Viisukuppila

Mitä aiheeseen tulee, niin on tullut kuva kuin Suomi olisi pärjännyt viisuissa huonommin kuin Baltian maat sekä Pohjoismaat.

En tiedä ovatko suomalaiset artistit yleisesti ottaen niin huonoja olleet, mutta ehkä Suomesta on laitettu kisoihin hieman erikoisempia artisteja. Olipa sitten kyse Jari Sillanpäästä, Teräsbetonista, Paradise Oscarista, Edea, Krista niin kyllä nuo artistit erottuvat.

Suomalainen musiikkimaku vaikuttaa myös eroavan muista maista. Suomessa rock ja metalli jyräävät listoilla, kun taas muissa maissa pop. Toisaalta euroviisukarsinnoissa ei ole kyllä sattunut vastaan yhtäkään sellaista biisiä, jonka olisi voinut laskea sinne voittajiin heti ensimmäisestä kuulokerrasta lähtien.

Niin, Suomen karsinnoissa ei ole tullut kyllä vastaan sellaista biisiä, jonka voisi heti laskea voittajakategoriaan. Ja tosiaan on sinne aika erikoisiakin edustajia lähetetty, jälkeenpäin mietittynä täysiä ohilaukauksia. Minun näkemykseni Suomessa radiosoitossa olevista biiseistä ja mitä siellä soitetaan, niin kotikutoinen pop/rock, iskelmä, oikeastaan musiikkilajit ovat sekoittuneet toisiinsa ja "huolestuttavaa" on sekin, että Yle Radio Suomi on vissiin yksi Suomen kuunnelluimpia radiokanavia? Suomalaisilla ei ole touchia kansainväliseen musiikkiin tai sen tekemiseen ja avainsana on kotikutoisuus. Kyllähän kansainvälisiä biisejä kuunnellaan, mutta ne mielletään joksikin suureksi, ihmeelliseksi Amerikan maailmaksi ja suomalainen ei voi sellaisiin biiseihin sekaantua. En toki haluaisi esim. joka vuosi sellaista menestyvää bileviisua, mutta yksi kerta viiden vuoden sisällä edes tekisi terää Tai sitten vaan hyväksymme kohtalomme.

Ei ole mitään kohtaloa. Suomessa tehdään roppakaupalla koukuttavaa svingiä, joka on kaikenlisäksi omaperäistä. Muuta ei tarvita kuin kaupparatsuja, jotka osaavat tyrkyttää biisejä ja porukoita maailman hippaleikkimarkkinoille. Esimerkiksi ricky tick big band ja julkinen sana -orkesteri on jotakin aivan muuta. Omaperäistä, svengaavaa, retroa hyvässä mielessä, jatsia, progea, hip hoppia ja rytmiä, kaikkea tätä. Siinäpä vasta olisi viisuehdokas. (Pitäisi vain saada Redrama vedettyä tuomarintontilta pois, koska tämäkin kuuluu tuohon zoohon.) Kuunnelkaa levy "Burnaa".

Suomen paras vaihe Euroviisuissa osuu kai vuosiin 1971- 1975.
Tuona viiden vuoden ajanjaksona Suomi sijoittui kolmena vuonna TOP-8:aan.
Tarkemmin sanottuna: 8. sija (1971) ...vain pisteen päässä kuudennesta sijasta, 6. sija (1973)....vain pisteen päässä viidennestä sijasta, 7. sija (1975)

Noista tuona aikana menestyneistä viisuista kaksi oli Rauno Lehtisen säveltämiä eli vuoden 1971 viisu Tie uuteen päivään ja vuoden 1973 viisu Tom tom tom.
Lehtinen on minusta ollut eräs parhaimmista, lahjakkaimmista suomalaisista säveltäjistä populaarimusiikin alueella.
Hänellä oli myös hyvin tuntumaa ns. kansainväliseen makuun.

