Yleinen politiikkakeskustelu

Just nu! - keskustelua tv-ohjelmista ja ajankohtaisista asioista
Avatar
sziget
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8790
Liittynyt: 03 Touko 2006, 20:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Yleinen politiikkakeskustelu

Viesti Kirjoittaja sziget » 06 Kesä 2019, 00:51

^ Harakka selvä. :joojoo:
DenEurovise kirjoitti:
05 Kesä 2019, 04:35
Vähintäänkin kustannukset ohjaavat vähävaraisten perheiden lapsia ammattikouluun, sillä ammattikoulussa kustannukset ovat yleensä merkittävästi alemmat. Kaikilla ei ole varaa ostaa lukiossa vaadittua tietokonetta ja lisäksi panostaa noin 600 € vuodessa oppikirjoihin ja -materiaaleihin (hinta oman kokemuksen pohjalta).
Jos materiaalikulut todella olisivat kynnyskysymys, tuki pitäisi kohdentaa sitä tarvitseville köyhimmille perheille. Maksuttomuus tarkoittaa, että hallitus törsää yli sata miljoonaa euroa keskiluokkaisten ja rikkaiden perheiden kirjaostoksiin. Pelkään siis, että Grahn-Laasonen on oikeassa ja rahaa kaivattaisiin kipeämmin peruskoulutuksen puolella.
DenEurovise kirjoitti:
05 Kesä 2019, 06:02
Olisin kuitenkin valmis muotoilemaan asian myös siten, että pakolliseksi asetettaisiin vapaavalintainen keskipitkä tai lyhyt kieli, jolloin kielen valinnanvapaus säilyisi, mutta kielten opiskelu laajenisi. Kuten tähän ylemmäksi linkittämäni kielikokeilu-uutiset osoittavat, valitsisi suurin osa todennäköisesti kuitenkin toisen kotimaisen.
Kannatan muotoilua, mutta nykypuolueista sen hyväksyisivät vain persut. Nythän kolmoskieltä ei voi asettaa pakkoruotsin edelle, vaikka tietäisi hyötyvänsä vaihtoehtokielestä enemmän, esim. venäjästä itärajalla. Vapaaehtoisuuden lisääminen ei olisi mikään katastrofi vähemmistölle, koska kannusteet opiskella ruotsia säilyisivät.
Mattan kirjoitti:
05 Kesä 2019, 09:20
Oli odotettavissa, että ruotsin kirjoittavien määrä romahtaisi, mutta silloin kuulemma pitäisi puhkua intoa opiskella muita kieliä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, päinvastoin saksa, ranska ja italia ovat kuihtumassa, ja espanjan ja venäjän kirjoittajia on edelleen yhteensä viitisen prosenttia kirjoittajista
Ruotsin kirjoittavien määrä ei romahtanut vaan vakiintui 50 prosentin paikkeille, koska nelikosta vieras kieli - toinen kotimainen - reaali - matematiikka täytyi kirjoittaa vähintään kolme. Intoa löytyisi, jos kielitaidosta palkittaisiin, mutta suunta on ollut toinen. Sipilän hallitus loi pisteytysmallin, jossa pitkästä matematiikasta hyötyy aina eniten korkeakouluun haettaessa. Sitten tulevat ensimmäinen vieras kieli (käytännössä englanti) ja äidinkieli. Kaksikielisyys turvaa ruotsin aseman, muita kieliä saa opiskella lähinnä omaksi iloksi.
Ei blokkeja tarvitse maa vaan asennetta luottavaa

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 26921
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: Yleinen politiikkakeskustelu

Viesti Kirjoittaja Rousku » 06 Kesä 2019, 01:03

Mitä tasapuolisuuteen tulee niin alueellisesti ministeristö näyttää painottuvan rannikolle. Isot alueet sisämaassa ihan tyhjää. En tiedä oliko Keskustassa sukupuoli peruste sille että ministeriksi valittiin mieluummin Jari Leppä kuin vaikka Anne Kalmari. Tai riitelikö Pohjois-Savon Hannakaisa Heikkinen sote-valiokunnassa itseltään ministerinpaikan? Tai vaikuttiko aluepolitiikka Vihreiden ympäristöministerivalintaan?
Rise, angel, shine, love!

Avatar
DenEurovise
Oliskos jäävesi välillä?
Oliskos jäävesi välillä?
Viestit: 90
Liittynyt: 22 Touko 2019, 19:15
Paikkakunta: Savonlinna

Re: Yleinen politiikkakeskustelu

Viesti Kirjoittaja DenEurovise » 06 Kesä 2019, 05:37

sziget kirjoitti:
06 Kesä 2019, 00:51
Jos materiaalikulut todella olisivat kynnyskysymys, tuki pitäisi kohdentaa sitä tarvitseville köyhimmille perheille. Maksuttomuus tarkoittaa, että hallitus törsää yli sata miljoonaa euroa keskiluokkaisten ja rikkaiden perheiden kirjaostoksiin.
Olet ihan oikeassa, että myös ne, joilla materiaaleihin olisi varaa itselläkin, hyötyisivät. Sama on toisaalta peruskoulu-uudistuksen myötä myös peruskoulussa. Tukiratkaisukaan ei olisi huono, mutta se pitäisi suunnitella erittäin huolellisesti, että juuri ne, jotka sitä tarvitsevat, saavat tukea ja riittävästi. Useat tuet ovat heikosti kohdistettuja ja säädettyjä. Esimerkkinä nostaisin opintotuen, jota saa käytännössä kuka vaan. Pappa betalar -lapset nostavat opintorahan sijoittamiseen, koska saavat tarvitsemansa rahat kotoa, ja vähävaraisille tuki ei kokonaisuudessaankaan riitä elämiseen, mutta toisaalta liiallinen työnteko ja lisäansiot johtavat tukien takaisinmaksuun. Ei kovin kannustavaa.

