Rousku kirjoitti: ↑01 Joulu 2022, 12:50
Suurin osa maailman kristityistä ei pidä Raamattua tuolla tavoin auktoriteettina, että katsotaan sieltä kaikki. Kirkko on se tärkeä juttu ja Raamattu on tärkeä vain osana kirkkoa.
Niin, mutta voisihan kirkko pitää Raamattua auktoriteettina.

Kirkko omi joulun kulttuurisesti ja muunsi sen omiin (myös valtapoliittisiin) tarkoituksiinsa. Tämä ei siis edes ole vitsi, vaan näin tapahtui. Juurtuneita perinteitä on vaikea tehokkaasti kieltää. Niille voi kyllä sepittää uuden merkityksen. Kun tarpeeksi aikaa kuluu ja kulttuurisella omijalla on tiedotusmonopoli, lopulta kansa uskoo uuden merkityksen olevan jopa ainoa oikea.
Kirkko on yrittänyt myös keskikesän juhlan kulttuurista omimista. Enää ei vietetä Ukon juhlaa, koska kirkolle ei käynyt kilpailevan jumalan nimi juhlan nimessä. Tavallisimmat juhannusjuhlallisuudet ovat kyllä lähempänä pakanallisia riittejä kuin mitään kristillistä, ja aika harva kai kokee viettävänsä juhannusta Johannes Kastajan vuoksi.
Jos kirkko olisi vanhojen juhlien uudelleenbrändäämisen sijasta luonut Johannes Kastajalle ja Jeesukselle kokonaan uudet juhlapäivät, ne olisivat kalenterissamme Pyhän Kolminaisuuden päivän ja mikkelinpäivän kaltaisia kuriositeetteja, joita harva juhlistaisi mitenkään. Tässä rinnakkaistodellisuudessa tärkeimmät kalenteririittimme olisivat yhä keskikesän juhla ja keskitalven juhla, joulu. Jouluraati järjestettäisiin kuten nytkin, mutta mukana ei olisi yhtäkään kristillistä laulua.
Se todellisuus, jossa elämme, ei tietenkään toimi näin. Toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olleet ihmisyhteisöt ovat aina omaksuneet kulttuurivaikutteita toisiltaan ristiin rastiin. Mitään juhlaa ei ole olemassa puhtaassa, alkuperäisessä muodossaan. Joulu on saanut eri aikoina eri paikoissa erilaisia merkityksiä, jotka kaikki ovat oikeita. Siksi kannatan venäläisen uudenvuoden hyväksymistä jouluraatiin, koska nimestään huolimatta juhla muistuttaa niin ilmeisesti meidän jouluamme. Vastavuoroisesti hyväksyn sen, että raadissa on lauluja Jeesuksesta.
