Viisukuppila

Kertokaapa kokemuksia Puolasta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, minun olisi tarkoitus matkustaa syyskuussa kylään nimeltään Ogrodzieniec. Lento suuntautuisi Krakovan kentälle. Millainen maa Puola on turistille? Osaavatko paikalliset englantia? Millainen elämänmeno Puolassa ylipäätään on? Tässä ollaan lähdössä ihan sokkona matkaan.

^Rakastan Puolaa(kin). Omat kokemukset ovat Krakovasta, Varsovasta ja Gdanskista. Mukava matkailumaa, Krakova on hienosti säilynyt sodassakin, joka muuten on kohdellut Puolaa kaltoin. Hintataso suomalaisille edelleen edullinen, vaikka onkin toki noussut vaurastumisen myötä - Puolan talous on kasvanut hyvin EU-aikana. Paikallisten englanninkielen osaaminen vaihtelee suuresti, lähtökohtaisesti missään suuressa maassa - ja sellainen 40 miljoonan ihmisen maa on - ei englannintaito ole keskimäärin kovin hyvä. Matkailualalla toki ja suurissa kaupungeissa pienempiä paremmin, nuorten keskuudessa ok ja vanhat eivät sitten käytännössä lainkaan. Oman kokemukseni mukaan kaupoissa nuoret miehet osaavat naisia paremmin tai sitten naiset eivät vain uskalla käyttää englantiaan.

Elämänmenosta voisi sanoa, että puolalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattuna poikkeuksellisen uskonnollisia, kirkossa käydään paljon, pätee myös nuorempaan väestöön. Vodkaa löytyy lukemattomia merkkejä ja sitä kuluu, liikenteessä moni puolalainen lienee mielestään hyvä rallikuski. Puolalaiset ovat hyvin vieraanvaraisia ja pitävät suomalaisista (tällainen tuntemus minulle on tullut kun olen töiden puolesta ollut puolalaisten kanssa tekemisissä). Niin - ja se kieli on tietysti oma lukunsa, suhuäänteiden merkitseminen monilla konsonanttiyhdistelmillä tekee esim. paikannimien lukemisestakin toisinaan haasteellista, saati ääntämisestä.

Puolan hintatasosta sen verran, että kävimme kaveriporukalla eräällä Lublinin pääkadulla syömässä - vasta sisään astuessamme huomasimme ravintolan olevan astetta hienompi paikka, mutta kun paikan kalleinkin annos oli hinnaltaan suomalaisittain halpa viisitoista euroa tuli siinä luksuskokemus. Yleisesti ottaen hintataso oli yllättävänkin halpa, joiltakin osin peräti suomalaisia eurohintoja mutta paljon vähempiarvoisissa zlotyissa. Tämä pätee myös Krakovan kaltaiseen kaupunkiin.

Puolassa osataan yleisesti peräti parempaa suomea kuin englantia keski-ikäisten joukossa, nuoret taas puhuvat vaihtelevasti. Vanhat ihmiset harvoin sitä osaavat. Englantia taitavia ihmisiä voi tulla vastaan missä tahansa, mutta vain ja ainoastaan puolaa osaavia löytää myös mistä tahansa. Kannattaa kokeilla, mutta kannattaa ehkä myös opetella pari puolan perusasiaa tai -lausetta. Niin, ja sitten se kehonkieli.

Allekirjoitan kyllä Leonardon rallikuskivertauksen - keskellä yöllistä Krakovaa vedetään jo kovaa, maantiellä sitten ohitetaan milloin ja miten halutaan. Varsinaista road rage-kulttuuria en ainakaan päässyt näkemään, joten ihan oman elämänsä rallikuskin tasolle jäänee pahimpien kuskien hommat. Hieman makaaberia ehkä, mutta noin viidenkymmenen kilometrin matkalla Rzeszówista pohjoiseen päin tuli vastaan kaksikymmentäkahdeksan (28) muistomerkkiä tien varrella ennen kuin lopetin laskemisen (lisää tuli).

Voin lämpimästi suositella Puolaa - siellä on paljon nähtävää, mielenkiintoinen kulttuuri, mukavat ihmiset (paitsi palveluammateissa ei ikinä) ja hintataso on noustessaankin niin alhainen, että suomalainen iloitsee. Krakova ja Lublin käytynä. Niin, ja puolan perusteiden oppimisesta sen verran, että ääntäminen kannattaa opetella edes jotenkuten. Se on hauskaa sekä sinulle että kaikille sitä kuunteleville puolalaisille. Jos osaat sanoa, että Grzegorz Brzęczyszczykiewicz on Chrząszczyżewoszycesta kotoisin, olet hyvällä tiellä.

Eikö Puolassa enää osata saksaa? (Vai ei sattuneista syistä ole haluttu opiskella?) Olen luullut, että sitä nyt kaikki keski-ikäiset keskieurooppalaiset puhuisivat.

Aintsu kirjoitti:Kertokaapa kokemuksia Puolasta.

Kävin tänä vuonna kahdesti Krakovassa. Se kuuluu yleisen mielipiteen mukaan olevan Puolan parasta antia. Ja onhan se tavallaan ihan viehättävä kaupunki. Nähtävyyksiäkin on, erityisesti Auschwitz-Birkenau ja Wieliczkan suolakaivos. Ihmiset eivät englantia paljon puhu ja ovat kovin ahdasmielisiä. Jeesusta ja Johannes Paavalia on tarjolla joka kadunkulmassa. Vapaaehtoisesti en olisi Puolaan mennyt kertaakaan, saati kahdesti. Onneksi enää ei tarvitse vähään aikaan.

