Viisukuppila

Rousku kirjoitti omat ajatukseni tästä Saaran esityksestä. Mitään lisäämättä, mitään poistamatta... Tässä on kiteytettynä kaikki tarvittava UMK finaaliin. Tarvittaessa Saaraan palaan sitten ESC-ketjussa

Eikö nämä Hupzi-kaipailut tai kaipalemattomuudet ole ihan ylläpidonkin toimesta pyydetty pitämään pois artistien ketjusta? Ei liity asiaan mitenkään. Ei sota yhtä miestä kaipaa niin sanotusti. Ja kukaan ei ole ajanut ketään pois.

jv kirjoitti:Jotenkin tämä esitys on niin 2003-2005. Melkoisen stereotyyppinen, mutta lisäksi nyt jo pahasti ajan ohittama kuva siitä, mitä viisuesityksen pitäisi olla.

No niin, jollakin on sama ajatus! Tuo sama aikakausi tulee nimittäin mullekin tästä mieleen. Jos tällainen edustaisi jotain Itä-Euroopan maata, suomalaiset naureskelisivat, miten ei ne raukat ole oikein nykyajassa mukana.

Wadde kirjoitti:Eikö nämä Hupzi-kaipailut tai kaipalemattomuudet ole ihan ylläpidonkin toimesta pyydetty pitämään pois artistien ketjusta? Ei liity asiaan mitenkään. Ei sota yhtä miestä kaipaa niin sanotusti. Ja kukaan ei ole ajanut ketään pois.

Nimenomaan...

(Ja jos ta1jan mimiikan nyt oikein tajusin, se ettei kaipaa jotakuta lähtenyttä ei tarkoita, että ketään olisi ajettu pois, ei millään semantiikalla Ja jääköön tämä nyt tähän.)

jv kirjoitti:Jotenkin tämä esitys on niin 2003-2005. Melkoisen stereotyyppinen, mutta lisäksi nyt jo pahasti ajan ohittama kuva siitä, mitä viisuesityksen pitäisi olla.

That's also my impression. Or one could think about it a recycled Bojana's show from last year :P

ta1ja kirjoitti: Niin, on se varmaan teille Mikael-faneille mukavampaa kun olette häätäneet muut fanit pois ja saatte hallita kailkkia ketjuja täydessä rauhassa. Ulkopuoliselle tämä näyttäytyy hyvin erikoisena.

Minä olen käynyt liki kaikissa ketjuissa lueskelemassa ja suurin osa on asiallisia ja ketjun topicin mukaisia enkä ole mitään hallintaa tai edes sen yritystä havainnut. Se tosin ärsyttää, että liian usein asetetaan Mikael ja Saara vastakkain, kun mukana on muitakin hyviä kilpailijoita.

Ja otetaanpa tähän vielä arvioni Saaran viisukappaleesta. Esikatselu videoiden osalta annoin kolme tähteä - ajattelin vain, että ok tälläinenkin kappale. Semifinaali esitys ei vakuuttanut myöskään - mutta tuollainen keskitason kolme tähteä on jäänyt arvioksi.

Saaran esityksestä ja erityisesti ilmeilystä: itseäni on ihan musiikkivideosta asti häirinnyt lähes koko vedon Saaran kasvoilla oleva virne. Kuin esittäjä olisi pienestä pitäen oppinut, että kun lauletaan, niin pitää hymyillä koko ajan posket tiukkana. Se on yksi elementti, joka tekee minun silmissäni esityksestä vähän peruskoulun kevätjuhlamaisen. Vähän erilaista ja vakavampaakin ilmettä, niin laulun arvokkuus ei kärsisi. Itse toivoisin tähän lauluun mielummin sellaista päättäväistä otetta, kuin hihittelyä.

Minusta Saaran temmon vaihdosta tulee tosiaan Valentinan Crisalide mieleen (tosin se oli paljon parempi), sekavuus Bojanasta, origamipukutemppu Sertabin huiveista, pikkutyttömäinen pomppiminen Kalomirasta (no okei, tää oli vähän enempi kaukaa haettu ) ja lumisade, pakko myöntää, Loreenista.

Ihan liikaa kaikkea!

Kiisa kirjoitti:Saaran esityksestä ja erityisesti ilmeilystä: itseäni on ihan musiikkivideosta asti häirinnyt lähes koko vedon Saaran kasvoilla oleva virne. Kuin esittäjä olisi pienestä pitäen oppinut, että kun lauletaan, niin pitää hymyillä koko ajan posket tiukkana. Se on yksi elementti, joka tekee minun silmissäni esityksestä vähän peruskoulun kevätjuhlamaisen. Vähän erilaista ja vakavampaakin ilmettä, niin laulun arvokkuus ei kärsisi. Itse toivoisin tähän lauluun mielummin sellaista päättäväistä otetta, kuin hihittelyä.