Pohdin, millä kriteereillä oppimateriaalitukea jaettaisiin. Omat tulot eivät voi olla kriteeri, koska hyvin harvalla toisen asteen opiskelijalla on töitä opiskelun ohessa, vanhempien tulot taas ovat ongelmallisia, koska hyvätuloinen vanhempi ei tuloistaan huolimatta välttämättä auta lastaan rahallisesti (kokemuksesta voin kertoa).

Noh, joka tapauksessa oppivelvollisuusiän nostamista nyt ainakin selvitetään. En usko, että maksuton toinen aste on perimmäinen syy, jonka vuoksi sitä tehdään, mutta se tulee uudistuksen mukana välttämättä.
sziget kirjoitti:
06 Kesä 2019, 00:51
Intoa löytyisi, jos kielitaidosta palkittaisiin, mutta suunta on ollut toinen. Sipilän hallitus loi pisteytysmallin, jossa pitkästä matematiikasta hyötyy aina eniten korkeakouluun haettaessa. Sitten tulevat ensimmäinen vieras kieli (käytännössä englanti) ja äidinkieli. Kaksikielisyys turvaa ruotsin aseman, muita kieliä saa opiskella lähinnä omaksi iloksi.
Tämä on erittäin, erittäin totta. Korkeakoulujen hakukriteerien pisteytyskäytännöt ovat käsittämättömät. Itse hain ja pääsin yliopistoon alalle, jossa matematiikkaa ei tarvita tai opiskella tilastomatematiikkaa enempää. Siitä huolimatta sain pitkän matematiikan magnasta enemmän hakupisteitä kuin opiskelemani pääaineen laudaturista, joka oli sijoitettu kaikkien reaaliaineiden ja lyhyiden kielien joukkoon arvottomimpaan kategoriaan.
Minun tapauksessani tosin äidinkieli ja pitkä kieli kuuluivat matikan lisäksi samaan, arvokkaimpien aineiden, kategoriaan. Keskipitkä kieli, eli toinen kotimainen oli jossain välillä.

Pitkä matematiikka on asetettu hakukriteereissä korkeaan asemaan riippumatta alasta. Minun mielestäni olisi hedelmällisempää keskustella sen merkityksen ylikorostuneisuudesta kuin jonkin yksittäisen kielen merkityksestä. Näen kuitenkin kielet melkolailla ainerajat ylittävästi hyödyllisinä kommunikoinnin ja tiedonsiirron välineinä. Korkeakouluihin hakevia ohjataan hyvin vahvasti pitkän matematiikan opiskeluun lukiossa ja sitä joutuvat opiskelemaan myös ne, joita aine ei kiinnosta ja joille se ei käytännössä tuo mitään lisäarvoa jo itsessään kattavan lyhyen matematiikan päälle.

Tässä olisi minun mielestäni erittäin hyvä paikka kohdistaa opiskelijoiden voimavaroja paremmin, vaikkapa juuri kielten opiskeluun. Jos ei-matemaattisilla aloilla pitkän matematiikan arvo ei olisi niin korostettu, vapautuisi monille opiskelijoille noin 4-5 kurssia käytettäväksi johonkin itselle hyödyllisempään aineeseen kuin pitkään matematiikkaan.
Kevät alkaa Euroviisaista ja kesä Euroviisuista.
Parhaat: IL05, BA06, SI07, NO08, IS09, DE10, FR11, RS12, DK13, SE14, GE15, UA16, FR17, FR18, ES19

Avatar
Mymmeli
Ryystäjä
Ryystäjä
Viestit: 369
Liittynyt: 22 Helmi 2019, 13:27

Re: Yleinen politiikkakeskustelu

Viesti Kirjoittaja Mymmeli » 06 Kesä 2019, 13:47

Englanti on todella tärkeä kieli yliopistoon tms., koska suuri osa materiaalista on englanniksi, mutta sen taito onkin jo hyvällä tasolla Suomessa.

Pitkä matematiikka on todella yliarvostettu nykyään. Lyhyellä matematiikallakin pärjää mainiosti.
Kaikki tekee virheitä, joskus jopa minä! :ylppis:

Avatar
DenEurovise
Oliskos jäävesi välillä?
Oliskos jäävesi välillä?
Viestit: 90
Liittynyt: 22 Touko 2019, 19:15
Paikkakunta: Savonlinna

Re: Yleinen politiikkakeskustelu

Viesti Kirjoittaja DenEurovise » 12 Kesä 2019, 09:41

Yle on tehnyt tänään tähän matematiikan "suosion" nousuun liittyen hyvän artikkelin: https://yle.fi/uutiset/3-10826054
Kevät alkaa Euroviisaista ja kesä Euroviisuista.
Parhaat: IL05, BA06, SI07, NO08, IS09, DE10, FR11, RS12, DK13, SE14, GE15, UA16, FR17, FR18, ES19

Vastaa Viestiin