Kiitos kokemuksien jakamisesta. Juuri tuollaisia vastauksia vähän pelkäsinkin. Ystäväni on opetellut puolan perusteita ja itse osaan muutaman fraasin. Haluan uskoa, että pärjäämme niillä, englannilla ja vaikka tosiaan sitten kehonkielellä.

Rousku kirjoitti:Eikö Puolassa enää osata saksaa? (Vai ei sattuneista syistä ole haluttu opiskella?) Olen luullut, että sitä nyt kaikki keski-ikäiset keskieurooppalaiset puhuisivat.

Käsittääkseni saksa ja saksalaiset eivät ole Puolassa suuressa suosiossa. Enkä itse enää osaa juuri lainkaan saksaa.

Mattan kirjoitti:Allekirjoitan kyllä Leonardon rallikuskivertauksen - keskellä yöllistä Krakovaa vedetään jo kovaa, maantiellä sitten ohitetaan milloin ja miten halutaan. Varsinaista road rage-kulttuuria en ainakaan päässyt näkemään, joten ihan oman elämänsä rallikuskin tasolle jäänee pahimpien kuskien hommat. Hieman makaaberia ehkä, mutta noin viidenkymmenen kilometrin matkalla Rzeszówista pohjoiseen päin tuli vastaan kaksikymmentäkahdeksan (28) muistomerkkiä tien varrella ennen kuin lopetin laskemisen (lisää tuli).

En ole koskaan Puolassa käynyt, mutta nämä muistomerkit tuskin olivat kaikki tiellä kuolleille tarkoitettuja. Katolilaisilla ja ortodokseilla on tapana rakentaa teiden varsille muistomerkkejä pyhimyksille. Erityisen yleistä ainakin Puolassa ja Kreikassa. Englanniksi opiskelemisen varjopuolena on se, että minulla ei ole hajuakaan, miksi näitä kutsutaan suomeksi. Road shrine -hakusanalla löytyy varmaankin englanniksi tietoa tästä tavasta.

^Kaikki eivät välttämättä olleet, mutta en sentään uskoisi ns. road shrinejen näyttävän seppeleiltä (Puolassa tekokukat ovat erittäin yleisiä, joten saattoivat olla ties kuinka vanhoja) ja kynttilöiltä. Joitakin selviä road shrinejäkin tuli vastaan, mutta tietyt ristinmuotoiset rakennelmat saattoivat olla mitä tahansa. Ei oikein ollut aikaa pysähtyä katsomaan jokaisen kohdalla kun 50 ihmistä istui bussissa.

Nehaka kirjoitti:Hieman makaaberia ehkä, mutta noin viidenkymmenen kilometrin matkalla Rzeszówista pohjoiseen päin tuli vastaan kaksikymmentäkahdeksan (28) muistomerkkiä tien varrella ennen kuin lopetin laskemisen (lisää tuli).

Mietin aivan samaa matkalla Krakovasta Zakopaneen.

Soitin tänään Puolaan. Sähköpostitiedusteluihin ei oltu vastattu, joten päätin tarttua luuriin. Meillä taitaa olla nyt majoitus, vaikka hotellissa väitettiinkin ensin kivenkovaan, että September tarkoittaa lokakuuta...

Olen käynyt nyt kesän aikana Roomassa,Kreikan Zakynthos lomasaarella,kolmen päivän visiitillä Tallinnassa ja risteilyllä Tukholmassa.

Rooma on kyllä ihana ristetys kuumutta ja uskomatonta arkkitehtuuria. Olen aina kuvitellut että Rooma on jätti kaupunki ja nähtävyydet ovat useidein kilometrien päässä toisistaan, mutta yllätykseksi kävin katsomassa isäni kanssa kaikki nähtävyydet jo päivässä. Seuraavana päivänä kävimme Vatikaanissa opastetulla kierroksella, eli päästiin jonojen ohi kaikkialle (ehdottomasti suosittelen). Ja viimeisenä päivä oli shoppailua. Italiassa/Espajassa naisten (miksei miestenkin) kannattaa ehdottomasti vierailla kiko -meikkiliikkessä josta saa edullisesti laadukkaita meikkejä ja asiantuntevaa palvelua. Lisäksi suosittelen käymään Guess liikkeissä, joissa hinnat ovat matalemmat kuin Suomessa. Lisäksi löysimme isäni kanssa Coloseumin läheltä kunnollisen aidon Italialaisen ravintolan (Cardello) johon miltei jopa rakastuin, ravintolassa oli vieraillut myös Suomalainen runoilija Elina Vaara joka oli kirjoittanut ravintolalle runon. Yövyimme eurostars hotellissa jota voin suosittella hyvillä mielin.

Tallinnassa suosittelen ottamaan turisti bussin ja ajella sillä kaikkialle. Itse rakastan Tallinnaa ja rakastuin vielä enemmän kuin näin enemmän. On uskomatonta että Helsingin lähellä on niin upea ,ja kaunis kaupunki. Tallinnan eläintarha on surullinen mutta kannattaa käydä sekin katsomassa jos haluaa lähelle eläimiä oikeasti.

