Viisukuppila

Minä en pidä Saarasta. No Fear on kuitenkin hyvä kappa.

Minä en vihaa Saaraa, vaikka mehevämpisoundisen äänen ystävä olenkin. Toivon vain, että jos Saara joskus valitaan viisuedustajaksi niin biisi ja esitys olisivat silloin timanttisessa kunnossa. Nyt ei vielä ole. Eli sen puoleen tervetuloa vain yrittämään uudelleen!

Sikäli tämän kokonaispaketin puutteet harmittavat, että Saaran kimeänpuoleinen ääni kyllä soundinsa puolesta sopisi juuri tällaiseen itämaiseen kujerteluun. Olisi tämä pelastettavissa jos haluttaisiin, mutta näyttää, ettei halua ole.

toivo kirjoitti:Käsittääkseni ainakaan Kuppilassa ei ole montaa, jotka inhoavat Saaraa. Inho tuntuu keskittyvän vain biisiin, esitykseen, musiikkivideoon tai stailaukseen. Mun puolesta sais ollakin mukana vaikka joka vuosi!

Näin juuri.

Teidän mielestä sais olla, mutta kylläpäs se osaa tuntuu aivoissa kirisitävän, että Saara on jo useampia kertoja ollut erinsortin kisoissa mukana ja jonkun verran sitä kommenttia kuulee sieltä ja täältä, että pitääkö ton Aallon tytön tunkea toi nokkansa joka soppaan ja kisaan mukaan. Ja kyllä näitä kommentteja varmaan kiirii välillä Saarankin korviin asti, niin nostaa varmaankin hitusen kynnystä aina lähteä uudestaan kun tälläistä kommentointia tulee.

Ja nyt en tarkoita, että vältis täällä Kuppilassa on kauheasti tollaista ollut, mutta niinku yleisesti tuota näkee enemmän ja vähemmän välillä

sziget kirjoitti:Edellä puhuttiin paljon esityksestä ja videosta, vähän biisistä. Jankkaavuudesta valitettiin, vaikka se on mielestäni harha, joka johtuu kertosäkeistön vähäsanaisuudesta.

Minäkään en ole kokenut No Fearia erityisen jankkaavana. Paljon pahempi on esimerkiksi tämä Paula Vesalan Tequila, jossa samaa melodiaa toistavaa kertosäettä kerrataan yhä uudestaan ja uudestaan: https://www.youtube.com/watch?v=7Koqo1UzBxI
Tosin on tuo kappale No Fearia pidempikin kestoltaan, mikä vielä pahentaa tilannetta.

Ehkä nykyään jaksetaan keksiä vain yksi koukku ja rakennetaan sitten kokonainen kappale pelkästään sen ympärille, kun ei ole muutakaan sisältöä tarjota enempää. Onhan näitä viisuissakin nähty. Ja Tuuli Okkosen tämän vuoden UMK-tyrkyssä on ehkä hieman samaa vikaa: ihan kelvollinen kertosäe, mutta muuten puuttuu sisältö.

Ja tosiaan kyllähän tässä No Fearissakin toistetaan kertosäettä monta kertaa peräkkäin, mutta sitä varioidaan niin paljon sovituksen ja taustojen osalta, etten koe sitä mitenkään häiritsevänä. Lisäksi kolmen minuutin kesto on riittävän lyhyt ettei ehdi kyllästyä, enempää toistoja tämäkään ei olisi luultavasti kestänyt.

Serduchka kirjoitti:^ Mutta kun uskon siihen, että Saaralla olisi potentiaalia vetää parempikin biisi! Joskus tulevaisuudessa. Se kortti jäisi sitten kääntämättä.

Nimenomaan paljon parempi biisi, vaikka jokin sen tyylinen mitä eilen tänne linkkasin - Saara ehdottomasti takaisin jonain muuna vuonna paremmalla kappaleella!

Saaran biisin ja esityksen suurimmat vahvuudet ja voimat on sen kokonaisvaltaisesti yhtenäisessä toteutuksessa, esityksen toteutus tukee biisin ideaa ja sanomaa, toki Saaran omat laulunlahjat ovat suuri vahvuus tässä esityksessä, mutta myöskin yhtenäinen ja iloinen ja koskettava tarina ja sanoma

Et minusta on suhteellisen tärkeetä biisissä on hyvä ja muukansa tempaava tarina tai sanoma. Ja ainakin minusta tässä puolessa tän vuoden UMK:ssa parhaiten ovat onnistuneet Kimmo ja Annnica ja Saara Aalto. Biisit on jo itsessään hyviä ja sit kun niihin joko sisätlyy tai liittyy hyvä tarina niin tämä tekee biisistä ns. isomman ja samalla myöskin mielenkiintoisemman

rosetta kirjoitti:

Serduchka kirjoitti:^ Mutta kun uskon siihen, että Saaralla olisi potentiaalia vetää parempikin biisi! Joskus tulevaisuudessa. Se kortti jäisi sitten kääntämättä.

