Viisukuppila

Näyttää, että persut kirii demarien ohi vaaleissa. Tuskin silti kelpaavat kokoomukselle hallitukseen.

Harmi kun ministerinpaikat menee aika mekaanisesti puolueen koon + tiettujen ministeriöiden arvoaseman mukaan.

^ Mä taas uskon vahvasti että kyllä ne persut kelpaa kokoomuksen hallituskavereiksi. Tietysti kokoomuksessa halutaan ennen vaaleja (ja vaalien aikana) korostaa miten vahvat arvot heillä on (ja ne eivät missään nimessä sovi yhteen persujen arvojen kanssa) mutta kyllä sitten lopulta persut kelpaavat, kun se on niin suuri tilaisuus tehdä oikeistolaista talouspolitiikkaa. Lopultahan se oikeistolainen talouspolitiikka on yksi harvoja asioita josta ihan lähes jokainen kokoomuslainen on edes suunnilleen samalla linjalla keskenään, niin lopulta se sitten onkin se ainoa asia millä on merkitystä kun hallitusta muodostetaan (ja päätöksiä tehdään siinä hallituksessa.)

^ Enpä tiedä. Persujen yli ei ehkä tällä kertaa sillä lailla kävellä kuin viimeksi hallituksessa ollessaan. Silloinhan tuntui olevan tärkeää vain Soinin ministerinpalli, kunnes puolue hajosi. Persuilla nyt ei koskaan ole ollut mitään selkeää talouspoliittista linjaa, mutta sen verran kuitenkin kannatusta duunarien parissa, ettei ihan mihin tahansa kyykytykseen suostuttane (tai se olisi puolueelle itsemurha). Myös EU-politiikassa ollaan eri linjoilla. - Orpo välillä kannattaa ns. viherhumppaa ja sitten taas ei, joten siinä kokoomus pystynee joustamaan, jos persut vaativat.

Toisaalta olin kyllä yllättynyt, kun Orpo lupaili leikkauksia kilpailulle haitallisiin yritystukiin, ja lupaili niitä jopa miljardikaupalla. Saas nähdä onnistuisiko. Sipilän hallituksen asettama parlamentaarinen työryhmä yritti, mutta tulokset jäivät laihaksi. Valtiovarainministeri Orpo tuolloin valittelikin, kuinka jokaisella tuella on puolustajansa.

Mutta ketäs muita sitten hallitukseen, jos runko olisi kok + ps? Noilla luvuilla keskusta nyt viimeistään halunnee jäädä oppositioon lihomaan. Tai ehkä he haluavat kutistua RKP:n kokoiseksi puolueeksi, jolle kaikki käy ja hallituspaikka on miltei taattu?

^ EU-politiikan suhteen olet kyllä täysin oikeassa ja se tosiaan tulisi olemaan iso ristiriita kokoomuksen ja persujen muodostamassa hallituksessa.
Mitä sitten taas tulee Soiniin, niin yksi hänen poliittisista idoleistaanhan on Margaret Thatcher, ja tämä puoli Soinista tuli monelle valtavana yllätyksenä vasta siinä vaiheessa kun persut vihdoin olivat hallitusvastuussa.
Persut on sellainen puolue, jonka suosio helposti kasvaa niin kauan kun ne näyttävät vaihtoehdolta, mutta suosio harvemmin kestää hallitusvastuuta. Toki ylipäätäänkin ihan jokaisen puolueen suosiolle tekee todella pahaa olla hallitusvastuussa, mutta persujen kohdalla riski siihen on erityisen suuri. Täytyy muistaa että vaikka persujen kannatus tällä hetkellä on duunareiden keskuudessa suurta, niin on se sitä myös yrittäjien keskuudessa. Purra ei myöskään lähtökohtaisesti suhtautunut kovinkaan positiivisesti esim. hoitajien palkankorotuksiin, ja persuilla on usein taipumus antaa helppoja ratkaisuja (esim. ”leikataan kehitysavusta ja annetaan ne rahat hoitajille”) jotka eivät oikeasti ole ihan niin yksinkertaisia.