Kreikan lomareissu oli vaan rannalla ja uima-altaalla lököttämistä. Viimeisenä päivänä kävimme kylläkin purjetimassa ja näin Delfiinin ja vesikilpikonnan. Suosittele saarta halpojen hintojen ja hyvän ruuan vuoksi. Saarella on myös muuta,a luonnon varassa oleva ranta jotka ovat mukavia nähtävyyksiä.

Tukholmassa ehdin nähdä vain vaatekaupat ja sushi ravintolan...niikuin aina

anteeksi pilkutus virheet ja niiden puuttuminen..koneen pilkkunäppäin ei oikein toimi...

Olen käynyt kesän aikana parilla lyhyellä kaupunkireissulla, juhannuksena Budapestissa ja heinäkuun puolella Dublinissa. Yllättävän paljon sitä kerkeää parissa päivässä tekemään ja näkemään, pitää toistekin lähteä vastaaville pyrähdyksille. Etenkin Budapestiin pitää mennä kyllä toistekin, vielä jäi kylpylät kokematta. Molemmat kaupungit olivat kivoja reissukohteita, sopivan kokoisia liikkua jalan (ja julkisetkin toimi hyvin). Budapestin vanha metro oli sympaattinen! Kaupunki hurmasi mut historian havinalla ja leppoisalla meiningillä. Dublinissa taas oli kivoja puistoja, joissa hengata, hyviä kauppoja ja rento tunnelma. Olin ekaa kertaa reissussa englanninkielisessä maassa, mikä oli virkistävä kokemus, vaikka ajoittain en ihan ymmärtänytkään irlantilaista puheennuottia

Yleisesti pidän kaupunkimatkailusta, koska en ole mikään rannallamakoilija. Historia ja kulttuuri, rakennukset, shoppailu ynnä muu sen sellainen kiinnostaa. Museoissa viihdyn kyllä, kunhan niihin ei tarvitse jonottaa puolta päivää...

Violette kirjoitti:Minulla olisi kysymys kaikille teille matkaajille! Minkälaisista matkoista tykkäätte?

Itse olen ehdottomasti kaupunkilomailija. Itseäni ei kiinnosta viettää pitkiä aikoja pikkukylissä tai vuorilla retkeillessä. Myöskään rantalomat eivät kiinnosta, pystyn pyhittämään max. yhden päivän löhöilylle ja sekin tekee kipeää. Tekemistä pitää olla joka päivä!
Tykkään kierrellä ympäri isot nähtävyydet ja joitakin vähemmän tunnettuja paikkoja, joista olen kuullut huhuja tai nähnyt kuvia. Olen kiinnostunut tutustumaan paikallisiin ja hengailemaan heidän kanssaan heidän suosikkipaikoissaan. Turistimestat jätän automaattisesti väliin. Yleensä matkustan yksin, mutta kaverikin voi tulla mukaan. Näissä tapauksissa ohjelma sovitaan täydellisesti ennen matkaan ja sovitaan, ettei sitä aleta muuttelemaan matkan aikana. On toiminut hyvin tähän asti
Yritän keräillä maailmanperintökohteita ja yritän aina lisätä edes yhdessä vierailun matkasuunnitelmaan.

Aintsu kirjoitti:Kertokaapa kokemuksia Puolasta.

Asiakaspalvelu on huonointa, mitä olen missään päin maailmaa kohdannut (Varsovan juna-aseman äkäset mummot ). Englannin osaaminen on hyvin heikkoa (toisaalta käytiin Varsovassa ja Gdanskissa syömässä todella paikallisissa paikoissa). Yllättäen Bialystokin pikkukaupungin maitobaarista löytyi parhaiten englantia koko matkalla puhunut henkilö Maitobaari=ruoka. Hinnat alhaisia. Upeita historiallisia nähtävyyksiä koko maa täynnä ja asiakaspalvelun ulkopuolella puolalaiset ovat erittäin mukavia ja ystävällisiä ihmisiä.


Ja niin, tuli itse käytyä tossa viikon ajan hengailemassa Albaniassa. Hieman alkoi tulla tylsää loppuviikosta Albania on mielenkiintoinen paikka, kaikki on vähän rempallaan, mutta hitaasti ollaan menossa kehitystä päin. Moottoriteitä näkyi rakentuvan isojen kaupunkien välille, mikä parantaa huomattavasti tän hetkisiä järkyttävässä kunnossa olevia maanteitä.
Vierailimma pääkaupunki Tiranassa, jossa hujahti mukavasti muutama päivä lähinnä syöden sillä nähtävyyksiä ei paljoa ollut. Kohokohta oli Hoxhan pyramidin sisällä vierailu
Sen jälkeen meni muutama päivä rannalla Sarandassa, jossa tuli käytyä katsomassa Butrintin rauniot. Loppuviikko sujui Beratin pikkukaupungissa upeiden vuorten keskellä. Berat oli oma suosikkini ja olin yllättynyt, kuinka vähän turisteja siellä oli näin high seasonin aikaan. Suosittelen siis visiittiä NYT jos haluaa välttää turistilaumat, koska olen varma, että tieverkoston parannattua sekin kylä tulee olemaan turistibussia täynnä.

