Viisukuppila

Puntarin viimeiseksi. Meinasin ensin antaa yhden tähden, mutta lopussa oli edes jonkinlainen huipennus, minkä johdosta saa 2. Ei kyllä finaaliin mene. Harmi, kun siellä Georgia on viimeksi nähty 2016.

Odotukset ennen biisiä: En epäile laulajaa, mutta itse biisi voi olla ihan mitä vaan.

Ensireaktioni: Paljon yksinkertaisempi laulu mitä alunperin ennakoin. Ihan kiva biisi, semmonen jonka voisi ajatella olevan taustamusiikkina. Mutta oisin kaivannut jotain mielenkiintoisempaa melodiaa ja nostetta loppuun. Jollain tavalla tästä kuitenkin tuli rauhoittava fiilis. Tämä on biisi, johon joko saattaa kyllästyä tai sitten tämä avautuu paremmin kun kuuntelee enemmän. Alkuun kolme tähteä.

Olipas tylsä kappale. Viime vuotinen oli paljon parempi ja persoonallisempi. Tämä kappale unohtuu heti kun sen kuulee. Ja jää selvästi tänään julkaistujen tyttön varjoon.

Jos jonkin biisin niin tämän pitäisi löytyä sanakirjasta jollotuksen kohdalta Ei nappaa Torniken torttu edes ironisesti valitettavasti Noh, kyllä tälle kaksi tähteä voi antaa, viimeiset 30 sekuntia pelastivat vähäsen. Ja mikä vaan näyttää hyvältä Love Is On My Siden rinnalla

Voi Georgia. Viime vuoden loistavasta, kekseliäästä, riipaisevasta rock-balladista sitten tällaiseen tylsimykseen. Take me as I am oli mulla ykkösenä viime vuonna mutta tämä sijoittuu jonnekin häntäpäähän kahdella tähdellä... Tämä on kyllä suurin pettymys nyt näistä viime vuoden palaajista, jopa Australiaa pahempi riman alitus. Harmittaa vietävästi, kun tietää, miten paljon parempaan Tornikesta olisi.

En voi ihan käsittää, miksi viimevuotisen jälkeen on ajateltu, että tää täysin varmasti karsiutuva balladi ois nyt se juttu tälle vuodelle. Ei siinä, vähäeleisyydessään tämä on itse asiassa hyvin viehättävä. Ei ole lähdetty kosiskelemaan ketään, ja sekös minua ilahduttaa. Rauhoittavan masentava ja paikallaan pysyvä tunnelma ja kiinnostavaääninen artisti, lopussa vähän leijaillaan yläilmoissa. Liian ihana. Odotin olevani vihainen viimevuotisen potentiaalin hukkaamisesta, mutta tässä on oma imunsa. Keikkuu neljän ja viiden välillä, saa nähdä miten käy.

Suomen onni, ettei täältä tullutkaan mitään kunnon rock-tykitystä, jollaiseen Tornikella epäilemättä olisivat rahkeet riittäneet. Kenenkään muun onni se ei sitten olekaan... Eäh, vähän puolitiehen jäävä kokonaisuus. Pienen alkupettymyksen jälkeen kallistun kyllä tykkäämään yllättävänkin paljon kappaleen konstailemattomasta ja ilmavasta tunnelmasta, mutta kuuntelun jälkeen mitään erityistä ei tunnu jäävän käteen. Ehkei tällainen kappale ehdi kolmessa minuutissa lähteä kunnolla lentoon, sitten? Mutta tosiaan, esimerkiksi Pohjois-Makedonian viritykseen verrattuna luonnehtisin tätä sentään sanoilla uskottava ja aito. Se riittää näin alkuun kolmeen tähteen.

Tornike on ilmeisesti kommentoinut Facebook-päivityksessään jotain seuraavanlaista, että georgialaisten artistien pitää hyödyntää Eurovision "paskashowta" saadakseen musalleen näkyvyyttä.

^ Jaa. Saataisko vielä Georgiallekin diskaamiskohu aikaiseksi?

Siitä ei ole siis mitään tietoa mistä Georgialaisesta sanasta "shitshow":n Facebook käännös on vääntänyt nimittäin sen perusteellahan kyseinen kohu on täysin syntynyt. Tornike Facebookissa suunnilleen sanoi "fuck the haters" ja viisukansa on siitä sitten pillastunut oikein toden teolla.

Ja vaikka se shitshow nyt olisikin oikea käännös niin Englantia äidinkielenä puhuvana voin luvata että shitshowiksi voi kutsua ihan kevyesti eikä se ole nyt sitä että haukutaan jotain lyttyyn. Jos minun työtäni lytättäisiin jossain missä olisin osallisena saattaisin hyvinkin sanoa vaikka "what a shitshow" ilmaistakseni kuinka tyhmää kohu on.

Paskaksi viisuja en usko että Tornike haukkuu ja muutenkin aivan turha kohu noussut Redditissä, Twitterissä ym. siitä että joku artisti menee haistattamaan kriitikoille.

