Viisukuppila

Kertosäe ei täysin täyttänyt säkeistön antamia odotuksia. Mutta hyvällä livellä voi pelastaa paljon. On tässä kuitenkin potentiaalia.

Olipa äärimmäisen miellyttävä. Nimenomaan miellyttävä, siinä määrin että melkein unohdin, että se soi. Aloittakoon vahvasta nelosesta.

Kyllä tämä muutamalla kuuntelulla jo ihan miellyttävältä kuulostaa. Nimenomaan miellyttävältä, sopii taustamusiikiksi hieman enemmänkin keskittymistä vaativiin hommiin. Kyllä tämä vahvat kolme tähteä saa.

Sinänsä osuva kappaleen nimi, että ajatukseni alkoivat karkailemaan täysin muihin asioihin ensikuuntelun aikana. Havahduttuani, että biisi soi taustalla, piti oikein tarkistaa, kuinka pitkä kappale on kyseessä. Pitkät kolme minuuttia ja kaksi tähteä.

Harmaavarvulta vaikuttaa. Tärkeimmät valtit nuoruus ja "olen joskus ollut jossain kykykilpailussa". Otsikon hätähuuto ei tehonnut. Baltian kolme viisua erottuvat kerrasta, pitää niistä tai ei. Tämä on toista. Jätetään pieni toivo lisäkuunteluihin.

Kuuntelin tämän eilen ja tänään en muista kuin Eliotin kasvot. En siis pientä pätkääkään koko kappaleesta.

Todella kiva ja moderni kappale. Toimii minulle heti paljon paremmin, kuin Sennekin viimevuotinen kappale.

Nimen ja kappaleen välillä on melkoinen ristiriita, kun tämähän tekee kaikkensa sulautuakseen tapettiin ja että varmasti ei herättäisi mitään huomiota.

Jännä nähdä miten Eliotin vaisuhko biisi pystyy erottumaan joukosta, kun tohon Semiin on jo kerääntynyt muutamia huomionvarastajia. Voi olla että se on sille eduksi, tai sitten hukkuu. Varmaan riippuu esityksestä.

Tästä tuli ensikuulemalta yksi suosikeistani. Minun on vähän vaikea tarkasti kertoa mikä saa pitämään tästä. Kokonaisuudessaan vaan ihan täydellinen. Tää on vähän kuin toinen Beautiful Mess mulle.

YourMother kirjoitti: ↑03 Maalis 2019, 10:49 Jännä nähdä miten Eliotin vaisuhko biisi pystyy erottumaan joukosta, kun tohon Semiin on jo kerääntynyt muutamia huomionvarastajia. Voi olla että se on sille eduksi, tai sitten hukkuu. Varmaan riippuu esityksestä.

Esitysnumerosta voi myös riippua. Onnekseen Belgia esiintyy jälkipuolella; alkupuolella tämä voisi tosiaan unohtua. Mutta nyt jos saa sopivan paikan, katsoja huokaa helpotuksesta että lopultakin jotain normaalia, ja muistaa tämän vielä äänestämään ryhtyessään.

Jaa, onhan tässä tapettimaisia piirteitä, mutta jotenkin silti olen ihastunut tähän. Melodiasta löytyy pieniä koukkuja pitkin matkaa
ja tuo kertsikin toimii itselleni erinomaisesti. Tosiaankin finaaliin pääsy ei Belgialle ole tänä vuonna mikään läpihuutokuiskailujuttu,
joskin showpuolella maa on onnistunut usein erinomaisesti, mikä tiukassa skabassa auttanee huomattavasti.
Nelkkukelkku tähtimääräksi

Ei hajuakaan, millainen tuo Eliot on livenä. Hyvällä laululla ja lavapresenssillä voi nostaa biisiään kyllä. Studioversiossa ääni oli kovin monotoninen ja persoonaton, kuin koneen tuottama. Ehkä siitä oli teknisin keinoin suodatettu kaikki mielenkiintoinen pois.

Belgia kasvaa mulla melkeinpä kuuntelu kuuntelulta.