Olen käynyt kesän aikana Virroilla . Sehän on virallisesti kaupunki, mutta olin rantalomalla eli kesämökillä. En tosin löhöillyt vaan vietin aktiivilomaa kalastuksen, kalaruoan kokkaamisen ja syömisen (sekin alkoi käydä työstä), pihakalusteiden kunnostuksen ja hyttysten huitomisen parissa. Virtain K-Raudassa pääsi tutustumaan perinteiseen suomalaiseen rautakaupan palvelukulttuuriin, ja Kitusen Kievari -ravintolan löunasbuffet oli pöyristyttävän suomalainen sekin: makaronilaatikko, kinkkukiusaus, perunamuusi, kebabkastike, ja altaan pohjalla vetistä salaattia. (Onneksi meillä oli sitä kalaa niin ei tarvinnut syödä noita.) Olisin kyllä mielelläni lomaillut siellä hieman pidempäänkin.

Tekoripset kirjoitti:Olen aina kuvitellut että Rooma on jätti kaupunki ja nähtävyydet ovat useidein kilometrien päässä toisistaan, mutta yllätykseksi kävin katsomassa isäni kanssa kaikki nähtävyydet jo päivässä.

Rooma on tosiaan harvinaisuus suurten kaupunkien joukossa: varsinainen keskusta on kompakti ja kuuluisimmat nähtävyydet ovat varsin lähellä toisiaan. Itse olen ollut Roomassa vain työmatkalla, mutta silloinkin ehdimme yhden illan aikana näkemään Vatikaania lukuun ottamatta kaikki keskeiset nähtävyydet (toki vain ulkoa) hyvin suunnitellun kävelyretken aikana.

Sitten muutama sana Latviasta, jonne teimme viikon autolomareissun elokuun alussa. Aiemmin olimme käyneet vain Riiassa, joten nyt tuli nähtyä laajalti Latvian pienempiä kaupunkeja ja maaseutua siinä välissä. Reitti kulki Virosta Karksi-Nuian rajanylityspaikan kautta Siguldaan, jossa olimme pari yötä. Teimme sieltä päiväretken Cēsisiin ja Turaidan museoreservaattiin (molemmissa mielenkiintoiset vanhat linnat). Gauja-joki olisi hieno melontaretkipaikka ja ympäröivä kansallispuisto on luonnoltaan upea. Siguldasta matka jatkui Rundālen palatsin/barokkilinnan kautta rannikolle Liepājaan, jossa taas pari yötä. Liepāja on erittäin mukava matkailukaupunki, jossa on sekä todella upea hiekkaranta että mielenkiintoinen vanhakaupunki. Matkailuun on panostettu, keskustassa on katuun nuotein merkitty kävelyreitti (osin pari vaihtoehtoista reittiä), jonka selitykset löytyvät matkailukartasta. Turisti-infossa sattui olemaan suomenkielentaitoinen henkilökin (kuuli siis kun puhuimme keskenämme suomea ). Kaupunki on myös Latvian epävirallinen musiikkipääkaupunki ja erilaisia musiikkiin liittyviä tilataideteoksia on pitkin kaupunkia ja paikallinen walk of famekin löytyy (Marija Naumovan kädenjäljet bongattu ).

Matka jatkui rannikkoa pitkin pohjoiseen. Käytännössä koko rannikko on yhtä hienoa hiekkarantaa, joten virallisten uimarantojen lisäksi löytyy vaikka kuinka paljon rantoja, joissa ei ole ketään. Meille sattui älyttömän hieno sää, joten parempaa rantalomakohdetta en voisi kuvitella (kun en ole mikään rantalomaihminen, vaan juuri tällaiset parin tunnin pistäytymiset rannalla ajomatkan tai kaupunkikiertelyn taukoina ovat mahtavia). Ventspils oli sekin mielenkiintoinen kaupunki, jossa raha (=öljy) haisee. Infraan on panostettu paljon, samoin matkailuopasteisiin ja tilataidelehmiin, joita on pitkin kaupunkia erivärisinä ja -kokoisina.

Reissun hienoimpia osuuksia oli reitti Ventspilsistä Kolkan niemenkärkeen. Tie oli reissun parhaita, viivasuoraa tasaista asfalttitietä olemattomalla liikenteellä. Matkanvarrella mielenkiintoisia poikkeamiskohteita: majakoita, liiviläiskyliä (poikkesime Mazirbessa) ja jälleen loppumattomia hiekkarantoja. Kolka oli hieno nähdä, siellä sitten olikin porukkaa kuin pipoa uimassa (vaikka niemen vaarallisten viratausten vuoksi kärjen alueella ei saisikaan uida, no nyt oli hyvin tyyni päivä) ja muuten vain ihmettelemässä. Viimeinen yöpymisemme oli Riianlahden rannalla pikkukaupungissa/kylässä nimeltä Mērsrags, jonka rannoilta löytyi jo kiviäkin. Tarkoitus oli ajaa sieltä Riika kiertäen kohti Viroa, mutta ostoskeskuksessa piipahduksen jälkeen navigaattori ohjasi meidät ystävällisesti Riian keskustan halki (olimme etukäteen päättäneet olla ajamatta sen kautta), mutta ihan mukavastihan tuokin meni kun oli sunnuntai. Viimeinen uinti ja lounas Salacgrīvassa, ranta ei kyllä ollut kovin hyvä - hienoa hiekkaa, mutta vedessä paljon kiviä piilossa. Vesikin on paljon ruskeampaa Riianlahdella kuin tuolla Itämeren pääaltaan puolella. Yksi yöpyminen oli sitten vielä Pärnussa ennen paluuta Suomeen.