Se näyttää tällä hetkellä varmalta että kokoomus tulee voittamaan (vaikka kyllähän tässä vielä mitä vaan voi tapahtua) mutta eipä tosiaan ole helppo muodostaa hallitusta, ellei kokoomus yksin saa aivan valtavaa määrää paikkoja. RKP ei lähde persujen kanssa hallitukseen, Liike Nyt tuskin tulee olemaan jatkossakaan kovin suuri, KD on myös pieni ja keskusta tosiaan menettää kannatusta vielä lisää jos lähtee kokoomuksen ja persujen kelkkaan leikkaustalkoisiin.

Happy kirjoitti: ↑06 Loka 2022, 17:09 Olen hieman järkyttynyt ketjuäänestyksen ykkösestä
Tai no ilmeisesti se on ollut aina täällä suosittu mut nyt jotenki vast nyt huomasin suosion ;D kaikkea sitä oppii ku vanhaks elää

Olet ollut kuppilassa yli vuosikymmenen, kuinka sä nyt vasta tuon huomasit. Mutta joo, havaintojeni mukaan Vihreät on aina ollut kuppilassa suosituin puolue, tai ainakin suosituin suhteessa yleiseen kannatukseen koko Suomen kansan keskuudessa. Sen sijaan toinen puolue on kyllä tainnut hieman romahtaa kuppilassa viime vuosina. Vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kokoomus sai kuppilassa varsin kohtuullisen kannatuksen, joka sittemmin vaikuttaa huvenneen lähes olemattomiin.

Ehkä vähän OT, mutta kysynpä silti. Mitä arvelette, mistä tämä Vihreiden erittäin suuri suosio kuppilalaisten keskuudessa suhteessa suosioon koko Suomen kansan keskuudessa johtuu?

jee euroviisut kirjoitti: ↑07 Loka 2022, 16:10 Ehkä vähän OT, mutta kysynpä silti. Mitä arvelette, mistä tämä Vihreiden erittäin suuri suosio kuppilalaisten keskuudessa suhteessa suosioon koko Suomen kansan keskuudessa johtuu?

Oisko yhteyttä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen vahvaan edustukseen viisupiireissä? Vihreäthän on seksuaalivähemmistöjen puolueena erityisesti kunnostautunut.

Mua ei yllätä vihreiden suosio kuppilassa (itse asiassa minkä tahansa muun ykköspaikka olisi suurempi yllätys) mutta se ehkä vähän yllättää kuinka suosittu perussuomalaiset on (varsinkin verrattuna kokoomukseen.)
Jos mun olisi pitänyt veikata, niin olisin veikannut top3 olevan vihreät, kokoomus ja vassarit.

Varsinkin kuppilan aktiiveista taitaa melko suuri osa olla aika nuorta porukkaa ja vihreiden kannattajakuntahan on yleisesti ottaen nuorta.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑07 Loka 2022, 17:28 Varsinkin kuppilan aktiiveista taitaa melko suuri osa olla aika nuorta porukkaa ja vihreiden kannattajakuntahan on yleisesti ottaen nuorta.

Kannattajakunta on tukevasti keski-ikäistymässä.

Nuorten miesten suosikkipuolue on perussuomalaiset! https://www.suomenuutiset.fi/perussuoma ... -suosikki/

Niin, mäkin olen jo jotain 30 enkä enää kovin nuori. Nyt tosiaan on uusi sukupolvi, eikä se ehkä olekaan niin vihreää kuin oletin.
Tosin, olen varma että jos vihreät on seuraavaksi oppisitiossa, alkaa puolueen suosiokin olla taas kovempi.

Omissa piireissäni en ole (myöskään itseäni nuorempien kohdalla) huomannut persuarvojen suosion nousua. Ehkä munlainen ihminen ei vedä puoleensa kovin monia persumielisiä.

