Vain elämää

Hanhis · Viesti Kirjoittaja **Hanhis** » 19 Syys 2022, 00:10

Ensimmäisen artistijakson perusteella tuli fiilis, että kauden valttina tulee olemaan kiinnostavat tarinat ja jutut eikä päräyttävät musiikkiesitykset. Tietysti ihastuttavan monipuoliselta Yonalta odotan lisää taidokkaita vetoja, mutta muiden aristien kohdalla odotukset esitysten suhteen ovat maltillisempia ellei jopa alhaisia.

Yonaa lukuunottamatta joukossa ei ole toista tekijää, joka olisi viime vuosina musiikillisesti kolkutellut korviani, mutta voihan olla, että Alatalon Suvakset ja Läntisen Parkkoset ovat löytäneet uutta kadoksissa ollutta virtaa Vain elämää -biiseihinsä.

Erika Vikmanilla on toki mahdollisuus osua poppisuoneen, mutta osaa hän laukoa ohikin.

1. Yona (ft. Anna Puu ja Janna): Enkeli (3,2)
2. Erika Vikman: Ihmisen ikävä toisen luo (2,6)
3. Redrama: Syli (2,4)
4. Tommi Läntinen: Hengitä sisko (2,4)
5. Meiju Suvas (ft. Spekti): Tytöt tahtoo pitää hauskaa (2,1)
6. Pete Parkkonen: Per Vers, taiteilija (1,9)
7. Jyrki 69: Anna mulle lovee (1,7)

Teräsbekoni · Viesti Kirjoittaja **Teräsbekoni** » 25 Syys 2022, 14:21

Yllätyin siitä, miten hyvin 7300 päivää toimii Mikko Alatalon käsittelyssä. Upeaa melodista kaihoiskelmää! Sen sijaan harmittaa, että Tommi Läntinen päätti lähteä Erikan päivänä slovarilinjalle, sillä miten hyvä olisikaan esimerkiksi Cicciolina voinut olla samanlaisella rouhealla asenteella vedettynä kuin Elämä kantaa mua -biisissä.

Hanhis · Viesti Kirjoittaja **Hanhis** » 26 Syys 2022, 00:31

Erika Vikmanin jakso oli jotenkin tylsä. Ensinnäkin missä oli Cicciolina?

Noh, ehkä siitä saadaan vielä versio ekstrajaksoissa.

Musiikillisesti Pete Parkkosen Syntisten pöytä on oivaa sovittamista ja biisi todella taipuu moneen, mutta joku Peten karismassa ei itseäni pure. Hän on hyvä esiintyjä, mutta ei luontainen esiintyjä... tai jotain.

Ja Bekonin kanssa samaa mieltä siitä, että Alatalon 7300 päivää toimii varsin hyvin. Erityisesti se synahenkinen "pianomelodia" on hauska.

Yona ei onnistunut nostamaan yhdentekevää Pyhää Erikaa kiinnostavaksi kappaleeksi: esitys on ihan hieno, mutta ei sitä biisinä jaksa kuunnella. Loput porukasta vetivät melko samalla kaavalla kuin Alatalon päivänäkin. Meijun olisin toivonut esiintyvän yksin.

1. Mikko Alatalo: 7300 päivää (3,0)
2. Pete Parkkonen: Syntisten pöytä (2,6)
3. Yona: Pyhä Erika (2,5)
4. Tommi Läntinen: Häpeä (2,4)
5. Jyrki 69: Etkö uskalla mua rakastaa (2,4)
6. Meiju Suvas (ft. Pete Parkkonen): Tää on niin kuuma (2,2)
7. Redrama: Aikuisten rannekkeet (2,2)

Redraman päivää odotan kummastuneena. Music on ainut kappale, jonka osaisin hältä lonkalta sanoa, ja kun olen kuvitellut, että olisin suht hyvin perillä 2010-luvun kotimaisesta valtavirtapopista.

Mutta ehkä Redraman musiikki ei ole kotimaista valtavirtapoppia.

Saturnus Psycho

Pete Parkkonen ei kyllä millään tavalla kolahda muhun, vaikka silloin joskus vuonna -08 pidin häntä Idols-kauden parhaana Anna Puu(stjärve)n jälkeen. Joku Petessä vaan mua alkoi tympiä jo vuosia sitten, enkä ole tässä ohjelmassakaan pitänyt. Meiju todellakin olisi saanut vetää ihan yksikseen Erikan päivänä tai sitten ottaa siihen seuraksi jonkun ihan toisen.