Teiden kunto vahtelee Latviassa paljon. Osa teistä on loistokuntoisia, osa taas todella epätasaisia, paljon paikkoja toistensa päällä tai syviä uria. Tietöitä oli useammassakin paikassa, mikä on tietysti hyvä asia, mutta kannattaa huomoida. Erikoisin tieosuus oli Siguldasta Riikaan johtava valtatie, jossa oli molempiin suuntiin kaksi kaistaa, mutta kilometritolkulla ne olivat niin kaukana toisistaan (välissä metsää ja jopa taloja metsän keskellä), ettei toisen suunnan liikennettä näkynyt lainkaan, mistä tuli vähän skitso olo kun lähti ohituskaistalle. Liikennettä on Via Balticaa ja Riian ympäristöä lukuun ottamatta todella vähän. Hieman ennen reissua jännitti tuo ajaminen Latviassa, mutta mitään ongelmia ei ollut ja reissun aikana siihen tuli mukavan rento ote.

Ruoka on Latviassa erinomaista ja edullista, oluesta nyt puhumattakaan. Häränkivekset jäivät vielä tällä reissulla maistamatta, mutta ehkä ensi kerralla sitten. Matkustaminen siellä on kaikin puolin kivaa, suomalaisittain halpaa bensaa, vaikkakin rahtusen kalliimpaa kuin Virossa, ja hyvän hotellihuoneen voi saada jopa 50 eurolla. Latviassa vietetyn viikon jälkeen Pärnu ja Viro tuntuivat kovin latteilta ja tylsiltä. Ehkäpä siihen osaltaan vaikuttaa se, että Pärnussa on niin paljon suomalaisia, Latviassa suomalaisiin törmääminen kun oli aina hauska sattuma. Menkää hyvät ihmiset Latviaan (ja siellä muuallekin kuin Riikaan), se on lähellä ja kuitenkin niin erilainen kuin Viro. Ja vielä kerran ne rannat.

Leonardo kirjoitti:Ruoka on Latviassa erinomaista

Tarkoitatko kansainvälisen keittiön herkkuja latvialaisessa paremmantasoisessa ravintolassa?

En ole käynyt Latviassa, mutta useasta lähteestä (mm. Latviassa asuvan Aanconin kirjoituksista) olen säänut tasan päinvastaisen käsityksen: Ruoka on tylsää epämääräistä peruna- ja puuropitoista mössöä, jonka ainoa mauste on tilli. Eli jos matkailee Latviassa vaikkapa perhemajoituksessa, saattaa kohdata toisenlaisia makuelämyksiä...

Rousku kirjoitti: Kitusen Kievari -ravintolan löunasbuffet oli pöyristyttävän suomalainen sekin: makaronilaatikko, kinkkukiusaus, perunamuusi, kebabkastike, ja altaan pohjalla vetistä salaattia.

Vietin vuosia sitten (kuitenkin alle 10v) erään työrupeaman Virroilla ja ainakin silloin ko. huoltoasemapaikan lounasbuffet kuului alueen parhaimmistoon, sen seurakunnanperinneleirikeskuksen - mikäs sen nimi nyt oli - ohella. Ihan hyvää suomalaista perusruokaa, juuri maksa-/ lihakastike + muusi ja hillo, makaronilaatikko - linjalla, mutta sellainen on aina parempaa kuin joku ihmellinen thaihedelmänuudelikanahäsläys suomalaisena huoltoasemaversiona. Itseasiassa miellyttävämpää tuolloin kuin ystävämme abc-huoltamoiden ruoka, joissa usein käytetään kaikissa ruuissa tunnistettavia teollisen makuisia maustesekoituksia. Mutta ehkä siellä on taso laskenut, kebab kuulostaa siltä.

E:
Itselle käy lomakohteina kaikki - kunhan löytyy oikea kulma jolla lomasta tulee kiva ja rentouttava. Kykenen makaamaan rannalla viikon, kuukaudenkin, jos ympäristö on kiva, on jotain muutakin tekemistä kuten patikointia, vesiureheilua, maisemia ja kyliä joihin retkeillä, ihmisiä ei liikaa, eikä ~Benidorm (vaikka Benidormkin kyllä noin turismientologisessa mielessä kiinnostaa, mutta enpä tiedä kuinka päällimmäisesti ). Siitä vanhemmissa turistirysissä taas saattaisi hyvinkin olla jo mukava oma turistinen kulttuurinsa. Nk. "aitous" epäilyttää, myos laadukas "aitous", koska se on oma turismispektaakkelin lajinsa, myös niille, jotka eivät asiaa myönnä. Rento arkielämä, oli se sitten turismia tai "aitoa" (kyllä turistitkin ovat ihan aitoja ihmisiä) ja rannoilla nyrkkisääntönä sen Benidorm-kerrostalorakentamisen poissaolo matalamman rakentamisen sijaan, eikä liikaa ihmisiä - tämä yleensä takaa onnistumisen. Ai niin, italialaisisiin vuokra-aurikotuolirantalohkoihin en oikein ole sopeutunut. Paikat, joissa on maan omia kotimaanmatkaiijoita, ovat usein hyviä.

