonaisuus, jolta löytyvät kaikki B-puolet Why:sta To Be Your Heroon. Ainoa puute on Words of Wisdom (5,6,7,8:n B-puoli). TLD:n ehdoton helmi on avausraita Overture, jossa bändin suurimmat hitit on sovitettu klassisen musiikin tyyliin ja yhdistetty ovelasti. Se on jotain, mitä jokaisen fanin täytyy ehdottomasti kuulla.

Jvvv kirjoitti:Robby: Ei väkisin. No, H&Claire'n parhaasta biisistä ollaan sentään samoilla linjoilla: "All out of love" on loistava! Se jaksaa edelleen ihmetyttää, miksi tuolta levyltä julkaistiin ensisinglenä "Half a heart", joka on kenties koko levyn surkein biisi? Ja huonon lohkaisun takia löysin pitkäsoiton kokoelmaani vasta kun sen sai halvalla alelaarista. Vaikka se olisi ollut ihan täysihintaisen arvoinen.

Todellakin, All Out of Love on sekin yksi kaikkien aikojen suurimmista kappaleista. Viime aikoina se on jo ohittanut listallani After the Love Has Gonen ja lähestynyt uhkaavasti One for Sorrow'n kakkossijaa Steps et al -listallani. AOoL:n merkillepantavin yksittäinen piirre lienee loistokas sovitus, jonka ansiosta sävellyksestä on saatu samaan pakettiin kolme erilaista kappaletta.

H & Clairen epäonnisten singlevalintojen suhteen voisin tuskin olla enemmän samaa mieltä. DJ oli huono valinta, sillä se oli halpa kopio S Club 7:n hiteistä (Don't Stop Movin' ja Alive) ja leimasi koko bändin lopullisesti halvaksi. B-puoli Over You sen sijaan oli aivan ihana, parempi kuin yksikään Stepsin balladeista, ja olisi voinut olla vaikka itsessään ensisingle.



Half a Heart oli, jos mahdollista, vieläkin epäonnistuneempi yritys korjata DJ:n tekemät tuhot. HaH on varsin keskinkertainen eikä sitä paitsi edusta albumia millään tapaa. Tämän jälkeen AOoL:n erinomaisuus ei enää riittänyt pelastamaan, varsinkaan kun sekin oli paritettu turhan Beauty and the Beastin kanssa.

Toisaalta AOoL:kaan ei olisi välttämättä ollut paras valinta ensimmäiseksi, sillä se on niin suora jatke Stepsin tuotannolle. Jos olisin päässyt valitsemaan, singlet olisivat olleet seuraavat:


1) Nothing at All
Tehokkaan kaihea midtempo vähän Deeper Shade of Bluen hengessä.

2) All I Want Is You
Kyllähän tämä vähän sitä Anastacian One Day in Your Lifea muistuttaa, muttei lainkaan liikaa. Lisää hyvää vähän erilaista tavaraa.

3) All Out of Love
Mielestäni tämä tuli oikealla paikalla, ainoastaan kahden väärän valinnan jälkeen.

4) Centre of My Heart
Kolme edellistä valintaa olisivat varmaankin menestyneet sen verran tapahtunutta todellisuutta paremmin, että neljäskin olisi voitu julkaista. Ja siihen tehtävään tämä kevyt ja taas vähän epästepsmäinen kappale olisi ollut mitä sopivin.



Valitettavasti singlevalinnat eivät jääneet ainoaksi H & Clairea kohdanneeksi katastrofiksi. Toinen, en tiedä kuinka merkittävä oli levyn raitajärjestys, josta olisi varmaan voitu saada parempi vaikka arpomalla. AOoL on täydellinen avausraita mille tahansa levylle, sitä ei voi kieltää, mutta sen jälkeen kaikki menee pieleen: halpa DJ, hitaasti aukeava Another You Another Me, tylsät Beauty and the Beast ja Half a Heart - ja vasta sitten päästään levyn muihin parhaisiin paloihin. Lisäksi levyllä on aivan liikaa balladeja. Muutaman niistä olisi huoletta voinut jättää pois ja muutaman sovittaa uudelleen nopeiksi No Turning Backin ja Too Close to Tearsin tapaan. Jos olisin päässyt laatimaan albumin, siitä olisi tullut tällainen:

1) All Out of Love
2) All I Want Is You
3) DJ
4) Centre of My Heart
5) Nothing at All
6) Over You
7) No Turning Back
8) Half a Heart
9) Too Close to Tears
10) Another You, Another Me
11) Don’t Give Up (Don’t Let Go)
12) All Out of Love (Almighty Ultra-Pop Radio Edit)
13) Together
14) Invincible

Kuten näkyy, dumppasin huoletta suurimman osan balladeista ja otin mukaan muutaman B-puolen ja erään loistavan remixinkin. Tuollaisena ja oikein valituin singlein menestys olisi voinut olla aivan toinen.