Onpa laahaava biisi. Säkeistöissä on vielä jotain tunnelmaa, mutta kertsi viimeistään saa tämän lässähtämään pannukakun lailla. Ei minun juttu. Unipilleri. Vessatauko biisi. Kaksi tähteä.

Ei yhtään hullumpi biisi. Mukavan rauhallinen kerronta. Mielleyhtymä tuli Rod Stewartin Sailingiin

Georgia kulkee viisuissa niin omia polkujaan, että pitää arvostaa. Tälläkin jannulla oli vuosi aikaa miettiä, mitä maavitsin tilalle. Hidastettuun balladiin päätyi, kun muilta tulee lähinnä jytkytyksiä ja voimaantumistarinoita.

Balettitanssijalla on nimi, hän on Mariam Aleksidze. Olisi kyllä hauskaa, jos Georgia lannistaisi lannistajat ja matelisi finaaliin. Liian harvoin on tullut palkintoja, paitsi Kuppilan epäsuosiopalkintoja.

Tuleeko muille mieleen alusta Olet mun kaikuluotain? Mulle tuli jo ekalla kuuntelulla, mutta ei niinkään enää myöhemmistä kohdista.

E: Kas, ei varmaan olisi pitänyt yllättyä, että tuokin on käännöskipale: John Denver – Annie's Song

Montenegron vetäytymisen myötä pisin karsiutumisputki on aktiivisista viisumaista Georgialla ja Latvialla, jotka kummatkin nähtiin viimeksi finaalissa Tukholmassa 2016. Tämän kappaleen saaman vastaanoton perusteella on todennäköistä, että ainakin Georgian putki olisi jatkumassa tänä vuonna.

Tämä paljastui sitten toistaiseksi mun vuoden huonoimmaksi viisuksi melko heikolla kolmella tähdellä.

Onko varmaa, ettei tämä ole vähän vitsi Irvitään love-siirappeja. Tuo miten Tornike lässyttää alkupuolen, ja lapsellinen melodia. Sovituksessa on kyllä ihan kekseliäästi käytetty orkesteria.

Viime vuoden viisusta tykkäsin jonkun verran, karjumalla esitetty kappale erosi massasta ihan mukavasti. Sanoitus oli simppeli silloinkin, mutta onko tämä uusi jonkun 10-vuotiaan päiväkirjasta?

Sunshine, I wanna touch you
Wind blow, I wanna see you
I wanna touch
I wanna see
I wanna be with you

Ocean, I wanna hear you
Mountain, I wanna feel you
I wanna hear
I wanna feel
And I wanna be with you

You're everywhere where I am
You're in everything that I do
My love, my love
I wanna be with you

Tai kyllähän 10-vuotiallakin on enemmän sanottavaa ja laajempi sanavarasto.

Musiikillisia omaperäisyyksiäkään tästä on turha hakea. Pakko ihmetellä, että ollaanko siellä lainkaan tosissaan mukana? Ei kai ne itsekään luule pääsevänsä tällä semistä eteenpäin? Miksi tämä laulu on olemassa?

Vuonna 2002 voitettiin tällä rikkaalla tekstillä:

I wanna be the sunshine in your arms
I wanna be the light from shooting stars
I wanna be the queen in your sweet lies
I wanna be the love spark in your eyes

Minulla oli sadetakki päällä kun nousin seisomaan ja astuin kynnyksen yli
ei kai näitä sanoja kannata miettiä, voi vaikka astua pommiin

Ei nyt oikein lähde tämä teos. Minulle tulee tästä ehkä vähän mieleen Morning has broken, josta en ole koskaan pitänyt. Herra Kipiani on pelottavan näköinen ukkeli.

**

Inhosin viime vuoden biisiä, se oli toisiksi viimeisenä omalla puntarilla. Siihen verrattuna tämä on selkeästi parempi. Pikkasen tylsä ja laahaava, mutta tämän nyt sentään viitsii kuunnella loppuun asti.

Tämä on kyllä ihanan rauhoittava tunnelmointi. Saattaa yllättää ainakin semissään erottumalla joukosta tai sitten vaihtoehtoisesti jäämällä muiden jalkoihin. Tyyliltään ehkä Portugali on ainoa kilpailija tämän kanssa.

Vetäytyyköhän Georgia Euroviisuista, jos heidän menestys on heikkoa? Kuten esimerkiksi semifinaalin viimeinen sija.

Mietin aamulla mainittua asiaa.

Minä olen ehkä hieman poikkeava.. Ihastuin tähän heti Ja toivon tälle finaalipaikkaa.

Jotenkin tykkään tästä. Georgia on usein se biisi, josta itse tykkään mutta suurin osa muista ei. Esimerkiksi Three Minutes to Earth oli ihana.

Ihan hyvä ja rauhoittava. Kolme ja puoli tähteä

Aika ankea biisi..kumpa herättäisi tunteita..mutta ei toimi

Arvosana: 2/5

Tästä oli kyllä liven ansiosta saatu entistä nukuttavampi kappale.