Kaupungeissa nähtävyydet bongailen kyllä, mutta niiden suhteen pitää pitää pää kylmänä, ettei mene suorittamiseksi, etenkään uudemmilta listoilta löytyvien kanssa. Kaupungeissa jonkinlaisen reittirungon puitteissa harhailu, pitkät sessiot kahviloissa ja ravintoloissa ovat parasta. Niin ja keikat iltaisin - niillä näkee niitä paikallisiakin. Museoita ja kauppoja jos sataa. Kaupungeissa liika turistimäärä muodostuu häiritseväksi silloin, kun kaupungin koko tai kauneus ei riitä päihittämään turistimäärää. Barcelona heinä-elokuussa on kamala, joku Pariisi kokonsa tai Venetsia kauneutensa vuoksi taas peittoaa turistrysyyden. Uusien kivien kääntäminen on kivaa, mutta kaupungeissa etenkin on se ongelma, että pintatasoltaan ne ovat lopulta nopeasti Euroopassa toistensa kaltaisia: pääaukea, kirkko, nähtaävyydet. Siksi samaan paikkaan on kiva mennä monta kertaa, oma näkemisen nälkä väistyy ja antaa tilaa kokonaisemmalle kokemukselle, tavalliselle olemiselle.

Oikeastaan matkustamisesta ja kohteesta onnistuneen tekee seura: eli millaiset puitteet kohde tarjoaa kivoille hetkille ja/tai kohtaamisille matkaseuran tai ihan uusien ihmisten kanssa.

ta1ja kirjoitti:

Rousku kirjoitti: Kitusen Kievari -ravintolan löunasbuffet oli pöyristyttävän suomalainen sekin: makaronilaatikko, kinkkukiusaus, perunamuusi, kebabkastike, ja altaan pohjalla vetistä salaattia.

Vietin vuosia sitten (kuitenkin alle 10v) erään työrupeaman Virroilla ja ainakin silloin ko. huoltoasemapaikan lounasbuffet kuului alueen parhaimmistoon

Olen itse käynyt siellä kesällä 2013 syömässä, ja silloin ruoka oli kyllä astetta mielenkiintoisempaa. Vaan juuri tuon yhden päivän ruokalista oli aika kummallinen yhdistelmä, lähinnä silkkaa tärkkelystä, mikä tietysti käy jos tekee raskasta ruumiillista työtä, mutta ei meille toimistoihmisille. En ehkä olisi valmis maksamaan makaronilaatikosta lounasbuffetin hintaa. Ja tosiaan ne rehut tuona päivinä näyttivät kamalilta.

Rousku kirjoitti:

Leonardo kirjoitti:Ruoka on Latviassa erinomaista

Tarkoitatko kansainvälisen keittiön herkkuja latvialaisessa paremmantasoisessa ravintolassa?

En ole käynyt Latviassa, mutta useasta lähteestä (mm. Latviassa asuvan Aanconin kirjoituksista) olen säänut tasan päinvastaisen käsityksen: Ruoka on tylsää epämääräistä peruna- ja puuropitoista mössöä, jonka ainoa mauste on tilli. Eli jos matkailee Latviassa vaikkapa perhemajoituksessa, saattaa kohdata toisenlaisia makuelämyksiä...

Riippuu siitä mistä pitää. En tarkoittanut kansainvälisen keittiön herkkuja, vaan sekä keskitason että ehkä hieman paremman tason paikallisia ravintoloita ja paikallisia ruokia. Erittäin hyviä kala-annoksia (kampela ykkösenä) tuolla Liepājan ja Ventspilsin suunnan rannikolla ja hyviä, rasvaisia possuannoksia joka puolella. Ja perunoita, aivan älyttömän hyvänmakuisia perunoita maustettuna tillillä. Minähän en ole mausteisen ruoan ystävä, vaan juuri tuollaisen, jossa ainesosien omat maut tulevat suolan, pippurin ja joidenkin yrttien avulla hienosti esiin.

Perinteinen kesän turnee oli tällä kertaa Ateena-Thessaloniki-Sofia-Bukarest. Tehdäänpä vähän yhteenvetoa ja analyysia.

Matka alkoi Ateenasta ja siellä olimme ihan kivassa kolmen tähden hotellissa. Yleensä on "näillä reissuilla" käytetty suureksi osaksi erilaisia budjettimatkailupalveluja, kuten hostelleja, mutta ystävämme Trivago osasi neuvoa meille tällä erää myös edulliset hotellimajoitukset joka kaupunkiin.

Ateenassa oli aikaa vain pari päivää ja järkihän sen jo sanoo, ettei pari päivää riitä sellaiseen kaupunkiin mitenkään. Pientä pintaraapaisua kaupungista toki saimme ja ehdottomasti siellä pitää käydä uudestaankin. Maan taloustilanne näkyi kaupungissa etenkin seinäkirjoittelussa, mutta ei oikeastaan juuri muuten kaupunkikuvassa. Keskustan nähtävyyksien lisäksi reissasimme myös Sounioon, jossa sijaitsee valokuvauksellinen Poseidonin temppeli. Ateenasta vuokrasimme myös auton ja ajelimme sillä Thessalonikia kohden. Yhden yön vietimme matkan varrella Volosin kaupungin lähellä, Agriassa. Tuo olikin ainoa yö, jolle emme olleet varanneet majoituksia etukäteen. Majoitusvalintana toimi pieni majatalo, josta huone irtosi noin kymmenellä eurolla. Majatalolla oli oma rantaravintola ja myös ranta oli ihan naapurissa. Talviturkki pulahti samalla Egeanmereen.