Lehtisen suurin hitti oli Letkis, josta tuli suuri kansainvälinen menestys.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Letkis

Lehtinen oli / kiersi soittamassa aikoinaan 1950-/1960-lukujen vaihteessa vuosia muissa Pohjoismaissa.
Lainaus Helsingin Sanomien Rauno Lehtisen muistokirjoituksesta (hän kuoli vuonna 2006): "Lehtinen opiskeli viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Tampereen musiikkiopistossa 1943–50. Lopullinen uravalinta tapahtui kuitenkin vasta 1950-luvun puolivälissä, jolloin hän sai saksofonistin paikan tanskalaisen trumpetistin Jörgen Petersenin yhtyeessä. Lehtinen muutti perheineen Tanskaan ja kiersi Petersenin yhtyeessä laajasti Pohjoismaita. Myöhemmin hän arvelikin vuosien vaikuttaneen merkittävästi sävellystyylinsä, josta puuttui "suomalainen" paatos ja raskasmielisyys.

Rauno Lehtinen sai siis paljon vaikutteita muista Pohjoismaista musiikkiinsa.
Hän sävelsikin paljon epätyypillistä suomalaista musiikkia.
Sellaisia ei-tyypillisiä suomalaisia sävellyksiä olivat myös mm. hänen säveltämänsä viisukappaleet (Tie uuteen päivään, Tom tom tom), joilla hän saavutti suomalaisittain erinomaiset sijoitukset.
Pohjoismainen yhteistyö tuotti siis hyvin hedelmää - esimerkiksi Rauno Lehtisen kohdalla.

Myös vuonna 1975 hyvin sijoittunut Pihasoittajat-yhtye sai paljonkin vaikutteita muualta musiikkiinsa, mm. irlantilaisesta kansanmusiikista. Jonka vaikutus kuuluu myös heidän viisukappaleessaan Viulu-ukko.

Nomoro kirjoitti:Suomalaisilla ei ole touchia kansainväliseen musiikkiin tai sen tekemiseen ja avainsana on kotikutoisuus.

Noista asioista puhui aikoinaan myös esimerkiksi yllä mainittu Rauno Lehtinen. Lainaus: "Iskelmän kultaisessa kirjassa (1986) hän oli huolissaan suomalaisen iskelmän harrastelijamaisuudesta ja provinsiaalisuudesta: Meillä tuntuu hallitsevan ihan jonkinlainen itsetuholle sukua oleva vietti, jonka voimalla pyritään valitsemaan edustustehtäviin vihreitä tulokkaita kokeneiden sijaan."

Vaikka kyllä Suomessa on minun mielestäni nykyäänkin säveltäjiä, joilla on touchia kansainväliseen musiikkiin ja ns. kansainväliseen makuun..................heitä ei kuitenkaan paljoakaan näy Suomen viisukarsinnoissa (joka on tällä hetkellä UMK)

Jos palaa vielä noihin 1970-luvun alkupuolen vuosiin niin esimerkiksi vuonna 1973 Suomen viisukarsinnoissa oli säveltäjinä mukana mm. Rauno Lehtinen, Jukka Kuoppamäki, Lasse Mårtenson, Kari Kuuva, Esko Linnavalli, Valto Laitinen, Jaakko Salo, Aarno Raninen, Eero Koivistoinen.

Esiintyjinä tuona vuonna oli mm. Marion Rung, Danny, Sammy Babitzin, Maarit, Lasse Mårtenson, Seija Simola, Cumulus, Irina Milan, Jukka Kuoppamäki.

Noina aikoina Suomen viisukarsintoihin otti osaa sen aikaiset Suomen eturivin säveltäjät ja eturivin artistit

Mutta entäs nykyään......

Lehtinenkin sitten kääntyi katselemaan Suomea ja suomalaisia puoliulkomaalaisin silmin, ulkopuolisesta kulmasta ja mäkättäen. No osasi mies säveltää. Tämä on suosikkini.