Onpa tylsä ja ponneton kappale ja paistaa laulajan kokemattomuus jo studiosta läpi. Jännä nähdä miten livenä käy. Inhoan tämmösiä, kun yritetään olla olevinaan niin moderneja, mutta kumminkaan ei olla. 2 tähteä

Tämä todellakin yllätti! Kokonaisuus on tosi hyvä ja innostava, vaikka solisti jättikin hieman toivomisen varaa sekä äänensä että taitonsa puolesta. Kamppailee nyt vahvasti puntarini kärkipaikasta. Vive la Belgique!

Ihme_Mies kirjoitti: ↑03 Maalis 2019, 21:58 Tämä todellakin yllätti! Kokonaisuus on tosi hyvä ja innostava, vaikka solisti jättikin hieman toivomisen varaa sekä äänensä että taitonsa puolesta. Kamppailee nyt vahvasti puntarini kärkipaikasta. Vive la Belgique!

Totta . Tehokas biisi ja Eliot osaa koskettaa laulullaan. En tiedä nouseeko ihan kärkeen, mutta ehdottomasti niitä todella harvoja tämänvuotisia joita viitsin yhtään kuunnella.

Olen kuunnellut tätä monta kertaa, mutten vieläkään muista kappaleesta mitään.

Aina, kun kuuntelen tämän, totean pitäväni tästä. Mutta mulla sama vika kuin monella muulla: jälkeen päin en muista juuri mitään. Potentiaalia tässä kyllä on. Ehkä vaatii useamman kuuntelukerran. Tosin viisujen kannalta unohdettavuus on vähän huono juttu, mutta soittolistalle on mahis silti päästä.

On tässä jotain lupaavaa, mutta kokonaisuus lässähtää jotenkin, ei nouse lentoon. Silti, ihan kiva biisi, joten tälle kolme tähteä.

Onko tietoa millainen livelaulaja Eliot on?
Tuosta kappaleesta pidän kyllä aika paljon, kun
kuuntelen virallista videota, mutta mietityttää
mitä liveltä voi odottaa

^ Jos jätkä on päässyt The Voicessa jatkoon, niin tuskinpa se ihan toivoton livenä on.

Ensireaktioni: Belgia ei petä. Jälleen kerran hieno kappale. Kokonaisuutena hyvä ja kappale kasvaa. Jos vaan onnistuu livenä, niin uskon että voisi jopa taistella voitosta(ainakin hyvästä sijoituksesta). Tämä ehkä myös erottuu sillä, kun tuntunut tämän vuoden taso vähän keskinkertaiselta. Kyllä minä uskallan tälle jo viisi tähteä antaa.

^^
Belgian kokoisessa ja tasoisessa maassa se varmaan kyllä jotain jo merkitsee

MISSÄ ON KERTOSÄE?

Säkeistöt ovat oikeastaan varsin kivasti tikittäviä ja leijailevia, mutta kertosäe tuntuu enemmän sillalta varsinaiseen korvamatoon. Jota kappalessa ei siis ole. Biisissä on ainekset tarttuvaan moderniin radiopoppiin, mutta jostain syystä sävellystyöhön ollaan kyllästytty ja heitetty hanskat tiskiin ennen aikojaan.

Tsemppaavat kolme tähteä. ***

Jotenkin keskeneräinen tunnelma jäi. Saundit kuulostivat hyvältä ja biisi antoi ymmärtää, että lopussa kierrettäisiin maailmankaikkeutta supermodernilla tähtiraketilla. Kolme miinus tai vähän vähemmän. Etsin säveltäjää netistä ja ensimmäisenä vastauksena tuli tämä https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Du_Moulin

Mulla soi tää muistaakseni aamuyöstä päässä, kun yritin saada unen päästä kiinni.

Kamalan tylsä

Voi pyhä sylvi, mikä tylsäke. Voisiko tuo poika vaan olla jossain purkissa lipaston päällä, mielellään äänieristettynä, jotta häntä vain voisi katsella, mutta ei kuunnella. Ainakaan jos laulaisi viisuaan. Ensivaikutelman perusteella heikko kolme, katsotaan, mihin tämä tästä kehittyy...