Thessalonikissa pari päivää riitti taas ihan mainiosti. Kyseessä kun on kuitenkin Helsingin kokoinen kaupunki. Lähes kaikki kaupungin tärkeimmät nähtävyydet oli mahdollista tallentaa filmirullalle yhdellä kävelykierroksella. Ateenan suurkaupunkimaisuuden ja hälinän jälkeen Thessaloniki tuntui jopa hiljaiselta pikkukaupungilta. Thessalonikiin menijöille tiedoksi, että kostea ilma tekee varsin siedettävistäkin kesälämpötiloista lähes sietämättömiä. Toisena Thessaloniki-päivänä lähdettiin autoilemaan Halkidikin suuntaan ja pysähdyttiin Nea Plagiaan katselemaan rantameininkiä. Samalla reissulla jätettiin auto Thessalonikin lentokentälle. Thessalonikista matka jatkui junalla Bulgarian puolelle, Sofiaan. Juna oli ihan mukava, vaikkakin sangen hidas. Mukavuuksia ei juuri ollut, joten omat eväät ja viihdykkeet mukaan! Junat lähtevät harvemmin ajoissa tuolla päin maailmaa ja tämänkin junan lähtö ja saapuminen viivästyivät lähes puoli tuntia.

Sofia olikin minulle jo ennestään tuttu kaupunki. Edeltävän vuoden reissulla kaupungista jäi vähän laimea kuva. Kovin korutonta ja ei mitenkään hirveän kiinnostava. Kuva kiillottui hieman edelliskerrasta tällä matkalla. Sofiastakin voi löytää mielenkiintoisia asioita, kuten tunnelmallisia pikkukatuja. Edullinenhan Sofia on turistille - ja hyvää ruokaa Bulgariasta löytää, jos uskaltaa valita muutakin kuin ranskalaisia perunoita. Sofiassa aika kului lähinnä kaupunkia kierrellen, terasseilla istuskellen ja kuvia räpsien. Sofiasta jatkettiin junalla Bukarestiin. Junamatka kesti kokonaisuudessaan peräti 9,5 tuntia, vaikka matka ei mikään järjetön ollutkaan!

Bukarestista minulla oli nolottavan stereotyyppinen kuva. Ajattelin suunnilleen niin, että kaupunki on rappeutunut slummi täynnä kommunistiajan överitaloja ja että siellä saa puukosta tai ainakin rahat lähtevät varmuudella. Todellisuus oli hyvin toisenlainen. Bukarest oli hyvin rauhallinen ja "cool" kaupunki. Arkkitehtuuri oli mielenkiintoista eikä katukuva ollut lainkaan yhtä rapistunut kuin esimerkiksi Sofiassa. Kaupunki tuntui myös hyvin turvalliselta. Ehkä siitäkin syystä, että kadut olivat hyvin väljiä ja aukiot suuria. Bukarestin metro oli myös erittäin puhdas, väljä ja turvallisen oloinen. Bukarest oli näistä kaupungeista oikeastaan ainoa, joka jäi positiivisessa mielessä vaivaamaan. Ei Bukarestissakaan nähtävyyksiä ollut mitenkään viljalti, mutta kaupunki oli jo itsessään yksi iso nähtävyys. Moni ihan vahingossa laukaistu katuotos kamerassa osoittautuikin arvokkaaksi matkamuistoksi. Bukarestin ainoa varsinainen miinus pätee myös Sofiaan ja oikeastaan koko Balkanin alueeseen: taksikuskit. Taksikuskit kusettavat jokaista turistia minkä ehtivät ja on hyvin epätodennäköistä, että yksikään turre pääsisi taksamittarin mukaisella hinnalla paikasta toiseen. Suht vähällä kusetuksella saattaa pärjätä, jos taksin tilaa esim. hotellista. Sen sijaan lentokentiltä ja asemilta otetut taksit rahastavat surutta. Ja Balkanin alueen taksissa asiakashan on aina väärässä.

Kokonaisuudessaan hyvin onnistunut reissu!

Toni kirjoitti:Bukarestin ainoa varsinainen miinus pätee myös Sofiaan ja oikeastaan koko Balkanin alueeseen: taksikuskit. Taksikuskit kusettavat jokaista turistia minkä ehtivät ja on hyvin epätodennäköistä, että yksikään turre pääsisi taksamittarin mukaisella hinnalla paikasta toiseen. Suht vähällä kusetuksella saattaa pärjätä, jos taksin tilaa esim. hotellista. Sen sijaan lentokentiltä ja asemilta otetut taksit rahastavat surutta. Ja Balkanin alueen taksissa asiakashan on aina väärässä.