Nimenomaan paljon parempi biisi, vaikka jokin sen tyylinen mitä eilen tänne linkkasin - Saara ehdottomasti takaisin jonain muuna vuonna paremmalla kappaleella!

Nimenomaan-kommentti täältäkin. Saarassa on potentiaalia, kun kaikki palaset loksahtavat kohdilleen.

Einin kanssa Saara on tästä joukosta ainoat joita voi jo ihan aidosti kutsua jonkinlaisiksi artistibrändeiksi. Eini on se diskoquuen

Ja Saara on brändännyt itsensä näiden sloganiensa kautta eli nyt ehkä ns. historaan siirtyneen BwL jutun kautta ja sen tilalle tulleen No Fear jutun kautta.

Hupzi kirjoitti:Einin kanssa Saara on tästä joukosta ainoat joita voi jo ihan aidosti kutsua jonkinlaisiksi artistibrändeiksi.

No ihan varmasti. Saara Aalto on melko tuntematon ihminen. Jos ei ole katsellut voiceja ja muita kisaohjelmia, ei ole kuullut Saara Aallosta mitään. Tai no, jos brändeista ja Saara Aallosta puhutaan niin voi Saaraa sanoa brändiltään laulamiskisaohjelmatyypiksi.

Laitetaanpas tämä komentti tänne jatketaan ainakin Saaran näkökulmasta tätä luottamus jne. juttua täällä

Niin siis se on ihan täysi Saaran omaa ansioita millä se on rakentanut sen kovan luottamuken itseensä ja tekemiseensä. Eikä tätä kautta ollut mitään syytä epäillä, että Saara epäonnistuisi myöskään nyt UMK:ssa omaan makuun, jos nyt jonkun pienen kritiikin paikka pitää tästä Viisuprojektista etsiä niin se on musavideo, joka ei ollut ihan priima etenkin se valkoinen uimapuku oli se heikoin osa.

Mutta taas Saara onnistui senkin vetämään live-esitykseen parempaan suuntaan ja huomattavasti. Sillä toi kultainen versio siitä toimi ihan huomattavasti paremmin. Mut sit tää esitys oli taas tuttua Saaran nokkeluutta ja älykästä sekä mielikuvitus rikasta aivojen käyttöä suunnitelleessaan tiiminsä kanssa tätä. Ja toteutuksessakaan ei kyllä ole mitään moitteen sijaa. Ja tää esitys hyvin todennäköisesti vain paranee finaaliin. Ja siihenkin syyn olen kertonut jo useampaan kertaan ja se ydin syy on se, että nyt se on kertaalleen vedetty kunnialla läpi tos kisa tilanteessa

Tata Saaran ekaa viisuyritysta en ollutkaan nahnyt vahaan aikaan, laitetaanpa tannekin tama video. Tuntuu, kuin tuosta olisi ikuisuus

^Hieman on Saaran laulutekniikka kyllä kehittynyt noista ajoista.

Saarahan oli myös mukana taustalaulajana tässä upeassa Riikan kappaleessa vuonna 2009: https://www.youtube.com/watch?v=7ECmEiafL2k

Todellinen viisukonkari siis!

Noi tanssijapojat Onneksi kuitenkin on menty vahan eteenpain, vaikka juuri 2004 olikin ihan kivasti YLElla yritysta.

phale kirjoitti:Saarahan oli myös mukana taustalaulajana tässä upeassa Riikan kappaleessa vuonna 2009: https://www.youtube.com/watch?v=7ECmEiafL2k

Todellinen viisukonkari siis!

Totta, Saara oli taustalaulajana myös Hanna Marshille vuonna 2008. Taitaa tykätä.

Ehkä esitys vielä hioutuu. Hyväksyn sen, että jumppa-asu ja sivusiili ovat makuasioita, mutta tässä oli liian paljon hämärää tv-toteutuksesta lähtien, huippuna kuvan pimentäminen mekon lähtiessä. - Sitähän voisi jalostaa Tukholmaan. Pyydetään ohjaajaa näyttämään puoli minuuttia hallin kattoa, jotta Saara ehtii vaihtaa mekkonsa keskiafrikkalaisen samuraisoturin cowboyasuun ja lasermiekkaan.

