Viisukuppila

Maa: Norja
Vuosi: 2014
Kappale: Silent storm
Esittäjä: Carl Espen
Säveltäjä: Josefin Winther
Sanoittaja: Josefin Winther
Sijoitus semifinaalissa: 6./15
Pisteet semifinaalissa: 77
Sijoitus finaalissa: 8./26
Pisteet finaalissa: 88
Sanat: http://4lyrics.eu/esc/2014/carl-espen-silent-storm/
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Norway2014.html

Puuseppänä aiemmin työskennellyt Carl Espen Thorbjørnsen nousi kertaheitolla koko Norjan tietoisuuteen voitettuaan Melodi Grand Prix 2014 -kilpailun, joka toimi Norjan euroviisukarsintana. Norjan toiseksi suurimmassa kaupungissa Bergenissä syntynyt Carl vietti lapsuutensa Bergenin ulkopuolella sijaitsevalla Osterøyn saarella. Carl on kertonut, että hänen perheensä on aina rakastanut musiikkia ja erityisesti hänen äitinsä rakasti laulamista.

Ensimmäisen kosketuksen musiikilla kilpailemiseen Carl sai 16 vuoden iässä osallistuttuaan paikalliseen kilpailuun voittaen sen. Tästä ei kuitenkaan vielä Carlin musiikkiura lähtenyt nousuun, vaan hän listautui armeijan palvelukseen ja on ehtinyt palvella myös Kosovossa.

Miehen serkku Josefin Winther sen sijaan on luonut uraa erityisesti Iso-Britanniassa. Elokuussa 2013 Josefin päätti kirjoittaa kappaleen serkulleen, sillä hänen mielestään Carlin upealle ja uniikille äänelle pitäisi saada lisää kuulijoita. Näin syntyi herkkä balladi "Silent storm". Myöhemmin kaksikko päätti lähettää kappaleen maan euroviisukarsintoihin. Kolmannen semifinaalin parhaaksi äänestetty kappale jatkoi voittokulkuaan finaalissa saaden lähes 54 tuhatta puhelinääntä superfinaalikierroksella.

Kööpenhaminan toisen semifinaalin alkupuolelle arvottu Norja keräsi pisteitä tasaisesti ympäri Eurooppaa. Pianistin ja neljän viulistin kanssa esiintynyt Carl sijoittui semifinaalissa sijalle 6. Kappale sai suurimmat pisteensä Suomesta, jossa sitä pidettiin illan toiseksi parhaana. Finaalissa sijoitus oli hienosti kahdeksas.

Tähän mennessä "Silent storm" on myynyt platinaa Norjassa. Euroviisujen jälkeen Carlilta on ilmestynyt toinen single "Holding on", mutta on muuten pitänyt hiljaiseloa musiikin suhteen. Josefin sen sijaan julkaisi uuden albuminsa "Flowers" tämän vuoden alussa.

Carl Espen Facebookissa
http://www.carlespen.com/

Tämä viisu kävi minulla läpi perinteisen kaavan. Aluksi vihasin. Vihasin pitkään. On muun muassa ennen viisuja tehdyn top-videoni viimeinen. Sitten rakastuin liven aikana. Rakastuin paljon. Mikä näkyy siinä, että tämä on viisujen jälkeisen videoni melkein top-10:ssä. Oli tämä kai joku kuudes jopa hetken aikaa. No selvässä viidessä tähdessä kuitenkin. Myöhemmin fiilikset ovat sitten laimentuneet, ja tällä hetkellä tämä lojuukin siellä jossain heikossa neljässä tähdessä. Muuttuvamppoo mielipidettä.

Noniin, kiva päästä Viisulassa jo vuoden 2014 viisuihin.

Ja ihan hyvinhän tämä alkaa vuotensa osalta. Varsin herkän kaunis balladi ja kyllä Carlin tulkinta vakuuttaa. Ansaitsi menestyksensä. Neljä.

Vihasin aivan alussa ihan silmittömästi, mutta tiesin, että tämä voittaisi jo Norjan karsinnat, koska ne karsinnat ovat aina olleet kaikista ennalta-arvattavimmat voittajan osalta. Tykästyin kyllä piakkoin kappaleen tunnelmaan.

Ihan kaunis kipale, josta tulee aina mulle mieleen Mikael Saaren We should be throught. Paitsi WSBT on parempi. Euroviisulavalla olevat viulunsoittajat näyttävät ihan uppoavan titanicin viulunsoittajilta.

