Viisukuppila

Maa: Puola
Vuosi: 2010
Kappale: Legenda
Esittäjä: Marcin Mroziński
Säveltäjä: Marcin Nierubiec
Sanoittaja: Marcin Mroziński
Sijoitus semifinaalissa: 13./17
Pisteet semifinaalissa: 44
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2010pl
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Poland2010.html

Vuonna 1985 syntynyt Marcin Mroziński on kotoisin Inowrocławista Pohjois-Puolasta. Laulamisen ohella Marcin tunnetaan myös näyttelijänä ja juontajana. Musiikkiuransa hän aloitti jo kahdeksanvuotiaana. Nuoruudessaan Marcin osallistui useisiin puolalaisiin lapsille ja nuorille suunnattuihin laulukilpailuihin ja sijoittui useimmiten niissä kärkisijoille. Marcin nähtiin myös Puolan Idols-ohjelmassa, jossa pääsi semifinaaliin asti. Marcin on opiskellut Varsovassa teatterikorkeakoulussa. Vuonna 2009 Marcin oli mukana kahdessa suuressa musikaaliprojektissa. Andrew Lloyd Webberin säveltämässä menestysteoksessa, Oopperan kummituksessa Marcin näytteli päähenkilöä Raoul de Chagnya ja Peter Quilterin säveltämässä Poikabändissä hänet nähtiin Seanin roolissa.

Marcin osallistui Puolan viisufinaaliin itsesanoittamallaan ja Marcin Nierubiecin säveltämällä kappaleella “Legenda”. Marcin oli kymmenen ehdokkaan joukosta ylivoimainen ja sai kaikista äänistä noin kolmanneksen. “Legenda” lauletiin suurimmaksi osaksi englanniksi mutta mukana oli muutamia puolankielisiä lauseita. Oslon ensimmäisen semifinaalin puolivälissä esiintynyt Puola keräsi 44 pistettä, joka oikeutti kolmanteentoista sijaan. Edustusmatkan jälkeen Marcin esiintyi useissa puolalaisissa televisiosarjoissa. Syyskuusta 2010 toukokuuhun 2012 Marcinia työllisti Mariuksen rooli musikaalissa Les Misérables. Cartoon Networkin juontotehtävät veivät miehen Lontooseen, jonne hän muutti pysyvästi 2013. Martin Fitch nimellä nykyään esiintyvän miehen uusi sinkku Dzieli nas ilmestyi eilen.

Marcin Mroziński – Legenda (karsintaesitys)

Marcin Mroziński Eurovision boysissa

Martin Fitch Instagramissa
http://martinfitch.com

Yksi ensimmäisiä "ammattimaisen" viisufaniuteni rakastumisia. Ensimmäinen taisi olla Aisha, mutta Marcin tuli hyvänä kakkosena. Ihana kappale, tämän karsiutuminen oli kamala shokki. Viisi tähteä.

Ihan kiehtovia melodiankulkuja. Ei kuitenkaan mitään maansa parhaimmistoa.

Rapsakan vuoden heikompaa osastoa, mutta kohtuullisen hyvä skibale yhtä kaikki.
Kertosäe tökkii mielessäni vähäsen, siinä on minusta jotakin hyvin teennäistä. Vakaat kolme tähteä tällekin

Vain kaksi tähteä tälle oudolle melodialle - siitäkin huolimatta, että tapasimme Marcinin sattumalta nimimerkki skidin kanssa Varsovassa huhtikuussa 2010.

Todella omaperäinen tekele. Turhan aliarvostettu minusta, olisi saanut olla ihan finaalissa. Viisi tähteä.

no niimpä, en muistakkaan milloin olen viimeksi täälä Viisulassa kirjoitellut, mutta ERITYISkiitos nyt Puolan kun tälleen herättivät ja innostivat minut skriivaamaan ... he tykkäävät näköjään valssata, vrt. -97 kappale. Upea ääninen solisti... ja jännä dramaturgia. n. 3.4-4.2 ... tai 4.0 p. Aika outoa ja tyhmää ettei tämäkään yltänyt finaaliin... Vaikeahan näitä nykyajan viisuja on arvostella tällä näinkin kapealla pisteytysmittarilla, tällöin joutunee käyttämään lähes tai useimmiten (ja miltein korkeintaan) pelkästään tuota keskiasteikon tienoota... kjeh-kjeh, siis 1-3 pistettä kun on näistä tasoltaan varsin epätasaisista uusimmista vuosikerroista kyse....

