Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 2010
Kappale: That sounds good to me
Esittäjä: Josh
Säveltäjä: Pete Waterman, Mike Stock
Sanoittaja: Pete Waterman, Mike Stock
Sijoitus finaalissa: 25./25
Pisteet finaalissa: 10
Sanat: http://diggiloo.net/?2010uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/UK2010.html

Britannian karsinnassa Your Country Needs You oli mukana kaikkiaan kuusi kilpailijaa, jotka kaikki ensimmäisellä kierroksella lauloivat oman versionsa jostakin Stock-Aitken-Waterman -tuotannon kulta-ajan helmestä. Näistä kuudesta Pete Watermanin johtama paneeli valitsi toiselle kierrokselle kolme esiintyjää, jotka kaikki pääsivät laulamaan Watermanin yhdessä Mike Stockin kanssa tekemän uuden kappaleen ”That sounds good to me” – josta oli tuleva siis myös Britannian edustuskappale Osloon.

Kärkikolmikosta puhelinäänestäjät valitsivat voittajaksi 19-vuotiaan Josh Dubovien (s. 27.11.1990), joka esitti ensimmäisellä kierroksella Jason Donovanin ykköshitin ”Too many broken hearts”. Ennen ”Your country needs you” -kisaa Josh oli esiintynyt lähinnä opiskelijavetoisissa musikaaleissa ja näytelmissä. Hänen musikaalinen lahjakkuutensa, jonka Josh itse sanoo perineensä äidiltään, oli kuitenkin kiistaton. Lisäksi hän on opiskellut musiikin tekniikkaa Billericayn koulussa näyttelemisen ja kirjallisuuden ohella.

Joshin halu päästä ihmisten tietoisuuteen oli kuitenkin kova ja hän olikin tuttu näky erilaisissa laulukilpailuissa ja kykyjenetsintäkilpailujen koe-esiintymisissä. Vaatimattomampia menestyksiä Joshin ansioluettelossa olivat mm. Blues Idol -kilpailun voitto 2008, Voice of St.Lukes –kilpailun voitto sekä koulun sisäisen Billericay’s got Talent –kisan voitto. Myös näyttelemisen lahjan saanut Josh pyrki Freddie McClairin rooliin suosittuun nuortensarjaan Skins ja pääsikin valinnoissa viimeiselle lyhyelle listalle, mutta loppujen lopuksi rooli meni Luke Pasqualinolle.

Lauluosastolla Josh on pyrkinyt Britannian X-factoriin kuudennella kaudella ja Talentiin neljännellä kaudella, mutta ei vielä silloin pystynyt vakuuttamaan tuomareita erinomaisuudellaan. Mainittakoon, että Talentin hylkäyskirje kolahti Joshin postiluukusta Your country needs you -kisan voiton jälkeisenä päivänä, mutta se ei varmasti enää siinä vaiheessa nuorukaisen mieltä masentanut.* That sounds good to me esikatseluvideossa Josh hymyileekin erittäin aurinkoisesti.

Josh matkasi Osloon bussilla ja DFDS yhtiön laivalla yli Pohjanmeren tehden videopäiväkirjaa. Joshilla oli kovat odotukset: "Sinä hetkenä kun kuulin laulun olin varma että se voittaa, olen niin onnellinen että saan esittää sen Oslossa. Uskon todella että voimme voittaa Eurovision laulukilpailun". Joshille tuotiin lavalle valkoiset portaat jota pitkin hän käveli kappaleen aikana. Puhelinäänestäjien mielestä Britannian esitys ei kuulostanut lainkaan hyvältä, pisteitä tuli Irlannin lisäksi vain Albaniasta, Azerbaidžanista, Georgiasta. Kymmenellä pisteellä irtosi jumbosija.