Niin kuin entinen taikuri: Hyvä yleisö, taion nyt tämän pöydällä makaavan naisen näkymättömäksi. Sammutan vain hetkeksi valot, heilautan taikasauvaa ja... (Pimeys. Juoksevien jalkojen läpsytystä. Valot.) Voilà, hän on kadonnut! Onko se hypnoosia, onko se aistiharhaa? Ei, hyvät naiset ja herrat. Se on TAIKUUTTA.

ta1ja kirjoitti:Huomasin eilen, että onhan Muusikoiden netissäkin näpytelty yli 50 sivua Saaraa sitten viime marraskuun

Kas, sielläkin luetaan Viisukuppilaa. Nimimerkki lurkki (s. 51) lainasi tämän ketjun ta1jaa (s. 33):
Ai että on hersyvää settiä tuolla toisaalla:
"Kukkaistyttö pudottaa terälehtensä ja sisältä paljastuu hedelmällisenä eminä kypsä kukkanainen... "

ta1ja kirjoitti:Huomasin eilen, että onhan Muusikoiden netissäkin näpytelty yli 50 sivua Saaraa sitten viime marraskuun - sen ketjun lukeminen (E: no ei ihan kokonaan ) valaisi syitä molempien ketjujen pituuteen

Minäkin huomasin saman. Kirjoitustyylistä ei voi erehtyä.

^ Minä olin hidasälyisempi ja ihmettelin, miksi eräs kirjoittaja toisti täällä lukemaani viestiä sanasta sanaan ilman lainausmerkkejä (toisin kuin tuo lurkki).

kuu-kuu kirjoitti:

Hupzi kirjoitti:Einin kanssa Saara on tästä joukosta ainoat joita voi jo ihan aidosti kutsua jonkinlaisiksi artistibrändeiksi.

No ihan varmasti. Saara Aalto on melko tuntematon ihminen. Jos ei ole katsellut voiceja ja muita kisaohjelmia, ei ole kuullut Saara Aallosta mitään. Tai no, jos brändeista ja Saara Aallosta puhutaan niin voi Saaraa sanoa brändiltään laulamiskisaohjelmatyypiksi.

"Suomen paras laulaja joka ei ole vielä breikannut"

Olisikohan tällä mahkuja Barbara Dex -voittoon . Olisi sekin jotakin.

Kylläpäs tekin nyt jaksatte piikitellä siitä Saara/meitä hänen fanejaan, että hän ei ole vielä kunnolla breikannut. Kysynpäs että kukas näistä on Einiä luukuunottamatta on. Niinpä ei kukaan?

Rousku kirjoitti:Olisikohan tällä mahkuja Barbara Dex -voittoon . Olisi sekin jotakin.

Mitä mieltä, kukahan meidän taannoisista karsinta-artisteista olisi ehkä viisuihin päästessään voittanut Barbara Dexin?

Sit Saara on joidenkin biisien kanssa aika ns. ovela ja nokkella siis että ne yleismaailmallisestikin hyviä, mutta muutamiin biiseihin on ns. piilotettua tai yhdistetty jotain ns. jännää, josta ehkä paras esimerkki on tää duettolevyn biisi

Päivän Loppua Ei Näy: https://www.youtube.com/watch?v=5vq3zYk5r2w

En tiedä löytääkö kukaan tästä biisistä jotain tuttua jostain aika pitkän ajan takaa Saaran TV:ssä esittämisestä jutuista. Mutta tosiaan mennään niinkin pitkälle kuin Talentiin asti ja tässä biisissä on ihan selviä rakenteita ja sanoitustakin ainakin osin siitä olikohan se nyt Semifinaali biisistä.

Et ku mä kuulin tän ekaa kertaa tuli heti sellainen ahaa elämys, että okei Saara on sitten tähän vetänyt tälläisen aika jännä idean ajatuksistaan, että on ottanut rakenteita vanhasta biisistä.

Noista viisukliseistä tuli mieleen että niitä pitäisiköhän niitä jatkojalostaa jo piilomarkkinoinnin puolelle?