Eri vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrät on julkaistu. Kansanedustajia valitaan seuraavan alueellisen jaon mukaan (suluissa mahdollinen muutos eduskuntavaaleihin 2019):

Uudenmaan vaalipiiri 37 paikkaa (+1)
Helsingin vaalipiiri 23 (+1)
Pirkanmaan vaalipiiri 20 (+1)
Oulun vaalipiiri 18
Varsinais-Suomen vaalipiiri 17
Vaasan vaalipiiri 16
Kaakkois-Suomen vaalipiiri 15 (-2)
Savo-Karjalan vaalipiiri 15
Hämeen vaalipiiri 14
Keski-Suomen vaalipiiri 10
Satakunnan vaalipiiri 8
Lapin vaalipiiri 6 (-1)
Ahvenanmaan vaalipiiri 1

Eli joo, näkyyhän näissä melko selvästi vaalipiirien kasautuminen. Kolme suurinta vaalipiiriä saivat kukin yhden paikan lisää siinä, missä Manner-Suomen pienin vaalipiiri kutistui vain kuuden edustajan piiriksi. Siletä onkin muiden kuin suurimpien puolueiden aika nihkeää yrittää saada ketään läpi, kun yhteen edustajaan vaaditaan Lapista jo reippaasti yli kymmenen prosentin kannatus siinä, missä Uudellamaalla yhteen edustajanpaikkaan riittää muutaman prosentin kannatus. En oikein voi hyväksyä näin epätasaista paikkajakoa. Uudenmaan vaalipiirin ainakin voisi jakaa kahtia, kun se on noin selvästi koko muusta Suomesta poikkeava kooltaan.

Koska Ahvenanmaa on joka tapauksessa itsehallintoalue, jolla on omat, muusta Suomesta poikkeavat puolueet, Ahvenanmaan erityisasemaa vaaleissa pidän ihan perusteltuna.

Yleisemmin, osaako joku selittää, miksi Suomen eduskuntavaaleissa edes on tämä vaalipiirijako? Miksi ihmeessä kansanedustajien maantieteellisen edustavuuden pitäisi mennä aatteellisen edustavuuden edelle? Esimerkki viime vaaleista. Siniset saivat koko Suomessa noin prosentin kannatuksen, minkä minusta intuitiivisesti "pitäisi" merkitä prosenttia kansanedustajanpaikoista eli kahta paikkaa. Mutta koska missään yksittäisessä vaalipiirissä ei tullut tarpeeksi suurta ääniosuutta, nollille jäivät. Ja sanon tämän siitä huolimatta, että Siniset eivät todellakaan olleet suosikkipuolueeni viime eduskuntavaaleissa, itse asiassa melkeinpä päinvastoin.

Nojoo, vaalipiirimenetelmä suosii isoja puolueita, joten ehkä isoilla puolueilla, joilla on eduskunnassa eniten äänivaltaa, ei ole intressiä muuttaa tätä järjestelmää.

jee euroviisut kirjoitti: ↑01 Marras 2022, 18:08 Uudenmaan vaalipiirin ainakin voisi jakaa kahtia, kun se on noin selvästi koko muusta Suomesta poikkeava kooltaan.

Jos se jaettaisiin, niin minusta vaikkapa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voisi muodostaa yhden vaalipiirin ja Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet toisen.

Lapin paikat voikin jakaa jo nyt. Seitsemännessä paikassa olisi ollut jännättävää, mutta kuusi paikkaa jakautuu näin: KESK 2, PS 1, VAS 1, SDP 1, KOK 1. Muu edellyttäisi melko yllättäviä kannatusmuutoksia. Viimeksi kuudes vertausluku meni kokoomukselle (valtakunnallisten gallupien mukaan voittamassa), seitsemäs ja kahdeksas keskustalle ja vihreille (gallupien mukaan häviämässä).

Kaakkois-Suomen kahden paikan pudotus ei muuten johdu pelkästään muuttoliikkeestä. Vaalipiiri menetti maakuntajaon muutoksissa kolme kuntaa (Heinävesi, Iitti, Joroinen). Pirkanmaan 20. paikka lienee myös ollut niin tarkalla, että ilman Kuhmoista olisi jäänyt haaveeksi. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee vaalipiirien paikkajakotilannetta kuukausittain. Vielä kuukausi sitten Pirkanmaa ja Lappi olivat jäämässä nykyisiin paikkamääriinsä (19 ja 7).

jee euroviisut kirjoitti: ↑01 Marras 2022, 18:08 Yleisemmin, osaako joku selittää, miksi Suomen eduskuntavaaleissa edes on tämä vaalipiirijako? Miksi ihmeessä kansanedustajien maantieteellisen edustavuuden pitäisi mennä aatteellisen edustavuuden edelle?