Euroviisujen jälkeen Josh näytteli Aladdinia pantomiimissa. Myös hyväntekeväisyyskonsertit ja viisufanitilaisuudet työllistivät Joshia. Ensimmäinen levy Carpe Diem ilmestyi helmikuussa 2011. Seuraavana kesänä Josh kiersi Gay pridet Birminghamista Tukholmaan. Maaliskuussa 2013 Josh uudelleenbrandattiin artistinimellä Josh James ja tyyli muuttui RnBn ja Dancen suuntaan. Josh perusteli nimenvaihdosta sillä että googlehaku Josh Dubovie tuotti liikaa ESC-osumia. Uuden Joshin ensimmäinen sinkku on nimeltään Game over, mutta Joshin peli ei ole vielä pelattu.

Josh – That sounds good to me (karsintaesitys)

Josh - Too Many Broken Hearts (Your Country Needs You)

Your Country Needs You - Abba Medley

Your Country Needs You - tulokset

Your Country Needs You - Joshin haastattelu

Your Country Needs You YouTubessa

Josh – That sounds good to me (Josh Oslo-vuonolla)

Josh ja tekijät haastattelussa

Joshin videopäiväkirja viisumatkalta osa 1 osa 2 osa 3

Josh – That sounds good to me (2011)

Joshin haastattelu (2014)

Josh Dubovie - Carpe Diem (Spotify)

Josh Instagramissa

Josh James YouTubessa

*Teksti osittain Viisukuppilan vuoden 2010 artistiesittelystä
http://www.joshjamesworld.com/

Kun juuri äsken kirjoitin viiden ja yhden tähden arviot, ääripäät saavat jatkoa...

…valitettavasti väärästä päästä, because this does not sound good to me. Kuulostaa siltä, kuin britit olisivat löytäneet jostakin parikymmentä vuotta vanhasta aikakapseli-pöytälaatikosta tyhjänpäiväisen jämäkappaleen, antaneet sen kylän parhaimmalle laulajalle (jota en tosin voi kovasti kritisoida, ei hän huono ole) ja lähettäneet hänet laulamaan sen muutaman miljoonan televisiokatsojan eteen, sillä eivät jaksaneet panostaa muuhun.
Tulos oli sitten sen mukainen. Mikäli itse kappale on tyhjänpäiväinen, sanoitus sentään herättää tunteita. En minä mitään kirjallisuuden suurteoksia viisuista (varsinkaan tällaisesta musiikista etsi, mutta tämä on jotenkin jäänyt ärsyttämään. Onhan se sinänsä parempaa kuin olla harmaavarpunen, mutta näin henkilökohtaisella tasolla ei.

Päivän toinen ykkönen, tehden keskiarvoksi kaksi ja yksi kolmasosa. Mikäli rupeaisin pisteyttämään aivan kaikki viisut (ja ei, en aio koluta läpi Viisulaa), keskiarvosta tulisi todennäköisesti aika lailla sellainen.

Vuonna 2010 en tainnut juuri ollenkaan arvostaa tätä kappaletta, mutta sittemmin olen oppinut kuuntelemaan tätäkin. Ihan kivahan tämä sittenkin on! Kunhan riittävän harvoin kuuntelee.

*** tähteä.

Kappaleen ensi tahdit ärsyttävät minua, koska ne tuovat mieleni aina Britannian 2000-luvun kamalimman viisun eli v. 2007 Flying the flagin. Loppuosa on sitten niin keskinkertaista musiikkia kuin voi vain olla, ihan kivaa, mutta täysin hajutonta ja mautonta. Hämmästelen, miten britit onnistuvatkin tuomaan viisulavalle niin usein täysin yhdentekevää keskinkertaisen mitäänsanomatonta musiikkia (hmm... jotakin yhtymäkohtaa sikäläiseen ruokakulttuuriin selvästi... ). Kyllähän tätä kuuntelee ihan sujuvasti, harmitonta iloista musiikkia, mutta kun niin tyhjää. Esityksessä jäin ihmettelemään sekä niiden tanssijapoikien roolia että taustalaulajien stailausta ja sijoittamista sinne kuutioiden päälle. Omituinen kokonaisuus, joka ei ollenkaan tukenut kappaletta.

Kolme keskinkertaista tähteä.

No eipä tämä muovisuus paljoa iske. Tylsältä kuulostaa tämäkin hömppä. Ison-Britannian 2010-luvun tähän mennessä huonoin. Kaksi.