Robby kirjoitti:Vähän lohtua Steps-ikävään toivat Scooch ja Pop!, vaikkeivät koskaan Stepsin tasolle yltäneetkään.

Scooch on perin mainio, varsinkin suurin hitti More than I Needed to Know ja Music to My Heart, joka moduloi järjettömän monta kertaa. Laskinkohan joskus kahdeksan modulaatiota? Siihen ei taida moni viisukaan pystyä? Four Sure -albumille pääsi mukaan ensisingle When My Babyn mainio B-puoli Syncopated Rhythm, mutta olisi voinut samalla päästä myös ainakin Don't Look Back.



Oli harmillista, ettei Pop! ehtinyt albumiin asti. Voi kuvitella, kuinka taivaassa olin aikanaan kuullessani, että on syntynyt bändi, joka on omistautunut kahdelle suurelle intohimolleni, Stepsille ja tanssipelille. Valitettavasti kappaleet itsessään eivät yrityksestä huolimatta yltäneet esikuvansa tasolle. Täydellisen Pop!:n muistomerkin voi kuitenkin löytää hyvinkin läheltä, nimittäin Tennispalatsista, jonka DDR Fusion -tanssipelikoneeseen Heaven and Earth on karaokevideioineen ikuistettu.

Tähän listaan pitää ehdottomasti lisätä allSTARS, vaikka kyseessä olikin enemmän S Club 7:n kuin Stepsin jäljitelmä. Bongasin bändin alun perin Scooby Doo -elokuvasta, jossa Things That Go Bump in the Night -biisi soi hetken aikaa. Levyn sisältö on perin vaihteleva, mutta kyllä 16 raitaan mahtuu kaikesta huolimatta paljon hyvää. Kauheiden asioiden ystäviä ilahduttaa, että allSTARS ei tyytynyt S Club 7:n kopiointiin musiikillisesti vaan tehtiin myös STARStreet-niminen tv-sarja, joka oli ihan kuin esikuvansa mutta täysin järjetön ja moninverroin huonompi. Täysin ihana siis. Sitä näytettiin aikanaan Suomen tv:ssäkin. Yhdeksän ensimmäistä jaksoa olen onnistunut VHS:llä hankkimaan mutta loput ovat vielä työn alla.



Huhhuh, tulipa jaaritus. No, onhan kyseessä sentään pitkäaikainen obsessioni. Tästä saattoi melkein tulla kaikkien aikojen pisin kirjoitukseni? No, mitäpä ei hyvän asian eteen tekisi.

Että silleen.

Monessa asiassa olen ihan samaa mieltä. Varsinkin mitä tulee H&Claireen!

Scoochin hienoimmat hetket musta olivat ehdottomasti "The best is yet to come", "More than I needed to know" ja ihan eri linjoilla oleva "Bird in flight", joka oli kuulemma alunperin tehty itselleen Celinelle.

Tiesitkö Ufo muuten, että Scoochin Natalie Powers (se tumma) on julkaissut pari soolosinkkua Scoochin jälkeen? Mm. oman versionsa tuosta "Music to my heart"-biisistä.




Harmittaa vieläkin, ettei POP!in annettu kasata albumia "Serious" ei ollut mistään kotoisin, mutta pidin kyllä kovasti "Heaven&Earth":sta, "Can't say goodbye":sta ja "Without the boy":sta.

AllSTARS oli ihan ok, vaikkei edellisten tasolle yltänyt lähimainkaan. Varsinkin jotkut remixit olivat onnistuineita.

löytyisköhän tota Scoochia jostain..hm..

Robby kirjoitti:Scoochin hienoimmat hetket musta olivat ehdottomasti "The best is yet to come", "More than I needed to know" ja ihan eri linjoilla oleva "Bird in flight", joka oli kuulemma alunperin tehty itselleen Celinelle.

Ah, se onkin juuri se Japanin-version biisi, jota en ole päässyt kuulemaan. Pitänee lisätä se samaan epätoivoisten etsintöjen listaan kuin Da Buzzin Wo Ai Ni ja One of Us.

Robby kirjoitti:Tiesitkö Ufo muuten, että Scoochin Natalie Powers (se tumma) on julkaissut pari soolosinkkua Scoochin jälkeen? Mm. oman versionsa tuosta "Music to my heart"-biisistä.