3 tähteä

Samaan aikaan oikein hieno ja melkoisen ärsyttävä/rasittava kappale. Neljään tähteen voin taipua, mutta ei missään nimessä enempää.

Ihan nätti balladi. Ja täytyy muuten sanoa, että Carl todella näyttää siltä, mitä onkin - puusepältä. Vaikkei kylläkään yksikään henkilökohtaisesti tuntemistani puusepistä näytä yhtään Carlilta...

***

Kaunis ja herkkä balladi.

½

Aivan ihana kokonaisuus. Herkkää ja vahvaa. Vuotensa parhaimmistoa.

VIISI!

Ja näin polkaistiin huikea vuosi 2014 käyntiin Viisulassa yhdellä sen parhaista kappaleista. Tämä oli silkkaa rakkautta ensi kuulemalta, todella herkkä ja vaikuttava kokonaisuus, jossa sympaattista Carlia on vieläpä hyvin helppo uskoa. Ainoastaan Köpiksen lavaylöspano olisi saanut olla vähemmän kliseinen ja enemmän artistiin keskittyvä, mutta se ei sitä faktaa poista, että studioversio on kovassa käytössä edelleenkin, ja kerta toisensa jälkeen se vain onnistuu aidosti koskettamaan.

Täydet pisteet yhdelle viisuhistorian parhaimmista balladeista - juuri näin se pitää tehdä.

On tämä kaunis ja herkkä balladi, mutta jotain tässä on mikä ei kolahda minuun täysillä. Heikot neljä tähteä tälle silti lähtee.

Todella kaunis ja synkkä. Carlin ääni on mahtipontinen ja hieno. Esitys oli tyylikäs.

Tämä on jo alkanut menettää hohtoaan. Tämä on kaunis ja herkkä kappale, jossa ei sinänsä vikaa ole, muttei tätä vaan tule kuunneltua nykyään..

Mitäänsanomaton... silloin, nyt ja tulevaisuudessa... Laimea kolmonen ***

Kaunis ja herkkä samaan aikaan vaikka onkin surullinen. Viisi tähteä.

Parasta Norjan balladissa on vakuuttava Carl Espen. Heikointa vähäsen hönö lavaesitys sekä melodian hienoinen tavanomaisuus. Kovasti pidän kuitenkin sanoituksesta, jotenkin se inspiroi minua aika tavalla. Neljä pongoa.

Jauhan usein balladien uskottavuudesta, mutta niin se vain on, että minun täytyy uskoa sanomaan, ennen kuin hyvinkin sävelletty kappale kolahtaa. No, tässä sitten on sekä hyvä kappale että täysin uskottava esitys. Kylmät väreet tulevat noin viiden sekunnin jälkeen, joten hypetykselle viidentoista sekunnin katkelmien julkistamisen jälkeen on syynsä. Kokonaisenakin kappaleena alati kasvava ja henkilökohtaiselta tuntuva - sovitus ei maailmaa mullista, mutta eipä tarvitsekaan, kun se on hyvin tehty.

Viisi tähteä.

Jossain vaiheessa tämä oli minulla jopa puntariykkösenä. Ehdin kuitenkin kyllästyä jo ennen itse viisuja. Onhan tämä kaunis balladi, jonka Carl tulkitsee hienosti. Ei silti saa nyt neljää tähteä enempää.

Karsinnasta jäi mieleen Linnea Dalen High hopes, ehkä liian viileä ja sofistikoitunut näihin geimeihin. Karhea ja tunteileva odotetusti voitti, eikä vikaa siinäkään. Helpompi hyväksyä kuin Monster like me, jota ensin suorastaan inhosin. Joku muukin sanoi, että Silta-sarjan tunnari tulee mieleen. Taakka vai rasite? Neljä.