Ensimmäiset kolme viisulaan arpoutunutta vuoden 2010 viisua nyt valitettavasti edustivat vuotensa huonoimmistoa, vaikka kyllä sinä vuonna parempiakin oli.

Kaikki kohdallaan, huikeat jalanliikkeet ja hieno biisi. Tämä iskee ja kovaa! Tykkään! Viisi ihan puhtaalta kädeltä, yksi vuodensa parhaimmista.

voi jeesus miten imelää tais olla ansaittu jumbo. josh on söpö kyllä,nätti pikku pottu nokka 2.

Tiesin kappaleen jäävän viimeiseksi jo reilusti ennen kisoja. Sääli kylläkin Joshin kannalta, joka osoittautui Oslossa oikeaksi herrasmieheksi.

Voittaja-ainesta - joo, ehkä 30 vuotta sitten. Olihan se tietysti järkytys, kun Iso-Britannian kaltainen musiikkimaa lähetti viisuihin näin väsähtäneen mitäänsanomattomuuden, mutta kyllä tämä toisaalta sellaisena symppiksenä retroiluhömppänä ihan toimii. En vihaa, mutta ymmärän kyllä jumbosijan. Kunnianhimoa ja yritystä tässä ei tunnu olevan ensinkään. Kyllä mä tälle siitä huolimatta kolme tähteä voin antaa.

Tämä nostalgianiekkapa tykkäsi tästä kasarihutusta kovastikin. Ja Josh oli kyllä symppis tyyppi - niin lavalla kuin sen ulkopuolellakin.

Aurinkoinen NELONEN!

Oikein pirteä ja iloinen rallatus. Ei todellakaan koko finaalin huonoin. Josh onnistui esityksessään oikein mallikkaasti.

Ihan kiva tää tälläinen hyvän tuulen tee. Biisi sekä laulaja ihan kivoja ja symppiksiä, vaikka yksinkertainen kokonaisuus onkin kyseessä niin biisiä silti kuuntelee

Jumbosijan ymmärrän, vaikkei oisi sitä ansainnutkaan

Neljä tähtee

Säälittävä "sävellys" ja vielä sitäkin ala-arvoisempi "sovitus". Yksi sääli-tähti.

Surullinen tapaus Britanniasta. Laulu murheellisen huonoa, sävellys ja tuotanto apeasti vanhaa ja Rick Astleyn taannoin röyhtäilemää. Hautaristi sillekin, että poikalapsi oli niin iloinen ja tahtoi, että hänet palkitaan monella punaisella omenalla. Niin ei käynyt. Kaksi riiputettua veretöntä vasikkaa, jotka pyöritellään timjamissa ennen paistamista nuotion liekissä.

Onhan tää ihan sympaattinen, mutta kuitenkin aivan mauton, väritön ja hajuton.
Vähän tommosta taustamusiikkia. Kaksi tähteä nyt kuiteski.