+ tottakai sitä paatosta ja melankoliaa ovat suomalaiset kahnanneet, koska on käyty kolme veristä sotaa viime sadanluvulla. Se on vaikuttanut suomalaisiin.
Kun Tanska mainittiin, Lehtisen yhteydessä, niin eipä tanskalaisilla ole kehaistavaa ja ylpeydenaihetta tässä.

Tanskan valtaus oli Saksan asevoimien sotilasoperaatio (saks. Unternehmen Weserübung-Süd), joka sai alkunsa 9. huhtikuuta 1940 Saksan joukkojen ylittäessä Tanskan rajat maalla, merellä ja ilmassa. Tanska ei ollut strategisesti merkittävä, mutta se toimi tukialueena Norjan valtaamiseksi suunniteltua operaatiota (saks. Unternehmen Weserübung). Kyseessä oli yksi sotilashistorian lyhyimmistä operaatioista.[3] Tanskan asevoimien vastarinta kesti vain muutaman tunnin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tanskan_valtaus

kuu-kuu kirjoitti:tottakai sitä paatosta ja melankoliaa ovat suomalaiset kahnanneet, koska on käyty kolme veristä sotaa viime sadanluvulla. Se on vaikuttanut suomalaisiin.

Voi toki olla, että suomalaisten käymät sodat ovat jonkin verran vaikuttaneet ns. suomalaiseen mielenlaatuun melankoliaa, paatoksellisuutta lisääävästi.
Mutta varmaankaan sodat eivät ole ainoa syy. Elämän asiat, ilmiöt ovat monisyisiä, moniulotteisia.

kuu-kuu kirjoitti:Kun Tanska mainittiin, Lehtisen yhteydessä, niin eipä tanskalaisilla ole kehaistavaa ja ylpeydenaihetta tässä.

Tanskan valtaus oli Saksan asevoimien sotilasoperaatio (saks. Unternehmen Weserübung-Süd), joka sai alkunsa 9. huhtikuuta 1940 Saksan joukkojen ylittäessä Tanskan rajat maalla, merellä ja ilmassa. Tanska ei ollut strategisesti merkittävä, mutta se toimi tukialueena Norjan valtaamiseksi suunniteltua operaatiota (saks. Unternehmen Weserübung). Kyseessä oli yksi sotilashistorian lyhyimmistä operaatioista.[3] Tanskan asevoimien vastarinta kesti vain mu

Tanskan valtaus ja Toinen maailmansota eivät liity mitenkään tämän ketjun aiheeseen.
Lisäksi eräs musiikkigenre, joka on ollut mukana Euroviisuissa ovat nimenomaan rauhanlaulut.

Mutta, koska kuu-kuu vaikuttaa olevan niin kovasti viehättynyt, kiinnostunut sodasta ja sotimisesta niin kirjoitanpa minäkin jotain siihen liittyen.

Eipä, sen aikaisilla aseveljillämme, saksalaisilla ole todellakaan mitään kehaistavaa eikä ylpeyden aihetta kaikissa niissä julmuuksissa, kauheuksissa, hirveyksissä, joita he tekivät Toisen maailmansodan aikana

Eikä saksalaisilla ole mitään kehaistavaa eikä ylpeydenaihetta sodan lopputuloksessakaan.
Erittäin huonostihan Saksan ja saksalaisten kävi siinä sodassa. He kokivat lopulta totaalisen murskatappion!
Sodan loputtua Saksa oli raunioina, ja noin 7.5 miljoonaa saksalaista kuoli maailmansodassa