Ihana "puolalainen taideviisu"! Dramaattinen omenakohtaus! Pukutemppu toisin toteutettuna! Ja Marcin laulaa sellaisella varmuudella, että nuotissa pysymisen sijaan on varaa keskittyä vivahteisiin Ja pettymysten vuosi 2010, jolloin suosikkini yksi toisensa jälkeen joko epäonnistuivat livenä, ja sitten se ainoa joka onnistui eli tämä, ei selvinnyt finaaliin

Puola kun aina välillä on ollut poissa viisuympyröistä niin joku neropatti, olisiko ollut Timoteus, sanoi suunnilleen niin, että Puola osallistuu keskimäärin viisulla per vuosi eli joka toinen vuosi nollalla viisulla ja joka toinen vuosi kahdella. 2010 oli sitten sellainen kahden viisun vuosi. Ne kaksi yhdistettynä tuohon koreografiaan tekevät kokonaisuudesta todella mielenkiintoisen. Tavallaan lavalla tapahtuu paljon, mutta kokonaisuus pysyy koossa, kaikki tuntuu kuuluvan siihen (toisin kuin vaikka saman vuoden Armenialla). Tumma tausta ja siinä liikkuvat kansallispukujen väriläikät. (Tässä jos missä tuo äänestyslaatiko häiritsee, mutta sehän ei ollut puolalaisten vika.) Muistan kyllä pitäneeni Legendasta puhtaasti biisinäkin, mutta ihan erityisesti pidän lavalle toteutetusta draamasta, joka ei ole vain jotain pakollisena täytteenä hilluvia tanssijoita. No niin, viisi tähteä siis edelleen tälle taidepläjäykselle!

Edit: Selasinpa biisin ketjua arkistosta, ja löytyi se Timoteuksen aluperäinen lausunto, jota muistelin:

Timoteus kirjoitti:Puola on hassu maa. Joko sieltä tulee 3+ biisiä kerralla (2006, 2007, 2010) tai sitten yksi kuusiminuuttinen biisi pilkotaan kahdelle peräkkäiselle osallistumiskerralle (2008–09). Pliis, Puola, lähettäkää joskus yksi biisi yhtenä vuonna. Sillä tapaa voisitte menestyäkin.

Omissa ensimietteissäni oli sattumoisin mainittuna tämän viisulaviikonlopun toinen biisi:

Rousku kirjoitti:Ihanaa meteliä ja kirkumista! Tällaisesta tykkään! Jos kohta tähän voinee aika pian kyllästyäkin - tämän mielipiteen kirjoitan eka kuuntelukerran jälkeen (liian helposti avautuva biisi?), ja siinä vaiheessa olin ihan haltioissani esim. viime vuoden Virosta, johon sittemmin vähän kylläännyin jo.

No, enpä vielä ole Legendaan kyllästynyt!

Ihan mukavasti erottuva sankarijollotus.

½

Alkuintro lupasi jotain etnistä, mutta Marcinin aloitettua osuutensa, tunnelma lässähti ja outo melodia leijaili sinne tänne. Kertosäkeessä oli paikoin hienoja melodisia kohtia. Oudoksi tämä minulla silti jäi, eikä ole pahemmin tullut Oslon jälkeen kuunneltua. Ei tullut etnoa, balladia, uptempoa, midtempoa, tuli "joku" . Anna sille "jollekin" kakkosen.

Kappale kuulostaa lähinnä pelottavalta, mutta ei dramaattisella vaan ahdistavalla tavalla. En saa tästä sekasotkusta sen enempää irti. Yksi tähti.

Leo kirjoitti:Ei tullut etnoa, balladia, uptempoa, midtempoa, tuli "joku" . Anna sille "jollekin" kakkosen.

Kylläpä joillekin lokeroiminen on tärkeää!? Minä voin kertoa mikä tämä on: upea, uljas taideviisu.
Tällaista kun tulisi Puolasta joka kerta, niin eipä olisi viisujen suosikkimaatani vaikea valita!
Live-vetokin oli oikein onnistunut.
Mahtava musiikkielämys saa minulta kirkkaat viisi tähteä.