melko nätti, karheahko, rouhea, keskipaahtoinen, vahvasti tanniininen, merituulen ahavoittama... sujuva, esimerkillisen pelkistetty säestys... hieno solisti, aivan mageeta, mä leiskautan tälle n. 3.6 pist. varmasti sen vuoden top 1 - 3 nyttemmin minullakin... taas kameratyönskentely oli vähän sellaista että hohhoijaa. Lähikuvat n. 3 sekuntia pidemmät ovat ilmeisesti olleet viisusääntöjen vastaisia viime vuosina - eli voi jeesus kun mä pääsen taas jonkun wanhan hyvän esc-kisan pariin ja sitä kahtelemaan...pitkään viipyileviä lähikuvia esiintyjistä ja vain siitä mikä on oleellista esityksessä ja lavalla. Vrt. aivan pilalle tärveltyihin uber-yliampuvan näyttäviksi tehtyihin lavoihin - lavasteisiin - ei näin! Minimalistisuus takaisin - vähemmän on usein enemmän! Vrt. esm. vielä hallittua ja hillittyä Hesan v. -07 lavasteita...
Niin ja sitte pakko lisätä vielä, kun esityksessä on noi seesteisimmät, strategisimmat, hiljaiset kohdat, kuten ny tässäkin balladissa, esm. kohdassa I:32 niin yleisön pitäis omata sevverran lähiö- ja maallaisjjärkeä että olisivat hiljaa noissa -tissimo-kohdissa, eikä kuuluis vaikka tollaisia kauheita stadilaishomolokki-naurun kiljahduksia kuin tosiaan tuossa mainihtemassani kohdassa... noissahan saattaa kuulua jo pierukin, ainakin etupenkkiläisen päästämä... luulisin !?
ei siis mullakaan ole mitään ao. ihmistyyppejä vastaan, ei herra paratkhoon mut analyysiä ja tälläistä saa aina heittää... vastuu on kuulijalla - joca menkööt itseensä jos esim. tälläinen teksti ärsyttää tai loukkaa! Koskee myös modeja... :rakkauella:

melko nätti, karheahko, rouhea, keskipaahtoinen, vahvasti tanniininen, merituulen ahavoittama... sujuva, esimerkillisen pelkistetty säestys... hieno solisti, aivan mageeta, mä leiskautan tälle n. 3.6 pist. varmasti sen vuoden top 1 - 3 nyttemmin minullakin... taas kameratyönskentely oli vähän sellaista että hohhoijaa. Lähikuvat n. 3 sekuntia pidemmät ovat ilmeisesti olleet viisusääntöjen vastaisia viime vuosina - eli voi jeesus kun mä pääsen taas jonkun wanhan hyvän esc-kisan pariin ja sitä kahtelemaan...pitkään viipyileviä lähikuvia esiintyjistä ja vain siitä mikä on oleellista esityksessä ja lavalla. Vrt. aivan pilalle tärveltyihin uber-yliampuvan näyttäviksi tehtyihin lavoihin - lavasteisiin - ei näin! Minimalistisuus takaisin - vähemmän on usein enemmän! Vrt. esm. vielä hallittua ja hillittyä Hesan v. -07 lavasteita...

Yksi suosikeistani viime vuonna, todella kaunis ja koskettava. Ja nallekarhumainen esittäjä tuo vielä lisää lämpöä kappaleeseen. Kylmät väreet nousee pintaan kun muistelen tätä.

Kaunis ja samalla sekä herkkä että mahtipontinen balladi, joka kasvaa hienosti edetessään, vaikka vahvojen ja hiljaisten osioiden mielenkiintoinen vuorottelu säilyykin alusta loppuun, Varsinainen lopetus tulee vähän töksähtävästi, olisin toivonut lopetuksesta mahtipontisempaa. Carl olisi voinut ottaa livessä vahvemman roolin, oli nyt hivenen vaatimaton, toisaalta ehkä se oli vahvuus, kun esiintyi aitona omana itsenään, sopii hyvin puuseppäimagoon, jossa hienostunut lopputuote saa puhua puolestaan tekijän pitäessä matalampaa profiilia.

Neljä hivenen vaatimatonta tähteä.

Hyvin intensiivinen viisu, tunnelmaltaan erittäin herkkä ja hauras. Jo pianointro, joka kappaleessa useasti toistuu tempaa täysin mukaansa. Hiljennykset kappaleen puolessa välissä ja uudestaan laulun lopussa on erikoinen ratkaisu, mutta toimi loistavasti, yleisökin malttoi kuunnella loppuun asti . Carl Espenin karskin ulkokuoren alta paljastuu herkkä-ääninen laulaja. Mietin, miltä tämä olisi kuulostanut oopperalaulajan esittämänä. Nyanssit olisivat tulleet vielä paremmin esiin. Upea valinta Norjalta, mange takk! Itselläni keikkui 2014 puntarin sijoilla 1-3 päivästä riippuen. Femma ilman muuta.