Aseveljeytemmekin saksalaisten kanssa päättyi todella huonosti.
Jouduimme lopulta sotaan Lapissa saksalaisia vastaan.
Kaiken lisäksi saksalaiset käyttivät siellä ns. poltetun maan taktiikkaa eli tuhosivat, polttivat suuren osan Suomen Lappia.
Ei ole siinäkään saksalaisilla mitään kehaistavaa eikä ylpeydenaihetta.
Lainaus Wikipediasta:
"Saksalaisten tuhoamistaktiikka oli perusteellista ja järjestelmällistä. Rakennukset ja liikenneyhteydet hävitettiin tai miinoitettiin. Rautatiestä käyttökelvottomaksi joutui 471 kilometriä. Maantieverkostoa miinoitettiin tai räjäytettiin kulkukelvottomaksi 9 500 kilometriä. Kaikki lossit laitureineen, 675 siltaa ja noin 2 800 maantierumpua tuhottiin. Puhelin- ja lennätinlinjoja tuhottiin eri asteisesti 3 700 kilometriä.[42][17]
Pienempien kylien lisäksi vilkas Rovaniemen kauppala tuhottiin käytännössä kokonaan: rakennuksista säästyi ainoastaan noin kymmenesosa.[43] Rakennukset tuhottiin käyttötarkoituksesta välittämättä: jopa Rovaniemen, Enontekiön, Kemijärven, Turtolan ja Kuusamon kirkot poltettiin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_sota

Eikä suomalaisillakaan ole kehaistavaa eikä ylpeydenaihetta esimerkiksi sotavankien kohtelussa.
Lainaus Wikipediasta:
"Jatkosodan aikana suomalaisilla sotavankileireillä sai surmansa arviolta 20 000 vangittua neuvostosotilasta. Kansallisarkiston tietokannan mukaan surmansa 19 085 vankia,[1] mutta dosentti Antti Kujala arvioi kirjassaan Vankisurmat oikeammaksi arvioksi 22 000 henkilöä.[2] Useimmat kuolivat sairauksiin, mutta ammuttuja oli yli 5 prosenttia eli 1 019 vankia. Määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämän lisäksi noin 200 vankia ammuttiin ennen kuin heidät oli kirjattu vangeiksi. Syynä oli ryssäviha, heikko kuri, elintarvikkeiden puute ja vartijoiden mielenterveysongelmat. Surmia ei yleensä organisoitu komentoportaasta vaan väkivalta oli satunnaisempaa."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavangit ... dan_aikana

Ei suomalaisilla ole myöskään kehaistavaa eikä ylpeydenaihetta jatkosodan aikana olleista ns. internointileireistä eli Itä-Karjalan keskitysleireistä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-K ... itysleirit

Sellaista se oli, kun suomalaiset olivat tekemässä Suur-Suomea.
Vaikka lopulta se Suur-Suomi jäi vain joidenkin hurmahenkisten nationalisti-sotaintoilijoiden haaveeksi

................................................

Palaan vielä varsinaiseen aiheeseen eli Euroviisuihin.
Kuten alussa jo kirjoitinkin niin Euroviisuissa rauhanlaulut ovat olleet yhtenä musiikkilajina.

Myös saksalaiset - ja saattaa olla, että erityisesti nimenomaan saksalaiset - ovat kunnostautuneet viisuissa rauhanlaulujen saralla.
Saksan ensimmäinen viisuvoittohan tuli Ein bisschen Frieden-nimisellä laululla.
Englanninkielisen version nimi kyseisestä viisusta on A Little Peace.

Tässä ote viisun sanoituksesta saksan kielellä:
Ein bisschen Frieden, ein bisschen Sonne
Für diese Erde, auf der wir wohnen
Ein bisschen Frieden, ein bisschen Freude
Ein bisschen Wärme, das wünsch ich mir

Ein bisschen Frieden, ein bisschen Träumen
Und dass die Menschen nicht so oft weinen
Ein bisschen Frieden, ein bisschen Liebe
Dass ich die Hoffnung nie mehr verlier


Tässä ote viisun englanninkielisestä versiosta:
"A little lovin', a little givin'
To build a dream for the world we live in
A little patience and understanding
For our tomorrow, a little peace
A little sunshine, a sea of gladness
To wash away all the tears of sadness
A little hoping, a little praying
For our tomorrow, a little peace."

