1.
Berlin - The Metro (1981)
Enola Gay oli pommikone Hiroshiman yllä. Korvaava biisi jatkaa kulkuneuvoteemaa, eikä sotaakaan unohdeta. Berliini oli tärkeä kaupunki kylmän sodan aikana. Nokkela valinta.
2.
Eija Sinikka - Naisten kaljailta (1980)
Puhelimeni hyppäsi yli, onkohan tässä jokin ikä- tai sukupuolirajoitus? Hilpeän kreisi juntti-iskelmä, tsekataan tekijät: säv. Raimo Henriksson, san. Chrisse Johansson, sov. Veikko Samuli.
3.
John Williams - Raiders March (1981)
Elokuva on näkemättä. En ole hulluna Spielbergiin,
Tappajahain katsoin vasta viime kesänä, oli kyllä viihdyttävä. Philip K. Dick -aiheinen
Minority Report oli myös kelvollinen.
4.
Isadora Juice - Bello-Brutto (1981)
Uusi tuttavuus. Ei aivan Alice mutta tehokas, hakkaava biisi. Mattoa siinä toistetaankin, eiköhän näillä otteilla pölyt irtoa. Kaunis, ruma, hullu, kas siinä tiivistetty käännös. Gatto on kissa.
5.
Vangelis - Chariots of Fire (1981)
Klisee, hyi. Uusia kuulijoita voi viehättää. Tätäkään leffaa en ole nähnyt.
6.
Ирина Муравьёва - Позвони, мне, позвони (1981)
Neuvostoiskelmää parhaasta päästä. Hauska esitys, sävelmässä pari hyvää koukkua. "Soita minulle", siksi puhelinkopit. Tämän on näköjään esittänyt moni muukin kuin Irina Muravjova.
7.
Eskaton - Écoute (1981)
Jotain ihme progea. Ei kohtuuton, jos jaksaa loppuun. Vaikuttava. Saatoin jopa pitää. Itse asiassa pidin.
8.
Mecano - Me cole en una fiesta (1982)
Kuokkavieraana juhlissa. Haalistunut video, kuuntelin paremman version. Mecano oli ensimmäinen oma raatiartistini syksyllä 2018. Joo ei kiitos
Hijo de la Lunaa.
9.
Keeris - Öö ja päev (1982)
Intro viittasi jatsiin, mutta tulikin poiminta päiväristeilyn ohjelmasta asianmukaisin instrumentein soitettuna. Kiehtova ajankuva. Vähän alakuloinen fiilis.
10.
Leevi and the Leavings - En tahdo sinua enää (1982)
Leeviltä on kuultu monta keskinkertaista ja heikkoakin raatibiisiä. Tässä yksi huipuista, paljon soitettu toki. Albumi
Kadonnut laakso on epätasainen, pari seuraavaa levyä yhtyeen parhaat.
11.
Luan Zhegu - Një Djep Në Barrikadë (1982)
Kulttuurishokkina Festivali i Këngës -voittaja ideologisimmasta päästä. Sopivan erottuva valinta suhteessa raadin muuhun tarjontaan. Mitähän Albaniassa ajatellaan tästä nyt?
12.
Matthew Wilder - Break My Stride (1983)
En äkkiseltään tajunnut, että sama heppu oli sen mainion
I Don't Speak The Language -raatibiisin takana. On tässäkin jotain taikaa. Rupisen tv-tallenteen voi hyväksyä kuriositeettina.
13.
Mushi & Lakansyel - Port Salut (1983)
"Pirkko tahtoo kuulla taas jatsia", lauloi Jaakko Teppo. Toivottavasti Pirkko on kuulolla.
14.
Papu & Pojat - Helle (1983)
Huonousklassikko, jota odotin huonousraatiin. En välttämättä toivonut, koska liiankin kuuluisa lajissaan. Merkittävän ryhmän biisintekijänä hääri itse J. Karjalainen.
15.
Herbie Hancock - Rockit (1983)
Instrumentaaliklassikon kiva video herätti varmasti huomiota aikoinaan. Kappale svengaa kuin hirvi, kuten 80-luvulla sanottiin. Itselleni hiukan liian tuttu.
16.
Paul Simon - Train in the Distance (1983)
Pikkutarkan lauluntekijän duoaikojen jälkeistä tuotantoa olen kuullut valitettavan vähän. Jospa tämä herättäisi kuulemaan lisää. Miellyttävä ääni, viehättävä tarina.
17.
Carola - Tommy tycker om mig (1984)
Stormvind saisi kuljettaa hänet sinne missä pippuri kasvaa. En tosin olisi sanonut niin vuonna 1984. Suurin antipatian lähde on
Invincible-kalkkuna 22 vuotta myöhemmin.
18.
Divine - You Think You're a Man (1984)
Merkittävä filmitähti. Luin kesällä ohjaaja John Watersin mainion muistelmateoksen
Shokkiarvo. Hyvällä maulla tehty kirja huonosta mausta (suom. 1989), jossa Divinella on painava rooli.
19.
Edyta Geppert - Jaka róża, taki cierń (1984)
Wow, kasvoipa se isoksi, vaikka alkoi hillitysti. Huippukohta on tuo kun laulaja kävelee tiehensä eikä kukaan kerro orkesterille, että voisi jo lopettaa. Soittavat vielä minuutin.
20.
Talk Talk - It's My Life (1984)
Tutulta kuulostaa ja hyvin 80-lukulaiselta. Otsikko on tuskastuttavan viisuisa.
Jatkuu...
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990