Itseäni on kans häirinnyt suuresti nuo Saaran ilmeet. Kaipaisin Saaralta rohkeutta ilmaista tunteitaan avoimemmin laulaessaan. Biisin nimi on kuiteskin No fear. Saaran ilmeissä on mielistelemisen makua ja tunnelataus ei välity. Olemuksessa on jotain samaa kuin monilla palvelualan ihmisillä, jotka pistävät kohteliaan maskin päähänsä mennessään töihin. Kaikenkaikkiaan esitys tuntuu tekniseltä suoritukselta, jossa artisti ei pistä itseään likoon tunnetasolla.

Millaisiakohan päätelmiä biisiä kuulematon tekisi siitä Kuppila-keskustelujen pohjalta. Biisi, joka kuulostaa yhtäaikaisesti Love injectediltä, Beauty never liesilta, Unbrokenilta ja Crisalidelta?

Minulle biisi ei ole missään vaiheessa auennut. En osaa esimerkiksi luokitella kappaletta oikein mihinkään genreen, ellei nyt kelpuuteta ylägenreä pop, joka pitää sisällään enemmistön viisuista. En kuitenkaan tunnustaudu genrepoliisiksi. Jos biisi kolahtaa, se kolahtaa, eikä sillä ole väliä, noudattaako se minkään genren konventioita. Mutta kun ei kolahda, arvioitavaksi jää se, miten hyvin viisu saavuttaa omat tavoitteensa.

Tällöin pitäisi kuitenkin tunnistaa, mitä viisu pyrkii olemaan, mitkä sen maalit ovat. Juuri tästä en No fearin osalta saa lainkaan otetta, eikä esitys avannut asiaa. Käteen jää vain hahmottomuuden kokemus. Lukuisista täysin erityylisistä "vertailuviisuista" päätellen en ole kokemuksineni yksin. Saman hahmottomuuden vuoksi en voi uskoa lainkaan Suomen viimeaikaista tasoa parempaan viisumenestykseenkään.

Tältä vuosikymmeneltä löytyy yksi menestysviisu, joka lipesi vastaavalla tavalla käsityskykyni ulkopuolelle: Zlata Ognevichin Gravity. Artisti ja hänen taustatiiminsä kuitenkin tiesivät koko ajan mitä tekevät. Penseydestäni huolimatta vaikutuin loppukilpailuesityksestä. Voisiko No fear tehdä Gravityt? Teoriassa voi. Jos olen kerran täysin kujalla kupletin juonesta, voin olla uudestaankin. Kannattaako tällaisen mahdollisuuden varaan laskea? Ei, ellei paketti ole jo UMK:ssa kunnossa. Ei se silloin yleensä ole sitä kansainvälisessäkään kisassa. Eikä niille mikä-tuokin-möhkäle-luulee-olevansa-sekasikiöviisuille ole yleensä kovin hyvin käynyt.

Tuosta genre-jutusta tuli mieleen se, että mihinkä genreen Saara itse musiikkinsa pistää. Oliko se eeppinen rakkauspop, Saaran omasta mielestä? Eeppinen rakkauspop kuulostaa kyllä tosi hienolta, mutta tämä biisi ei kyllä kuulostaa niin hienolta.

Timoteus kirjoitti: Tällöin pitäisi kuitenkin tunnistaa, mitä viisu pyrkii olemaan, mitkä sen maalit ovat.

Niin, mä en ainakaan ole keksinyt, minkälaiset ihmisryhmät haluaisivat tätä äänestää. Tuskin tätä suurin osa Tukholmassa vihaisi, mutta en keksi, ketkä tätä sitten äänestäisivätkään. Ja sen myötä pidän täällä esitettyjä "finaalipaikkakin tekisi tiukkaa" -arvioita ihan totuudenmukaisina.

Timoteus kirjoitti:Tältä vuosikymmeneltä löytyy yksi menestysviisu, joka lipesi vastaavalla tavalla käsityskykyni ulkopuolelle: Zlata Ognevichin Gravity. Artisti ja hänen taustatiiminsä kuitenkin tiesivät koko ajan mitä tekevät. Penseydestäni huolimatta vaikutuin loppukilpailuesityksestä. Voisiko No fear tehdä Gravityt? Teoriassa voi. Jos olen kerran täysin kujalla kupletin juonesta, voin olla uudestaankin. Kannattaako tällaisen mahdollisuuden varaan laskea? Ei, ellei paketti ole jo UMK:ssa kunnossa. Ei se silloin yleensä ole sitä kansainvälisessäkään kisassa. Eikä niille mikä-tuokin-möhkäle-luulee-olevansa-sekasikiöviisuille ole yleensä kovin hyvin käynyt.