Ooh, en sitten lainkaan! Panin heti molemmat singlet ostoslistalle. Nataliehan olikin Scoochin Claire/Jade, joten ei ihmekään, että juuri hänellä oli sooloura.

Robby kirjoitti:Harmittaa vieläkin, ettei POP!in annettu kasata albumia "Serious" ei ollut mistään kotoisin, mutta pidin kyllä kovasti "Heaven&Earth":sta, "Can't say goodbye":sta ja "Without the boy":sta.

Eli siis Serious'n B-puoli on niin hyvä? Ostammepa siis senkin niin sittenpä on kaikki.

Robby kirjoitti:AllSTARS oli ihan ok, vaikkei edellisten tasolle yltänyt lähimainkaan. Varsinkin jotkut remixit olivat onnistuineita.

Aivan totta, mutta kun tarjonta tällä saralla on mitä on, aika vähäänkin on tyytyväinen. Suosikkini levyltä on itse asiassa yllättäenkin Carpenters-henkinen Lost without You, jonka lisäksi viiteen tähteen yltävät Things That Go Bump in the Night ja Happy Ever After Endings, jonka sanat ovat hienon järjettömät. Nelosista erityismaininnan ansainnee Love Is.

Näitkö muuten aikanaan STARStreetiä? Se jos mikä on tajuntaalaajentava kokemus... :]

JeSSSe kirjoitti:löytyisköhän tota Scoochia jostain..hm..

Löysin omani aikanaan Kajaanin Anttilasta, josta löytää aina ihan ihmeellisiä asioita, sellaisiakin, mitä ei koko Helsingistä. Ei niitä siellä varmaan enää ole mutta jostain yhtä oudosta paikasta saattaa hyvinkin löytyä. Levy on kyllä ehdottomasti vaivan arvoinen.

Että silleen.

Joo, "Bird in flight" on just se Japski-version bonus-biisi (miks ne saa aina kaikkee extraa?). Se poikkeaa täysin bändin muista biiseistä, mutta on ERITTÄIN kaunis balladi Natalien laulamana.

Nataliesta on tullut (yllättäen) jonkinlainen gay-suosikki ja kierteleekin Briteissä laulamassa gay-prideissa. Uusin biisi "Body rock" löytyykin ainoastaan "Gayfest 2005"-kokoelmalta

Jep, "Serious"-sinkku kannattaa hankkia vain tuon "Without the boy":n takia. Ihan eri linjoilla kuin sinkkubiisit. Kaunis melankolinen balladi.

Enpä tiennyt STARStreetistä mitään aikaisemmin, joten se on mennyt täysin sivu suun.

AllSTARSin cdn ehdoton ykkösbiisi on just "Happy ever after endings"

Robby kirjoitti:Joo, "Bird in flight" on just se Japski-version bonus-biisi (miks ne saa aina kaikkee extraa?). Se poikkeaa täysin bändin muista biiseistä, mutta on ERITTÄIN kaunis balladi Natalien laulamana.

Nataliesta on tullut (yllättäen) jonkinlainen gay-suosikki ja kierteleekin Briteissä laulamassa gay-prideissa. Uusin biisi "Body rock" löytyykin ainoastaan "Gayfest 2005"-kokoelmalta

Käynpä siis onkimaan molempia.

Robby kirjoitti:Enpä tiennyt STARStreetistä mitään aikaisemmin, joten se on mennyt täysin sivu suun.

Muiden taiteellisten ansioiden lisäksi sarjassa esiintyy useitakin sellaisia biisejä, jotka eivät levylle mahtuneet, ja monet niistä ovat hyviäkin, joten siitäkin syystä kannattaa katsoa, jos suinkin onnistut sarjaa jostain käsiisi saamaan. Itse löysin nauhoja ihan tänä vuonna brittiamazonin kautta - ja kas, niitä näkyy sieltä yhäkin saavan, eikä muutaman punnan hintakaan ole muuksi muuttunut. Kas tässä samantien suorastaan linkit ykkösvideoon ja kakkoseen.

Että silleen.

Kiitti vinkeistä!

Tässä Steps-jälkeläisten keskustelussa on muuten unohdettu yksi bändi. Ajallisesti Scoochin ja Pop!:n välissä vaikuttanut SIX. Irlannin Popstars-bändi, jonka eka sinkku "There's a whole lot of loving" kipusi Irlannin listan lisäksi sinkkuykköseksi ainakin Norjassa (!), jossa kyseinen kisa näytettiin aikanaan. Pete Watermanilla on sormensa pelissä muutamassa bändin biisissä. Toinen sinkku "Let me be the one" kuulostikin aikas lailla Stepsiltä ja SAW-tuotannolta.

