Viisukuppila

Maa: Belgia
Vuosi: 1995
Kappale: La voix est libre
Esittäjä: Frédéric Etherlinck
Säveltäjä: Pierre Theunis
Sanoittaja: Pierre Theunis
Kapellimestari: Alec Mansion
Sijoitus: 20./23
Pisteet: 8
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1995be
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Belgium1995.html

Frédéric Van Goitsenhoven-Maeterlinck syntyi Brysselissä 11. elokuuta vuonna 1968. Perhe muutti pian Frédéricin syntymän jälkeen Los Angelesiin ja sieltä vuonna 1977 Nizzaan kolmeksi vuodeksi ennen paluuta Brysseliin. Frédéric alkoi soittaa rumpuja ja laulaa sekä esiintyä Brysselin baareissa, josta hänet bongattiin maan karsintaan.

Ranskankielinen RTBF oli karsinnan järjestelyvastuussa Belgiassa vuonna 1995. Eurosong '95 järjestettiin RTBF:n studio kuudessa 12. maaliskuuta. Thierry Luthers isännöi karsintaa, edustuspaikasta Dubliniin kisasi kymmenen artistia. Valinnan teki jury Brysselissä ja kuusi alueraatia maan ranskankielisillä alueilla sekä joukko musiikin ammattilaisia. Äänestys oli tasainen, kuusi laulua oli lopputuloksissa kolmentoista pisteen sisällä. Frédéric Etherlinck voitti vain kuudella pisteellä toiseksi tulleen Belindan Pierre Theunisin tekemällä kappaleella La voix est libre (Ääni on vapaa).

40. Eurovision laulukilpailu järjestettiin Dublinissa 13. toukokuuta. Neljäntenätoista esiintynyt Belgia sai vain kahdeksan pistettä, yhden Itävallalta ja seitsemän Espanjalta. Belgia puolestaan antoi Espanjalle 12 pistettä ja Itävallalle kymmenen. La voix est libre nousi wallonialaisella Ultratop40-listalla sijalle 21. Frédéric julkaisi vielä Les années lumières levyn, joka ei menestynyt. Etherlinck on nähty sittemmin muutamissa elokuvissa ja tv-sarjoissa.

Kyllä tämä jotenkin mukaan ottaa. Kertosäkeessä on oma henkensä. Heikko kolmonen. Olisi ansainnut paremman sijoituksen tuona heikkona vuotena.

Kovin on huono biisi. Vuotensa toiseksi viimeinen minulla.

Perustylsä jollotus, hohhoijaa. Kaksi tähteä.

Hyvä melodia tässä Belgian viisussa on. Frederic laulaa myös ihan ok. Tässä ei ole mitään ärsyttävää, ei kyllä mitään särmääkään. Kokonaisuus jää aika huomaamattomaksi ja harmaaksi. Kolmosella paiskaan Belgian viisua.

Ai tää oli tää. Vähän eriskummallinen kokonaisuus - säkeistöt ovat kovin kasarirokkimaisia, kertsi taas hymnimäinen yhteislaulujoikaus. Stailaus oli belgialaiseen tyyliin kovin hakusessa tällä poppoolla. Mjääh, kai tälle nyt kakkosen voi antaa, kokonaisuutena ihan harmiton.

Eipä herätä oikein mitään aatoksia. Ei välttämättä kiinnostaisi kuunnella uudestaan.

** tähteä.

Hivenen vanhanaikainen, mutta aika komea veisuuviisu. Mahtipontisuuttakin on havaittavissa ja yleviä ajatuksia. Frédéricillä on kiva ääni, sopivasti karheutta mukana, muttei kuitenkaan mikään raspikurkku. Kaikin puolin ihan kiva kokonaisuus.

Kolme tähteä.

Onpa tylsä jollotus, kaksi tähteä.

Yks tähti? Joo kyllä. Kamalan on tylsä kappale tämä, pääsi jo unohtumaan. Turhake.

Tämä on jäänytkin minulla arvioimatta. Keskivertovuosikerran keskivertoviisuja. Eikä solistissakaan ole imua. Heikohko KOLMONEN!

Ai kun tää yritti olla niin taiteellinen ja hieno. Ja toi selostajan reaktio. Yksi.

Ai. Tämmönenniikkö siellä oli? Eipä juuri viisari värähdä, eikä ihokarvat nouse pystyyn. Kovin yhdentekevä tekele. Kaksi tähteä.

Balladi euroviisuajalta, jolloin euroviisuaika oli balladi. Kerta Irlanti. Italialaiselta haisee meininki. Murrosikäisenä mies kolautti kaulaansa ja alkoi parta kasvaa nielussa, siitä piste. Lapsikuoro rupeaa kuorsaamaan ääneen, vai ovatko he aikuisia ihmisiä, no lapsenäänisiä sitten. Kappale, jota ei jaksa kuunnella loppuun. Tekee mieli näytellä Chaplinia suljetussa huoneessa ja kompastella knalliin. 2 piste. Kerta euroviisulopetus, suuresti pullahtava orkestraalitökköily.

Unohtunut kokonaan perinteiset uudenvuoden viisula-arvioni. Vielä ehtii!

Äärimmäisen vastenmielinen kokonaisuus sävellystä myöten. Yksi tähti.

Toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos. Vähässä ovat tämän kappaleen ansiot. Yksi tähti.