Gravityllä oli kuitenkin mielestäni selkeä kohderyhmä: Elokuvamusiikin, varsinkin Disney-musiikin ystävät. Ainakin tällaiseen soundtrackhulluun se upposi kuin veitsi voihin, sehän olisi voinut olla kuin mistä tahansa Disney-seikkailusta. Oma suosikkini tuolta vuodelta, myös kaikkien aikojen suosikkejani. Mut esitys oli hyvin kasassa ja minimalistinenkin, miinus toki se jättiläinen siinä alussa, joka oli mielestäni turha ja joka olisi voitu jättää pois ja kakkossija olisi tullut silti.

toivo kirjoitti:Eeppinen rakkauspop kuulostaa kyllä tosi hienolta, mutta tämä biisi ei kyllä kuulostaa niin hienolta.

Eikö tämä ole paremminkin eeppinen rohkeuspop, aiheen perusteella

Timoteus kirjoitti:Eikä niille mikä-tuokin-möhkäle-luulee-olevansa-sekasikiöviisuille ole yleensä kovin hyvin käynyt.

Timoteus kirjoitti: Minulle biisi ei ole missään vaiheessa auennut. En osaa esimerkiksi luokitella kappaletta oikein mihinkään genreen, ellei nyt kelpuuteta ylägenreä pop, joka pitää sisällään enemmistön viisuista.

Mitenkäs olisi vaikkapa "Bollywood-dancemusic"? Sieltä päin on tähän lainailtu kaikenmoista, sekä kappaleen että esityksen tasolla.

Kodiac kirjoitti: Mitenkäs olisi vaikkapa "Bollywood-dancemusic"? Sieltä päin on tähän lainailtu kaikenmoista, sekä kappaleen että esityksen tasolla.

Bollywood-dancemusicikinkin pystyisi tekemään varsin eri leveleillä:

https://www.youtube.com/watch?v=NvZ3QSKtYvk

Tai Shava viime vuonna.

Minusta on vain vaikea pitää jotain Bollywood-dancemusicina, ellei se ole jollain Intian kielellä... Tuntuu vain feikiltä muuten. (Kuten tuo yllä oleva, ja Shava.)

Kodiac kirjoitti:Mitenkäs olisi vaikkapa "Bollywood-dancemusic"? Sieltä päin on tähän lainailtu kaikenmoista, sekä kappaleen että esityksen tasolla.

En ole assosioinut tätä Intiaan, visuaalista puolta varsinkaan. Kuulen tämän länsimaisena musiikkina, jossa on joitakin itämaisia elementtejä, jotka eivät dominoi yleisvaikutelmaa. Siksi en hakisi genreluonnehdintaakaan sitä kautta.

Biisi ei tanssituta minua lainkaan, mutta en tiedä, kertooko se enemmän biisistä vai minusta. On kuitenkin olemassa biisejä, jotka tanssituttavat minua.

Wadde kirjoitti:
Niin, mä en ainakaan ole keksinyt, minkälaiset ihmisryhmät haluaisivat tätä äänestää. Tuskin tätä suurin osa Tukholmassa vihaisi, mutta en keksi, ketkä tätä sitten äänestäisivätkään. Ja sen myötä pidän täällä esitettyjä "finaalipaikkakin tekisi tiukkaa" -arvioita ihan totuudenmukaisina.

Niin ja jos Suomen semi näyttäää olevan noin tasokas on tällä suuria vaikeuksia päästä jatkoon, siksi minäkin uskon siihen mitä Serduchka aiemmin puhui boom boomista ja siitä, että tällä olisi sama kohtalo. kuulostipas tuo kohtalo dramaattiselta sanavalinnalta

Timoteus kirjoitti: Biisi ei tanssituta minua lainkaan, mutta en tiedä, kertooko se enemmän biisistä vai minusta. On kuitenkin olemassa biisejä, jotka tanssituttavat minua.

Juu, vaikea nähdä tätä myöskään viisudiskojen villitsijänä, edes suomalaisissa.

Jännä kyllä nähdä, mikä tämän lopullinen sijoitus sitten on. Vedonlyöntitilastoissa edelleen ykkönen. Hypeä en näe somessa, muutaman muun osalta kylläkin. Jos voittaa, niin kuka tämän sitten ratkaisee?