Nimittäin vuonna 2013 kun se Ruotsin tötterötukkainen poika ulisi sitä youtansa, niin pistin merkille vain sen miten hyvältä ne ruotsalaiskatalogien myymät pussihousut näytti niiden tanssijoiden päällä tavallisten valkoisten t-paitojen kanssa. Perustyhmä viisuäänestäjä (Niinkuin minä) tilaa ne pussihousut kesäksi, kun äänestysaika alkaa. ;-) Ja ruotsalaiset tuntien, ei välttämättä ollut edes sattumaa.

Mitäs jos Saara tempaisisi näyttävän shown jälkeen jotkut "Herra hauki"- kalsarit kehiin? :-D (ei ole tarkoitus mainostaa, tuli vain mieleen joku suomalainen kalsari.)

Mä en näe tätä viisuklisee juttua jotenkin huonon jos niitä on esityksessä. Et jos tämä ja tämä on tehty aikaisemminkin Viisuissa, joka kerta siitä kuitenkin jokainen tekee vähän omanlaisensa version ja tulkinnan asiasta. Et keskustelu siitä, että tuolla ja tuolla on nyt toi viisuklisee tuolla esityksessa jne. on jotenkin tarpeetonta. Et entä sitten vaikka esityksessä on elementtejä, joka on Viisuissa joskus ennenkin nähty.

Tärkeintä on minusta se, että esitys on toimiva ja yhteinäinen kokonaisuus, jossa on selkeä idea ja mielenkiintoinen tarina ja tosiaan vielä parempi, jos sitä voi tulkita vähän erillä tavoin ja että biisi ja lavashow tukevat toisiaan, että niinku biisi ja lavashow puhuvat samaa kieltä

Hupzi kirjoitti:Mä en näe tätä viisuklisee juttua jotenkin huonon jos niitä on esityksessä. Et

Anteeksi, ei ollut tarkoitus moittia, eikä se ollut pointti. Pidin vain hyvänä ajatuksena sitä, että jos koko Eurooppa ne kalsarit näkee niin yhtä hyvin ne voisi olla "kotiinpäin".

Rousku kirjoitti:

Tiana kirjoitti:Toivon ehdottomasti kuten moni muukin täällä, että tämän esitystä mietitään uudestaan ennen finaalia ja löydettäisiin se punainen lanka. Jos ei muuten niin katsomalla esim. 2min video youtubesta viimeisen kymmenen vuoden voittajaesityksistä, niin voitais päästä edes jyvälle siitä, mitä haetaan..

Trendit vaihtuvat niin nopeasti, että katsotuttaisin mieluummin neljän viime vuoden kolmen kärjen esitykset. Ei tarvitse nähdä ja jäljitellä enää mitään Lordi-maskeja tai Rybakin permantovoimistelijoita voltteineen.

En tarkoittanutkaan, että tarvitsisi lähteä esityksiä kopioimaan tai jäljittelemään vaan katsomaan, kuinka luodaan kokonaisuus, jolla voitetaan. Tämä tarkoittaisi, että jokainen pala esityksessä kuuluu siihen ja sopii kokonaisuuteen.

Sehän tässä Saaran kokonaisuudessa minun mielestäni juurikin toimii, että biisin tarina ja esityksen tarina tukevat toisiaan. Esityksen elementit kuuluvat jokainen kiinteiästi kokonaisuuteen ja mukailevat biisiä. Minusta tässä ei ole mitään niinku väkisin tähän esitykseen sisällytettyä ja tupattua elementtiä.

Sen minä ymmärrän että joidenkin mielestä siellä ns. tapahtuu liikaa, jos on niinku minimalistisempia lavaesitysten ystävä niin sehän on ymmärrettävää, että sellaisille tää ei ihan osu ehkä maaliinsa.

Hupzi kirjoitti:Sehän tässä Saaran kokonaisuudessa minun mielestäni juurikin toimii, että biisin tarina ja esityksen tarina tukevat toisiaan.

Mutta kun kummastakaan tarinasta ei saa mitään tolkkua, jollei ole kuullut niitä etukäteen. Ei silloin voi huomata, että ne tukevat toisiaan.

Rousku kirjoitti:

Hupzi kirjoitti:Sehän tässä Saaran kokonaisuudessa minun mielestäni juurikin toimii, että biisin tarina ja esityksen tarina tukevat toisiaan.

Mutta kun kummastakaan tarinasta ei saa mitään tolkkua, jollei ole kuullut niitä etukäteen. Ei silloin voi huomata, että ne tukevat toisiaan.

Pääsee minusta todella helposti kärryille. Ei tarvi minusta kummoistakaan mielikuvitus, mitä viestiä biisi ja esitys kertoo ja hakee