Mr Kite kirjoitti: Mutta, koska kuu-kuu vaikuttaa olevan niin kovasti viehättynyt, kiinnostunut sodasta ja sotimisesta

En todellakaan ole. Tai sen, että vanhempani olivat molemmat Karjalan evakkoja.
Siitä vain yskäisin, että on ollut elämä erilaista tanskalaisilla ja suomalaisilla.

kuu-kuu kirjoitti:
Tässä ote viisun sanoituksesta saksan kielellä:
Ein bisschen Frieden, ein bisschen Sonne
Für diese Erde, auf der wir wohnen
Ein bisschen Frieden, ein bisschen Freude
Ein bisschen Wärme, das wünsch ich mir

Ein bisschen Frieden, ein bisschen Träumen
Und dass die Menschen nicht so oft weinen
Ein bisschen Frieden, ein bisschen Liebe
Dass ich die Hoffnung nie mehr verlier

Ausgezeichnet! Ymmärsin tuon kokonaan ilman kääntäjää, saksan kielentaitoni ei olekkaan täysi nolla. Hieman erilainen tuo englanninkielinen, mutta sama sanoma.

^
Kuu-kuu ei tuota kirjoittanut. Ei sen väliä.
Keskustelunaihe on siirtynyt sotiin. Tästähän voisi kirjoittaa vaikka mitä. Pitäisikö jatkaa, miettii hän.
Pakko sanoa lyhyesti Suur-Suomi -aatteesta. Kirjoitetaanko tuo isolla? Siis sehän ei ollut suomen kansan aate, tavallisten ihmiseten toiveita, tavalliset ihmiset halusivat että sota loppuu äkkiä. Olavi Paavolainen kirjoittaa Synkässä yksinpuhelussaan, joka on mitä parhain sotaa kuvaava kirja, että sitä Suur-Suomea tahtoivat entisiin säätyläisluokkiin kuuluvat ihmiset, eli ns. paremmat ihmiset. Rikkaat, suomenruotsalaisten kerma, papisto, aatelisto ja nämä. Mannerheim katseli touhua vierestä, hän ei ilmeisesti ollut vouhottamassa Suur-Suomen perään, en ole varma tästä, en muista. Sanoi jotensakin siihen malliin, että sota itsessään on oma eliönsä jolla on oma toimintakykynsä. Elikkäs, kun se laajenee, etsii suuntaansa, ei sitä voi oikein pysäyttää.

Mr Kite kirjoitti: Eipä, sen aikaisilla aseveljillämme, saksalaisilla ole todellakaan mitään kehaistavaa eikä ylpeyden aihetta kaikissa niissä julmuuksissa, kauheuksissa, hirveyksissä, joita he tekivät Toisen maailmansodan aikana

Ei niissä ole tosiaan mitään ylpeiltävää, vaikka toki natsit valloittivat "puoli maailmaa".

Mr Kite kirjoitti: Eikä saksalaisilla ole mitään kehaistavaa eikä ylpeydenaihetta sodan lopputuloksessakaan.
Erittäin huonostihan Saksan ja saksalaisten kävi siinä sodassa. He kokivat lopulta totaalisen murskatappion!
Sodan loputtua Saksa oli raunioina, ja noin 7.5 miljoonaa saksalaista kuoli maailmansodassa

Natseilla oli liian suuruudenhullut suunnitelmat. Merkittävin syy natsien häviölle johtuu kyllä siitäkin, että Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen tukikohtiin ja se herätti amerikkalaiset kohdistamaan katseensa Eurooppaan. Tietenkin amerikkalaisten voitto japanista oli se sodan käännekohta ja voitto Natsi-Saksasta ydinpommien kehityksessä.

Tämän lisäksi kun yritettiin sotia vielä Neuvostoliittoa vastaan, joka oli jo häviämässä sotiaan, mutta "poltetun maan taktiikalla" onnistui kuluttumaan natsien resursseja, niin tuo oli yksi tekijä tappion taustalla.