niin siis (ei millään pahalla tietty, mut ... mitenkäs mä nyt taas sanani asettelisin.....) onhan tää ehkä himpun verran noloa että äärimmäisen rakastettu ja arvostettu Viisula-toimikunta joutuu viimeisissä henkitoreis-toivio-retkeläis-perinteen jatkamiseksi ... tuomaan arvosteltavaksi vielä näitä ihan vasta lähes äskettäin puhkiarvostel... :eehh: siis ... (lähes) puhkianalysoituja uusimpia ESC-lauluja... siis eihän tästä ja jostain Matt Monroen esityksestä voi puhua edes samana kuukautenakaan... vaikka molemmat ovat yhdestä rakastetuimmasta ja tasokkaimmasta ESC-valtiosta... yleisradio-yhtiön suojatteja... 1 piste. ...
ja siis se ettei tämän esityksen tilalla ollut tässä esim. Jan Malmsöjin huikea Hej Clown! vuodelta 1969, jaettu 1. sija eli yhtä lailla SAMAN ÄÄNIMÄÄRÄN SAANUT ELI SEKIN ON TAVALLAAN Ruotsin edustuskappale, mutta jostain kumman syystä, aivan ailahtelevaisesti sieltä sitten lähetettiinkin nuori vihernokka Tommy N... Kördberg, eikä tuota rakastettua operetti- ja musikaali- ym. tähteä... möreääänistä Jania. ... tai että kaikki ne n. 10-30 diskattua tai viime hetkillä vaihdettua tai kotisatamaan jätettyä viisua mm. LIbanonin ainokainen (sieltä jostain vuodelta -00) on jätetty väliin tässä Viisula-sarjassa... siis aivan käsittämätöntä ... suorastaan rasistista toimintaa! .... tavallaan....! jos hiukan provosoidaan ja sitähän määki rakastan ..... ! siis provoilua! .... mut siis odotamme vastausta tähänkin että miksi on toimittu näin ... !!!!???????
ne monet varsinaiset edustuskappaleet mm. v. -68 Kirsti Sparboen kappale, joka vaihdettiin viime hetkellä toiseen, Odd Börren kiireiseen ressistä kertoneeseen kappaleeseen... miksi Viisula-toimikunta ei ole ottanut mukaan noita muita "vaihdettuja" edustuskappaleita jotka ovat siis niitä alkuperäisiä, vielä ns. "oikeutetumpia" tässä tarkemman esittelyn ansainneita "oikeutetumpia" esityksiä... Esim. Der Star / Saksa 1976 ... varsin valjun vastaanotonhan se varsinainen Haagin lähetetty edustuspoppoo sai täälläkin... Viisula-juryn käsittelyssä ... ei auttanut vaikka oli niinkin kovin suosittu siihen aikaan... ...että hei, hei, olen Heikki Kahila, ja kysympä vaan, koska meikäläinen ei voi vaieta, kun on kyse ihmisoikeusrikkomuksista, rasismista, enemmistö ns. mielivallasta... jne ...

Tämmöinen keskitason renkutus, joka ei oikein jää mieleen. Vähän väritön tapaus siis, mutta kolme tähteä kuitenkin.

Onhan tämä "vähän" jämäbiisi, mutta Joshin symppis olemus nostaa tähtimäärän kolmeen.

Tylsällä kynällä oli nimekäs hittisäveltäjäkaksikko varustautunut viisuihin. Kappale on "puolimelodinen" ja paljon kuultu. Josh liikkuu lavalla paremmin kuin laulaa. Itseasiassa se menee Joshilla suorastaan läpilaulamiseksi ja ne hänen kaksi laulun lopetusyritystään sounds not good at all to me. Kuorollakin oli pahoja vireongelmia. No, oli tässä hetkensäkin, joten annetaan kaksi vahvaa tähteä vaikkapa yrittämisestä.

Hyvän campin ystävänä tuntuu että olen ainoana aina arvostanut Joshin viisua.

Tämä menee kyllä nyhveröydessään niin yli, että jollain kiusallisella tavalla nautin tämän kuuntelemisesta. Viisi tähteä, anteeksi.

Tom Tom kirjoitti:Hyvän campin ystävänä tuntuu että olen ainoana aina arvostanut Joshin viisua.

No et missään nimessä ole ainut!

Söpöä ja kotikutoista. Harmi, että hävisi finaalissa vuosikertansa mielestäni kamalimmalle, eli Valko-Venäjälle. Kolme tähteä.

Kohtuullinen sävellys, mutta sinänsä sympaattinen solisti vetelee ylemmät äänet todella falskisti. Loppukiekaisu on epävireisyydessään järkyttävä. Emmin kakkosen ja kolmosen välillä, taidanpa sittenkin valita alemman.

Vuotensa huonoin kappale, joka tuottaa vain armotonta myötähäpeää. Jumps jumps vaan Joshillekin näin taustakompin muodossa, jonka tahdissa ihan mielellään löntystää jääkaappia koluamaan.

Huono lauluääni, huono biisi. Iso-b. huonoin viisu

Hyvin mukava kappale, hyvä laulaja, nothing special,