Tuli tästä mieleen, että omat kokemukset puoltavat tätä arviota Belgradin osalta, mutta Kroatiassa viime vuoden työmatkoilla ajettiin Splitissä, Pulassa ja Zagrebissa takseilla useampi ajo eikä yksikään kusettanut millään tavalla. Taksamittari oli päällä, hinta oli sen mukainen (ja siis sellainen kuin pitäisikin olla) ja kuitit saatiin jokaiselta matkalaskuja varten. Itse asiassa myös Sarajevossa lomareissulla ei takseissa ollut mitään valitettavaa. Onko sinulla kokemuksia Kroatian tai Sarajevon takseista?

Nyt kun tarkemmin mietin, niin läntisen Balkanin taksikertomukset ovat lähinnä ystävien ja tuttavien kertomuksia. Itse en ole tainnut juuri yhdelläkään reissulla käyttää taksia läntisellä Balkanilla.

Eräät nimimerkit kyllä varmasti muistavat, onko käytetty taksia ja tapahtuiko huijausta.

Harrastin hieman viime viikolla "kotimaanmatkailua" Turkissa ennen Suomeen paluuta. Kävin Canakkalessa katselemassa Troijan rauniot. Paikalla ei ole kauheasti nähtävää, mutta kaupungin mystinen historia kiehtoo, joten oma vierailuni oli oikein miellyttävä kuumuudesta huolimatta. Canakkalen kaupunki oli myös oikein viihtyisä rantabulevardeineen (jota koristaa Troijan hevonen) ja söin lounaan Gülen-nimisessä pideravintolassa, jossa sain erinomaista palvelua, joten suosittelen!

Canakkalesta suuntasin Bursaan muutamaksi päiväksi. Bursa oli Ottomaani valtakunnan ensimmäinen pääkaupunki (toinen oli Edirne ja kolmas Istanbul). Kaupungissa oli yllättävän paljon nähtävää ja 2 päivää vierähti nopeasti kierrellen tärkeimmät moskeijat (Ulu Cami on ehkäpä upein näkemäni moskeija), haudat ja basaarit. Myös kuuluisaa Bursan kebabbia tuli syötyä ja samoin sokeroituja kastanjoita. Olisi ollut kiva käydä vierailemassa kaupungin vieressä kohoavan Uludag-vuoren päällä, mutta aika ei tällä kertaa valitettavasti riittänyt.

Turkki on niin paljon muuta kuin Alanya ja Istanbul ja on todella harmillista, kuinka yksipuolinen kuva maasta ihmisillä on.

Tässä sellaista pähkäilen, että mahtaakohan n. 55 min vaihtoaika olla liian tiukka, siis jos lentokone tulis Oulusta Hki-Vantaalle ja eri kone (sama lentoyhtiö) jatkais vajaan tunnin sisällä Viennaan? En ole koskaan ollut HKi-Vantaalla, joten en yhtään hahmota tilanteen reaalisuutta.

Tarkoitus siis reissata siten, että mukana vain käsilaukku ja sellaisen koon matkalaukku, että sen saa ottaa mukaansa matkustamoon.

^ Riittää mainiosti. Ainoa uhka lienee se, että Oulun kone olisi yli puoli tuntia myöhässä.

Thanks . Sitä kun arkeaan törsää täällä kaukana kauimmaisesta, josta on oma hommansa reissata kohtuullisin kustannuksin, niin miettii vaihtoehtojaan. Turusta lentäis kyllä Air Baltic halvalla, mutta koti-Turku-kustannukset ovat sitä luokkaa, että säästö jää vähäiseksi vrt. lentää Oulusta Helsinkiin ja edelleen Viennaan. Enkä tiedä onko Air Baltic miten luotettava. Aiemmat viisureissuni olen hoitanut SAS:lla lentäen.

Siinäpä se, mihin uskaltaa luottaa? Siihen, ettei Oulun kone tyri? Ettei itse suorita Helsinki-Vantaalla eksymissessioa ja myöhästy Viennan koneesta jne. Onneks on pää valmiiks iso ja tyhjää täynnä, niin mahtuu pähkäiltävää .

Viennailuni on tosin edelleen auki. Kotiinjääminenkin on vaihtoehto, jos alkaa mennä lentokustannukset liian tyyriiksi.

Helsinki-Vantaalla ei voi eksyä. Kyltit ovat erittäin selkeät, ja lisäksi rakennus on täynnä siellä työskenteleviä suomalaisia, joilta voi kysyä apua. Wien on kaunis kaupunki, joten suosittelen menemään viisuihin paikan päälle.

Alle kaksi viikkoa ja muutaman päivän pyrähdys Roomaan alkaa! Vilkaisin tämän ketjun Rooma-kommentteja ja olen hyvin vakuuttunut, että lomamme maanantaista perjantaihin on juuri sopiva aika reissulle. Tarkoitus on vain nauttia tunnelmasta, istua ravintoloissa ja katsella maisemia ja ihmisiä.

Weewa kirjoitti:Alle kaksi viikkoa ja muutaman päivän pyrähdys Roomaan alkaa!

Huomasitko Weewa, että uusimmassa Me Naiset -lehdessä oli artikkeli Roomasta? Ehkä siitä voisi saada joitain kivoja vinkkejä?

Minä lähden tänään mieheni kanssa Pekingiin! Ja 1,5 viikon päästä otamme suunnaksi Malesian. Reissaaminen.

^ En muuten huomannut! Uusin lehti on vielä huonosti luettu. Kiitos vinkistä!