Miten tätä tanssii, kun välillä mennä rumputetaan lujaa ja välillä vauhti on etanamaisen hidas? Mahtaapa näyttää hauskalta sellainen tanssi.

No hitaat kohdat tanssitaan tietysti hitaasti ja nopeat nopeammin, ei se sen hankalampaa ole, vähän vain luovuutta kehiin!

Tämän kappaleen tahdissa rytminvaihtoa riittää. Olen tottunut yhdellä ja samalla jumputtavalla tyylillä tanssimaan kappaleet alusta loppuun.

Vähän kuten Opera Skaalan biisi viime vuodelta osoittautui mahdottomaksi tanssia Samalla lailla käynee tämän kanssa. Eikä moni deejii ala soittamaankaan sellaisia kappaleita, jotka eivät sujuvasti sovi toisiin kappaleisiin.

Mikä tässä on vaikeaa? Säkeistöt ja johdatus kertsiin ovat melodisia. Kertosäkeistön oivallus on viisun sanoman äärimmäinen tiivistäminen. Silti siinä riittää laulettavaa, eikä toistoja kerry liikaa. Lopetuksena kertsi olisi tynkä, tarvitaan kohottava loppu, joka toimiikin hienosti. Itämaiset ainekset ovat vain viittaus, persoonallinen lisä, eivät pseudo-sitä-tai-tätä. Kertsi on tavallisesti viisun melodinen huippu- ja huutokohta, tässä sen tehtävä poikkeaa totutusta, siinä koko "vaikeus" ja "sekavuus".

Tekoripset kirjoitti:Haha jep, se että kuppilassa Mikaelia pidetään KAIKKIEN viisufanien lempparina on saanut itseni hieman vieroksumaan koko Mikael Saaren kappalettan vaikka se hieno onkin, sisäinen kapina on noussut

Sama kokemus. Ykkössuosikkini takana pysyn muista välittämättä. Vähän pienemmät suosikit alkavat epäilyttää, jos fanitus lyö yli. Pudotin Mikaelin neljään, kun viiden tähden osuus kasvoi silmissä.

rosetta kirjoitti:Minusta tämä voi olla juuri se ns. kompromissivoittaja, josta täällä on puhuttu

Siis voittaa kisan olematta puhelin- tai raatiäänestyksen ykkössuosikki? Se on mahdollista kaikille, jotka ylipäänsä taistelevat voitosta. Toistaiseksi näyttää siltä, että Saara tai Mikael on monelle suosikki eikä kompromissi.

Kodiac kirjoitti:Minä kyllä lasken Saaran potentiaalisimmiksi menestyjäksi. Tosin erot eivät ole suuret, jos verrataan Mikaeliin tai A & K:oon. Tuo Stargazerin vertaus viime vuoden Serbiaan lienee hyvä. Saaran oudohko kimitys ei ole huono asia, eivätkä kappaleen itämaiset piirteetkään. Etenkin Itä-Eurooppaan iskee hyvin tälläinen viritelmä. Tietynlainen ärsyttävyys ei sekään ole yleisöäänien kannalta huono asia.

Harvinaista realismia. Saaraa on riepoteltu ylikriittisesti ja Mikaelia ylistetty sokeasti. Molemmilla olisi hyvät mahdollisuudet finaaliin Tukholmassa, heillä ainakin. Serbiaa ja "I'm different and it's OK" -slogania pidin imelänä kohdeyleisön mielistelynä mutta ymmärrän vertailun. Crisalidessa taas oli kotelosta perhoseksi -teema kuten tässä pelosta vapautuminen, muuten Valentinan biisi oli ongelmallisempi.

Timoteus kirjoitti:Tällöin pitäisi kuitenkin tunnistaa, mitä viisu pyrkii olemaan, mitkä sen maalit ovat. Juuri tästä en No fearin osalta saa lainkaan otetta, eikä esitys avannut asiaa.

Kannatin tätä biisinä, eikä esitys sekoittanut asiaa. On it goesista en saa kunnolla otetta, eikä esitys silloin pelasta. Annican & Kimmon viisusta en vain pidä, vaikka menestyspotentiaalia ehkä on.

Timoteus kirjoitti:Tältä vuosikymmeneltä löytyy yksi menestysviisu, joka lipesi vastaavalla tavalla käsityskykyni ulkopuolelle: Zlata Ognevichin Gravity.

Puntariykköseni, jota pohjoismaat syrjivät ja jankuttavampi viisu voitti. Kolmossija todistaa, ettei aina tarvitse mennä helpoimman kautta.