Yleisimmin vaalipiirejä perustellaan äänestäjä–edustaja-suhteella. Äänestäjä–edustaja-suhde toteutuu, kun äänestäjä tietää, kuka tai ketkä valituista edustavat häntä, ja edustaja tietää, keitä hän edustaa. Kooltaan hallittavissa vaalipiireissä tämän voi katsoa toteutuvan. Äänestäjillä on "oma" edustaja, johon ottaa yhteyttä (kaventaa valtaetäisyyttä ja vahvistaa äänestäjien kiinnittymistä demokraattiseen järjestelmään). Edustaja tuntee oman vaalipiirinsä asiat ja erikoispiirteet. Edustaja tuo edustettaviensa huolet ja toiveet päätöksentekoon ja on myös äänestäjilleen vastuussa seuraavissa vaaleissa.

Toinen perustelu varsinkin suomalaisessa puolue- ja henkilövaalin yhdistelmässä on kampanjointikulut. Valtakunnallinen kampanjointi on ehdokkaalle kallista ja vaikeaa. Ehdokkailla, jotka ovat valmiiksi valtakunnallisesti tunnettuja tai jotka pystyvät ostamaan valtakunnallista näkyvyyttä, on merkittävä etulyöntiasema.

Jonkinlainen vaalipiirijako on käytössä kaikissa vertailukelpoisissa maissa. Suurimmat demokraattiset maat ilman vaalipiirijakoa ovat Alankomaat ja Israel, molemmat pinta-alaltaan huomattavasti Suomea pienempiä.

jee euroviisut kirjoitti: ↑01 Marras 2022, 18:08Nojoo, vaalipiirimenetelmä suosii isoja puolueita, joten ehkä isoilla puolueilla, joilla on eduskunnassa eniten äänivaltaa, ei ole intressiä muuttaa tätä järjestelmää.

Näinhän se on. Vaalilakien muuttaminen on vaikeaa juuri siksi, etteivät poliitikot halua muuttaa niitä sääntöjä, joilla tulivat valituksi. Pätee niin Suomessa kuin muuallakin. Onneksemme Suomen vaalitavassa ei ole mitään perustavanlaatuista vikaa. D'Hondt ja vaalipiirijako suosivat suurimpia puolueita mutta niin vähän, että poikkeamat täysin suhteellisista tuloksista ovat vain muutamia paikkoja.

Suhteellisuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita on ollut Suomessa vireillä joka vaalikaudella koko aikuisikäni ja vähän pitempäänkin. Ainoa eduskunnassa läpi mennyt muutos on ollut Itä-Suomen vaalipiirien yhdistäminen vuonna 2013.

jee euroviisut kirjoitti: ↑01 Marras 2022, 18:08Esimerkki viime vaaleista. Siniset saivat koko Suomessa noin prosentin kannatuksen, minkä minusta intuitiivisesti "pitäisi" merkitä prosenttia kansanedustajanpaikoista eli kahta paikkaa. Mutta koska missään yksittäisessä vaalipiirissä ei tullut tarpeeksi suurta ääniosuutta, nollille jäivät.

Sellainen malli ei ole ollut Suomessa vakavassa harkinnassa, jossa poliittinen suhteellisuus toteutettaisiin valtakunnallisesti ilman äänikynnystä. Muissakin maissa moinen on harvinaista.

Lakiesitykseksi asti edenneessä vaalialuetoimikunnan mietinnössä (2008) suositeltiin poliittisen suhteellisuuden toteuttamista valtakunnallisesti, mutta samalla olisi asetettu 3,5 %:n äänikynnys. Ehdokasasettelu ja äänestäminen olisi edelleen tapahtunut vaalipiireittäin, joten mallista olisi tullut nykyistä monimutkaisempi, kun valtakunnallisen kannatuksen perusteella saadut paikat olisi pitänyt jyvittää takaisin vaalipiireihin.