Redrama on vetänyt suorastaan pohjat. Onko yhtä huonoja esityksiä juuri koskaan nähty/kuultu?

Yona on artistina aina kiinnostanut mua. Pyhä Erika kyllä oli ihan kiinnostava veto, mutta haluaisin uskoa hänen pystyvän vielä parempaankin.

Mikko Alatalo ei kiinnosta lainkaan. En tiedä kiinnostaako monia muitakaan, mutta kaipa hänelle on kohderyhmänsä.

Mun tapana on muuten ollut pisteyttää nää Vain elämää -esitykset aina, eli illan huonommaille annan yhden pisteen, toiseksi huonoimmalle kaksi jne.

Viime kaudella esimerkiksi yllätyin että loppupisteissä Arttu Wiskari oli mun kirjoissa voittaja, vaikka en koskaan ole häntä kuunnellut (toisin kuin Chisua.)

Ehkä julkaisen mun tulokset tällä kaudella tännekin.

ta1ja · Viesti Kirjoittaja **ta1ja** » 04 Loka 2022, 11:39

Hanhis kirjoitti: ↑26 Syys 2022, 00:31 Erika Vikmanin jakso oli jotenkin tylsä. Ensinnäkin missä oli Cicciolina? Noh, ehkä siitä saadaan vielä versio ekstrajaksoissa.

Musiikillisesti Pete Parkkosen Syntisten pöytä on oivaa sovittamista ja biisi todella taipuu moneen, mutta joku Peten karismassa ei itseäni pure. Hän on hyvä esiintyjä, mutta ei luontainen esiintyjä... tai jotain. Ja Bekonin kanssa samaa mieltä siitä, että Alatalon 7300 päivää toimii varsin hyvin. Erityisesti se synahenkinen "pianomelodia" on hauska.

Yona ei onnistunut nostamaan yhdentekevää Pyhää Erikaa kiinnostavaksi kappaleeksi: esitys on ihan hieno, mutta ei sitä biisinä jaksa kuunnella. Loput porukasta vetivät melko samalla kaavalla kuin Alatalon päivänäkin. Meijun olisin toivonut esiintyvän yksin.

1. Mikko Alatalo: 7300 päivää (3,0)
2. Pete Parkkonen: Syntisten pöytä (2,6)
3. Yona: Pyhä Erika (2,5)
4. Tommi Läntinen: Häpeä (2,4)
5. Jyrki 69: Etkö uskalla mua rakastaa (2,4)
6. Meiju Suvas (ft. Pete Parkkonen): Tää on niin kuuma (2,2)
7. Redrama: Aikuisten rannekkeet (2,2)

Redraman päivää odotan kummastuneena. Music on ainut kappale, jonka osaisin hältä lonkalta sanoa, ja kun olen kuvitellut, että olisin suht hyvin perillä 2010-luvun kotimaisesta valtavirtapopista. Mutta ehkä Redraman musiikki ei ole kotimaista valtavirtapoppia.

Eerikan päivänä Pete Parkkosen Soul oli yksiselitteisesti loistava. Upea. Lisää soulia Peteltä, kansainvälistä tasoa, mutta suomeksi laulettuna olisi jotain Suomessa erilaista. Ei kiitos enää nykymuoviisoundeja ja supertyhmiä nykyradiomättöbiisejä joita on sata tusinassa ja joista yksikään artisti ei saa mitään irti.

Kaikki muutkin olivat kohtuu hyviä, paitsi Yona joka oli tekokaikkea, kuten Yona aina, ja Redrama joka ei oikein ole parhaimmillaan ollut.

Redraman päivä osoitti kuinka loistava biisinikkari hän on. Biiseistään sai hienoja versioita mikä kertoo niiden laadun.

Carboni · Viesti Kirjoittaja **Carboni** » 05 Huhti 2024, 11:03

https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/se ... et/1310191

Tuossapa tulevan kauden kattaus. On mielestäni todella mielenkiintoinen sillisalaatti

kapineiti · Viesti Kirjoittaja **kapineiti** » 05 Huhti 2024, 11:30

Hanna Pakarinen ja Marko Hietala

mutta Roope Salminen, plääh.

Kokonaisuutena kattaus on aika meh, vaikka pointsit siitä, että ''uusia nimiä'' on kerrankin formaattiin saatu ja rutkasti.

Viisukuppila

Vain elämää

Re: Vain elämää

Re: Vain elämää

Re: Vain elämää

Re: Vain elämää

Re: Vain elämää

Re: Vain elämää

Re: Vain elämää