Ihme_Mies kirjoitti:

Leo kirjoitti:Ei tullut etnoa, balladia, uptempoa, midtempoa, tuli "joku" . Anna sille "jollekin" kakkosen.

Kylläpä joillekin lokeroiminen on tärkeää!? Minä voin kertoa mikä tämä on: upea, uljas taideviisu.
Tällaista kun tulisi Puolasta joka kerta, niin eipä olisi viisujen suosikkimaatani vaikea valita!
Live-vetokin oli oikein onnistunut.
Mahtava musiikkielämys saa minulta kirkkaat viisi tähteä.

En ajatellutkaan lokeroida, Tarkoitin vain, että en saa tästä kiinni, koitanpa lähestyä tätä mistä genrestä tai tyylistä tahansa

^ Ok. Yritän antaa anteeksi!

Upea, erilainen, uskalias viisu. Mieleenpainuva esitys ja vahva laulaja. Olisi kuulunut finaaliin.

Eikös tämä nyt ole kaikessa teatraalisuudessaan kerrassaan mikaelsaarimainen viisu? Jopa tuo, miten ne tanssijat vuorovaikuttaa laulajan kanssa.

Mystinen, kiehtova ja kaunis. Pidin paljon esityksestä. Olisi ansainnut finaalipaikan.

Todella aliarvostettu viisu, muistan tykänneeni tästä ja tottakai tämä olisi finaalipaikan ansainnut. Kolmen ja neljän tähden välillä heiluu kappaleena, mutta laitetaan nyt aliarvostuksen vastapainoksi neljä.

Rousku kirjoitti:Eikös tämä nyt ole kaikessa teatraalisuudessaan kerrassaan mikaelsaarimainen viisu?

Ehkä sitäkin, mutta minusta henk. koht. paljon parempi vertailukohde On It Goesille teatraalisuudessa on Suus, kuten juuri jälkimmäisen viisulaketjussa sanoinkin.

En muistanut esityksen olevan noinkin My Słowianie, vähemmän vain huumoria ja kaikkea muuta enemmän. Omakielisistä osista ja perinneasuista tulisi lisäpisteitä, jos niitä tarvittaisiin. Aina hienoa kun haastetaan yleisöä, vaikka yleisö ei siitä pidä ja raadit vielä vähemmän. Paidan repiminen ja paljon muuta meni yli horisontin, silti kokonaisuus on ehjempi kuin Ich Trojella 2006 ja biisi edelleen innostava. Viisi tietysti.

Ai raadit inhosivat sittenkin vähemmän kuin yleisö. Puhelinäänissä 38 p. ja 13. sija, raadeilta 58 p. ja 11. sija. Radiopoppi on toki arvokkaampi genre. Ja Suomelta toki nolla pistettä.

Draamaa koko kolmeminuuttisen edestä. Esitys oli todella teatraalinen (neutraalissa mielessä, ei siis sisällä mitään arvolatausta), laulunäytelmäksi voisi hyvin kutsua. Viisuksi minusta turhan paljon teatraalinen - toimii siis paremmin katsottuna esityksenä kuin kuunneltuna kappaleena. Katsellessa erilaiset osat nivoutuvat näytelmän ansiosta yhteen ja kokonaisuus näyttää tyylikkäältä, mutta kuunneltuna tämä on enemmän oudolta kuulostava sekava kokonaisuus. Marcinin ääni on kyllä hieno ja kivoja koukkuja löytyy. Vahvasti etniset sävyt ryydittävät etenkin esitystä, mutta ovat toki mukana sävellyksessäkin. Puolaa olisi saanut olla enemmänkin tekstissä.

Neljä tähteä.

Vuoden 2010 kiehtova outolintu. Kaikessa monimutkaisuudessaan hieno, neljän tähden arvoinen paketti.

^Sinun en olisi otaksunut tätä arvostavan

Minun mielestäni tässä on ihan kiinnostavia melodiakulkuja. Jollain tavalla enigmaattinen biisi, jonka kaikki osat on saatu sopusointuisiksi.