Robby kirjoitti:Tässä Steps-jälkeläisten keskustelussa on muuten unohdettu yksi bändi. Ajallisesti Scoochin ja Pop!:n välissä vaikuttanut SIX. Irlannin Popstars-bändi, jonka eka sinkku "There's a whole lot of loving" kipusi Irlannin listan lisäksi sinkkuykköseksi ainakin Norjassa (!), jossa kyseinen kisa näytettiin aikanaan. Pete Watermanilla on sormensa pelissä muutamassa bändin biisissä. Toinen sinkku "Let me be the one" kuulostikin aikas lailla Stepsiltä ja SAW-tuotannolta.

Vaikuttaa tutulta. Muistan jollain tasolla ottaneeni tuostakin aikanaan selvää, mutten innostunut, koska pidin ensimmäistä hittiä tylsänä tai muuta vastaavaa. Olivatko nuo myös jotenkin erityisen uskonnollisia vai sekoitanko johonkin toiseen?

Ei mitää uskiksia. Albumi ei ollut kummoinen, mutta kannattaa ehdottomasti etsiä jostain käsiinsä "Let me be the one". Se on rautaa!

Robby kirjoitti:Ei mitää uskiksia.

Se oli sitten varmaan se jokin poikabändi, joka oli samaan aikaan hetken olemassa.

Robby kirjoitti:Albumi ei ollut kummoinen, mutta kannattaa ehdottomasti etsiä jostain käsiinsä "Let me be the one". Se on rautaa!

Olen jo aloittanut etsinnät :]

Robby kirjoitti:Albumi ei ollut kummoinen, mutta kannattaa ehdottomasti etsiä jostain käsiinsä "Let me be the one". Se on rautaa!

Kas niin, löytyihän se sieltä. Ja totta, perin hyvä on. Tosin koheni vielä ihmeesti, kun lisäsin nopeutta 20%. Kaipa se levy pitää ostoslistalle panna ihan periaatteesta, vaikkei hyvä olisikaan, kun singleä ei näy enää mistään saavan ja samalla vaivallapa se tulee sekin.

Noniin! Minähän sanoin

Luulisi, että sen kiekon saa jostain aika edullisesti, jos sitä ylipäänsä mistään enää löytää.

Eikä se nyt ihan surkea albumi ole. Parempi kuin esim. allSTARSin cd. Aika balladipainotteinen, mutta ihan kivoja sellaisia kuitenkin. Ja tietty cd:llä on mukana "There's a whole lot of loving" WIP COMMITMENTS MIX. Ja nimibiisi "This is it" olisi varmaan kelvannut STEPSillekin, vaikka hidas onkin.

Robby kirjoitti:Luulisi, että sen kiekon saa jostain aika edullisesti, jos sitä ylipäänsä mistään enää löytää.

Brittiamazon tarjoaa hintaan kallis, muualta en ole löytänyt. Jatkamme siis etsintää.

Etsinnästä puheenollen, sain juuri sattumalta varmuuden, että STARStreetiä on kuin onkin tehty videolle kolmaskin kasetillinen. Samalla löytyi sivu, jolla on lyhyet kuvaukset jaksoista.

CDON:sta löytyy hintaan 17,95. Miten ne ei oo vielä alentanut sitä?

Robby kirjoitti:CDON:sta löytyy hintaan 17,95. Miten ne ei oo vielä alentanut sitä?

Tämä on varmaan taas niitä, että ajatellaan, että jos kerran on niin hullu, että moisen haluaa omistaa, on luultavasti samalla riittävän hullu maksamaan täyden hinnan...

Minäkin sain Pop!-yhtyeen tuotantoa tärykalvoilleni muutaman biisin verran ja täytyy todeta, että heti osui ja upposi. Tahtoo lisää.

tonywerner kirjoitti:Minäkin sain Pop!-yhtyeen tuotantoa tärykalvoilleni muutaman biisin verran ja täytyy todeta, että heti osui ja upposi. Tahtoo lisää.

Niin sitä pitää! Minkä biisi kuulit?

Enpä muista nyt tähän hätään, mikä se oli. Joku "Heaven and...jotain"...

oiskohan Heaven and Earth...eiks niillä sellanen oo?

On. Se oli niiden eka sinkku. Toinen, "Can't say goodbye", on vielä parempi

Eks tän piti olla STEPS-keskustelu!!