Viisukuppila

Maa: Belgia
Vuosi: 1965
Kappale: Als het weer lente is
Esittäjä: Lize Marke
Säveltäjä: Jef van den Berg
Sanoittaja: Jaak Dreesen
Kapellimestari: Gaston Nuyts
Sijoitus: 16./18
Pisteet: 0
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1965be
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Belgium1965.html

Lize Marke (s. 1936) esitti Belgian kansallisessa karsinnassa kaikki kuusi laulua. Näistä tuomaristo, jossa oli 10 asiantuntijajäsentä ja 10 yleisön edustajaa, valitsi selvin äänin voittajaksi keväisen Als het weer lente is -kappaleen, When it's springtime again. Kävi ilmi, että kappale oli jo esitetty televisiossa aiemmin toisten esittäjien toimesta, mutta se sai tästä huolimatta jatkaa kansainväliseen kilpailuun.

Menestys ei kuitenkaan ollut kaksinen. Pisteitä ei herunut laisinkaan ja Belgia sijoittui jaetulle viimeiselle sijalle yhdessä Suomen Viktor Klimenkon, Espanjan ja Saksan kanssa. Sinänsä surullista, koska Belgia jäi jo toista kertaa nollille 60-luvulla.

Lize Marke oli kilpaillut edustuspaikasta jo kaksi vuotta aiemmin, jolloin hän esitti Belgian karsinnoissa kaksi laulua, joilla tavoitti sijat 2. ja 4.

Viisukokeilut eivät tuoneet paikkaa Belgian kestotähtien joukossa. Marke levytti ja esiintyi vielä kymmenisen vuotta, mutta menestys ei ollut suurta. Ura hiipui 1970-luvun puolivälissä ja vaikka kokoelmalevy julkaistiin vielä 2000-luvulla, ei Lize Markesta ole enää juuri kuulunut.

Tuossakin iskelmässä oli periaatteessa tunnelmaa, mutta ei sitäkään kovin hyväksi tai erikoiseksi voi sanoa. Vahvat kaksi tähteä.

Latteaa, niin latteaa.

Ääh, kylläpä oli tylsää. Aloin kesken kappaleen tutkia koulupapereitani, vaikken niitäkään sentään järin kiinnostaviksi myönnä. Kiinnostivat kuitenkin enemmän kuin tämä laulelma.

** tähteä.

Ihan kaunista, joskin kovin helposti unohtuvaa.

KOLME!

Lentosuukon tv-katsojille lähetti Lize! Ihan nätti kappale sen kuuntelemisen ajan, mutta jäikö oikeastaan mitään mieleen melodiasta? Eipä ainakaan minulle. Ihan nätille kolme tähteä kuitenkin.

Ihan kauniin tunnelmapalan tarjoili tässä Lize. Keskivaiheen hetkellinen rytminvaihdos oli toisaalta irrallinen, mutta toisaalta piristävä osio. Ei mitään maailmoja räjäyttävää, mutta kohtalaisen nautittavaa kuuneltavaa.

Kolme tähteä.

Avoimin korvin tätä kuuntelin, mutta latteaksi jäi. Ei ärsyttänyt, mutta ei jäänyt mitenkään mieleen. Keskivertoviisu, mutta Lize lauloi kauniisti. Keskivertokolmonen.

Kaunis ääni, klassista viihdettä, kiva svengi, muttei erityisemmin silti nyt sytytä. Ehkä vähän geneerinen. Kaksi.

On hyvä lauluääni ja tunnelmallinen aikas lailla, mutta ei niin vaativa ja korkeatasoinen. Kaksi.

Upea laulelma, jolle annan neljä kirkasta tähteä.

Tylsäksi ja unohdettavaksi jää tämä laulelma, kaksi tähteä.

Viisuissa on aina kevät, vaadin lisää syksy- ja talvilauluja! Sävellyksessä ei tapahdu mitään. Kaikki kunnia ja paljon sympatiaa laulajalle, tästä materiaalista ei vain saa enempää irti. Viktor Klimenkolla oli niin paljon parempi biisi, että olen närkästynyt Suomen enkä Belgian puolesta. **

Näin vanhaksi viisuksi uskomattoman kaunis ja otteessaan pitävä! Ehdottomasti nelonen, todella positiivinen yllätys!

Kalypsomaisemissa. Euroviisumuodin mukaisesti kaihoisissa tunnelmissa. Olivatko naiset niitä, jotka enemmän kaihosivat kuin miehet? Hyvä nainen oli kai se, joka kaipasi miestä, sitä miestä joka urheana matkaa maailmalla, ja käy vieraissa naisissa. Biisi on semmoinen, että sen on jo joku toinen tehnyt. 2 naulaa, jolla nakata ukko lattiaan kiinni.

.

Näitä tällaisia balladeja ei tänä vuonna ollutkaan kovin montaa, mutta ei tämä edukseen erotu. Hieman masentava, vaikka välissä onkin ihmeellinen nopeampi kohta. Yksi tähti.