Toki suurin merkitys oli liittoutuneiden Normandian maihinnousulla, mutta teknisesti natseja saattoi pitää ehkäpä sodassa jopa ylivertaisina. Suurin ongelma vain oli siinä, että he yrittivät sotia liian monella alueella yhtäaikaa.

Mr Kite kirjoitti: Aseveljeytemmekin saksalaisten kanssa päättyi todella huonosti.
Jouduimme lopulta sotaan Lapissa saksalaisia vastaan.

Natsit tekivät sen Lapissa, mitä Neuvostoliitto teki omalla maallaan natseja vastaan.

Suomen poliitikot olivat jo etukäteen miettineet tilanteen sille varalle, jos Suomi häviäisi sodan Neuvostoliitolle. Jos oikein muistelen, niin silloisen presidentin erolla Suomi erosi liittolaisuudestaan natseista ja teki yhteissopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Siihen sopimukseen kuului myös natsien poistaminen maasta, mutta samalla natsit tuhosivat Lapin.

Eikä suomalaisillakaan ole kehaistavaa eikä ylpeydenaihetta esimerkiksi sotavankien kohtelussa.
Lainaus Wikipediasta:

Ottaen huomioon, että Suomi taisteli "ylivoimaista vihollista vastaan" yksin, niin on ihme, että Suomi halusi antaa edes vähiä resurssejaan vankien käyttöön. Suomi ei saanut minkäänlaista merkittävää apua lähivaltioiltaan, kuten Ruotsista tai muualtakaan. Käytännössä ilman natseja Suomi olisi ollut täysin yksin sodan keskellä.

Toki sitä apua nyt tuli, kuten liittoutuneilta sotatarvikkeita, mutta se oli merkitykseltään todella vähäistä. Ehkäpä eivät halunneet osallistua samalla aikaa sotaan Stalinin kanssa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-K ... itysleirit

Sellaista se oli, kun suomalaiset olivat tekemässä Suur-Suomea.
Vaikka lopulta se Suur-Suomi jäi vain joidenkin hurmahenkisten nationalisti-sotaintoilijoiden haaveeksi

Pitäisi ymmärtää, että Suur-Suomi oli Suomi. Toisekseen Suomi oli vain väliaikaisessa rauhassa Neuvostoliiton kanssa ja Jatko-Sodassa oli tarkoitus vahvistaa parempia puolustusasetelmia Suomelle.

Natsit olivatkin ainoa liittolainen siinä tilanteessa, kun Neuvostoliitto oli väkivalloin valloittanut Baltian maat.

Nomoro kirjoitti:Suomalaisilla ei ole touchia kansainväliseen musiikkiin tai sen tekemiseen ja avainsana on kotikutoisuus.

Hyvinhän suomalaiset tekijät pärjäävät maailmallakin. Lisäksi tuo kotikutoisuus on nykyaikana täysin naurettava sana ottaen huomioon miten "kehittynyttä" suomalainen musiikkigenre ylipäätään on.

Euroviisukarsintoja ei voi pitää toisaalta minään musiikin todellisena mittarina. Suomessa on ollut lukuisia hittibiisejä ja hittiyhtyeitä, mutta yhtäkään niistä en ole nähnyt euroviisuissa.

Edit: Onhan euroviisuissa toki nähty monia suomalaisia musiikin taitajia, mutta onko heidän biisinsä ollut paras mahdollinen? Ei Suomesta ole kovinkaan moni halunnut edes osallistua euroviisuihin. Kuka tuli voittajaksi Suomen viisuvuonna? Hanna Pakarinen...

Pop-teollisuus on toisaalta vaikea laji esim. Poets of the Fall voisi olla yhtä suuri yhtye kuin Coldplay, mutta suomalaisuus ja pieni levymerkki ovat ehkäpä estäneet sen "laajemman suosion".

Nightwishinkin levyjä taidetaan myydä Suomessa eniten, vaikka kyseinenkin yhtye on yksi maailman suosituimmista/suosituin bändi omassa genressään.