Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 1956
Kappale: Le temps perdu
Esittäjä: Mathé Altéry
Säveltäjä: André Lodge
Sanoittaja: Rachèle Thoreau
Kapellimestari: Franck Pourcel
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1956fr1

Tänään Viisulassa palataan jälleen rakkaan laulukilpailumme alkujuuriin eli vuoteen 1956 ja kautta aikojen ensimmäisiin euroviisuihin. Niin kuin ehkä kaikki muistamme, kyseessä on ainoat euroviisut, jossa jokaisella osallistuja maalla oli kaksi edustajaa. Tosin noita osallistuja maita oli tuolloin vain seitsemän eli hieman vähemmän kuin nykyään.

Toinen Ranskan edustajista oli tuona kyseisenä vuonna pariisilainen sopraano Mathé Altéry (oikealta nimeltään Marie-Thérèse Altare). Mathén isä oli kuuluisa ranskalainen tenori Mario Altéry, joten nuori pariisilaisneito olikin lapsesta lähtien kasvanut klassisen musiikin parissa. Mutta vaikka klassinen musiikki olikin Mathélla niin sanotusti veressä, halusi hän alasta itselleen kunnon ammatin ja päätti hän lisäksi opiskella sitä. Opiskelujen jälkeen Mathé aloitti uransa kuuluisan pariisilaisen teatteri-ooppera Théâtre du Châteletin kuorossa.

Euroviisuihin Mathé osallistui André Lodgen säveltämällä ja Rachèle Thoreaun sanoittamalla chanson-tyylisellä kappaleella "Le temps perdu". Kappaleen menestyksestä tai sijoituksesta ei ole tietoa koska vuoden 1956 euroviisuissa julkaistiin vain voittaja. Euroviisujen lisäksi vuosi 1956 oli Mathélle muutenkin merkittävä. Samaisena vuonna hänellä oli nimittäin tärkeä rooli André Haguet'n elokuvassa Valekreivi (Milord l'Arsouille).

Tällä hetkellä 87-vuotias Mathé jatkoi viisujen jälkeen monipuolista ja pitkää uraansa viihteen parissa. Hän on julkaissut urallansa useita albumeja, tehnyt useita konserttikiertueita ja vieraillut useissa elokuvissa ja televisio-ohjelmissa. IMDb-sivusto tietää kertoa, että viimeeksi Mathé on nähty ranskalaisten televisiossa vuonna 2004 Chanter la vie -musiikkiohjelmassa.

Vähän ohueksi jäi, kaksi tähteä.

Aika laimeaksi jäi, vaikka oli tuossa jotain kaunistakin. Laulajan äänestä en oikein pitänyt. Kaksi tähteä annoin.

Hienoa kuulla koulutettua laulajaa, joka käytti kaunista ääntään vivahteikkaasti. Laulu oli viehkeä chanson, oman aikansa lapsi. Välillä monenlaisia osia, mutta kertosäe jäi mieleen soimaan.Wanhan ajan puntarini keikkui kolmen ja neljän välillä päätyen NELJÄän tähteen.

Hieman kauniita kohtia biisissä. Unohdettava biisi kuitenkin.

Omanlaisensa oli. Ihan helppo kuunneltava genrestään huolimatta. Minä annan KOLME. Eipä näitä ensimmäisen viisuvuoden viisuja ole tullut aikoihin kuunnelluksi.

Mathén ääni soi oikein kauniisti ja kirkkaasti, oli ilo kuunnella. Kappale oli sellainen ihan ok chanson, mutta ei mitenkään hätkähdyttävä.

Vahvat kolme tähteä.

Se oli ihan nättiä. Kolme tähteä tälle oman aikansa tyylipuhtaalle sävelmälle.

En tykkää yhtään laulajan äänestä. Itse kappale on unettava ja unohdettava.

** tähteä.

Joo terve ja hei hei, nämä ensimmäiset viisut ovat kyllä olleet niin laimeat, ettei voi muuta sanoa, yksi tähti.

Laulajalla on erittäin kaunis ääni. Pidin kappaleesta aluksi paljonkin, mutta se ei kyennyt pitämään minua loppuun asti otteessaan. Kolme tähteä.

Kilpailun hakiessa suuntaansa kaikenlaista mahtui mukaan, ja hyvä niin. Nyt mennään kyllä korkealta yli oman horisonttini. Laulutaidosta voisi antaa lisätähtiä. Ei, en viitsi teeskennellä innostuneempaa kuin olen. ***

Lyhyt, en saannut kiinni kappaleesta missään vaiheessa

Aika keskinkertainen kappale ja aika samankaltainen vuoden muiden kappaleiden kanssa. Ei tästä löydy hirveästi sanottavaa, kyllähän tätä kuuntelee kerran, mutta ei tämä mieleen jää. Kaksi tähteä.