Mulle tunne on kaikki kaikessa viisuissa. Tekniikkaakin tärkeämpää. Joko kolahtaa tai ei. Saaran vedossa se tunne ei vaan välity ainakaan mulle kotikatsomoon saakka ollenkaan. Se pinnistellyn tuntuinen kestohymy ei tunnetta tuo, ja on jotenkin ristiriidassa biisin sanoman kanssa. En saa biisistä mitään irti ja valitettavasti itselläni se on kaukana kärjestä.

Tanssittavuudesta- Sandhjan biisi esim lähtee kunnon laukkaan, se on mulla spotify-listalla muutaman muun kanssa ja kyllä lähtee tanssijalka vippaamaan.

Saarassa on perfektionistin vikaa mikä syö taiteelliselta tulkinnalta voimaa. Muistan VOF-ajoilta samaa, mutta silloin ajattelin että kritiikki menee jo persoonaan liikaa. Samaa kohtuuttomuutta on nytkin ilmassa, mikä ei ole kivaa. Saara on monissa lehtikuvissa tosi kaunis ja hymy on ihana kun se on vähän vapaampi, ja hän mitä ilmeisimmin on hyvä laulaja. Mutta jotain kumman pakotettua esityksessä on, miksi se ei ole missään vaiheessa ollut suosikkini. Biisin toistavuus ja ärsyttävät sävelykulut ovat myös miinusta.

.

Genrekeskusteluun liittyen: mun mielestä tässä on yritetty tavoittaa sitä epämääräistä genreä nimeltä euroviisu. Suuren yleisön mielestä euroviisut nimittäin assosioituvat nimenomaan tämänkaltaiseen sekametelisoppaan, jolla ei yleensä ole elämää kisojen ulkopuolella. Kymmenen vuotta sitten ajatuksessa olikin ehkä perää, mutta tähän päivään tultaessa viisut ovat kyllä muuttuneet (onneksi) niin paljon, että tämä joskus sinänsä relevantti euroviisu-genre on jo klisee.

Saaran persoonasta vielä, että minustakin siinä on jotain epämiellyttävää. Tätä nyt tietysti on vähän turha jauhaa, koska toisten ihmisten kemiat nyt vain kolahtavat ja toisten eivät. Jotenkin nämä itseäni ärsyttävät piirteet ovat kuitenkin läsnä myös Saaran esityksessä, jolloin ärsytyskynnys on vielä korkeampi. Kokonaisuus biiseineen ja varsinkin lavaylöspanoineen olisi mielestäni epäonnistunut ja kliseinen kyllä kenen tahansa esittämänä.

Yhtä lailla mielestäni "ärsyttäviä persoonia" ovat esim. Cristal Snow ja Maija Vilkkumaa, mutta heidän musiikissaan onnistun ohittamaan tuon ärsytyksen, ts. keskityn ja imeydyn pelkkään musiikkiin. Tai no Cristal Snow'n tapauksessa tämä LIB-video kyllä kipuili itselläni jo tuonne persoonan puolelle, mistä taisin herran ketjussa jo avautuakin.

No fear on vanhanaikainen, mielikuvitukseton ja kertakaikkisen lattea. Kokonaisuutta ei yhtään auta se, että Saara Aalto laulaa sen kuulostaen lähes koko ajan siltä, että kohta menee äänihuulet rikki. Jos Saara pysyisi koko ajan siinä matalammassa rekisterissä, jossa lopussa käydään, niin tämä voisi olla ihan siedettävää kuunneltavaa, koska kyllähän Saaralta keuhkoa löytyy. Huono biisi, joka lauletaan väärin, huonoin mahdollinen valinta lauantaina Suomelle.

Saara Aallon ja Mikael Saaren kappaleita mielestäni yhdistää seuraava tosiasia: Molemmat ovat loistavia laulajia, mutta tämän vuoden UMK:ssa eivät kummankaan kappaleet toimi. En haluaisi tätä edustamaan Tukholmaan.

Edwina kirjoitti:Miten tätä tanssii, kun välillä mennä rumputetaan lujaa ja välillä vauhti on etanamaisen hidas? Mahtaapa näyttää hauskalta sellainen tanssi.

Odotan kiinnostuneena tilaisuutta kokeilla, koska tanssin mieluiten nimenomaan vaihtelevaisia biisejä, joissa on "hitaita" osia. Saattaa olla, että tanssittavuus onkin tämän kappaleen paras ominaisuus

Edwina kirjoitti:Miten tätä tanssii, kun välillä mennä rumputetaan lujaa ja välillä vauhti on etanamaisen hidas? Mahtaapa näyttää hauskalta sellainen tanssi.

Voihan sitä katsoa mallia Saaran lavaesityksestä, että miten ne tanssijat tekee.