Äänikynnyksen perustelu on puoluekentän pirstoutumisen ehkäiseminen. Politiikka on joukkuelaji, eikä ole tarkoituksenmukaista, että jokainen puolueensa sisäiseen päätöksentekoon pettynyt timosoini ja paavoväyrynen perustaa uuden sirpalepuolueen. Vakaiden enemmistöhallitusten kokoaminen vaikeutuu, jos eduskunnassa on paljon 1–3 edustajan minipuolueita.

jee euroviisut kirjoitti: ↑01 Marras 2022, 18:08 Yleisemmin, osaako joku selittää, miksi Suomen eduskuntavaaleissa edes on tämä vaalipiirijako? Miksi ihmeessä kansanedustajien maantieteellisen edustavuuden pitäisi mennä aatteellisen edustavuuden edelle?

Koska yksinomaan Uudeltamaalta valitun 200 ihmisen joukon on vähän turhan helppo tehdä muuta Suomea koskevia tärkeitä päätöksiä olivatpa he miten aatteellisesti monimuotoisia tahansa. Oma kotiseutu (tai lomaseutu) on kuitenkin kullekin aina rakkaampi kuin joku tuntematon maankolkka. Kansanedustajat edustavat puolueidensa lisäksi alueitaan, jotta jokaiselta alueelta olisi aluetta tuntevia ihmisiä puolustamansa alueensa etuja. Jos vaalipiirejä ei olisi, muodostuisi Helsinki-Tampere-Turku-kolmion ulkopuolelta eduskuntaan pääseminen vielä nykyistäkin hankalammaksi. Pieniltä paikkakunnilta olevien pitäisi voittaa todella paljon ääniä muualta Suomesta päästäkseen läpi. Suurilta paikkakunnilta tuleville riittäisivät oman kaupunkinsa asukkaiden äänet, ja ihmisethän haluavat usein äänestää nimenomaan oman paikkakuntansa ihmisiä, vaikka kuinka oltaisiin koko Suomen asialla. Sen seurauksena ilman vaalipiirejä käytävissä vaaleissa edustajat keskittyisivät nykyistäkin paljon vahvemmin Ruuhka-Suomeen ja Uudellemaalle.

Mutta tämä nykyinen vaalipiirijakokin kyllä karulla tavalla osoittaa väestön keskittymisen. Oma alkuperäinen vaalipiirini menettää kaksi paikkaa, joten kotipaikkakuntani edustajien läpipääseminen on yhä suuremman työn takana - enkä voi siis enää itse edes heitä äänestää. Olenhan tavallaan osa vaalipiirin kuihtumista. Näin ei-ruuhkasuomalaisien linssien läpi näkisin mieluumminkin jonkinlaisen ylärajan vaalipiirin edustajamäärään kuin vaalipiirien poiston. Siten saataisiin hieman suojeltua pienten paikkakuntien ihmisten ääntä. Kiveen hakattuihin edustajamääriin en kuitenkaan menisi. On hyvä, että väestön sijoittuminen otetaan huomioon paikkamäärissä. Vaikkapa Yhdysvaltain presidentinvaaleista tutut kiinteät valitsijamiesmäärät eivät vaikuta kovin toimivalta järjestelmältä.

Nimenomaan tuo on se riski, että jos pienempien alueiden ihmisille annetaan enemmän painoarvoa, se myös vääristää lopputulosta (kuten Jenkkien presidentinvaaleissa on käynyt kun esim. Clinton sai oikeasti enemmän ääniä kuin Trump.)
Keskusta on hyötynyt nykyisistä vaalipiireistä ja siitä kuinka paljon niissä on paikkoja jaossa. Tämähän tarkoittaa myös sitä että me liberaalit kaupunkilaiset elämme kepun (kannatukseen nähden suhteettoman suuren) edustajamäärän kanssa eikä sekään aina ole kovin fresh.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑02 Marras 2022, 00:17 Nimenomaan tuo on se riski, että jos pienempien alueiden ihmisille annetaan enemmän painoarvoa, se myös vääristää lopputulosta (kuten Jenkkien presidentinvaaleissa on käynyt kun esim. Clinton sai oikeasti enemmän ääniä kuin Trump.)

Ja Gore sai enemmän ääniä hävitessään Bushille vuonna 2000.

^^Veljeni on muuten joskus mielenkiinnosta luonut Suomeen samanlaisen vaalipiirijaon kuin Britanniassa ilmeisesti parlamenttivaaleissa on. Hän siis jakoi Suomen 199:een asukasmäärältään liki yhtä suureen alueeseen, joista jokainen siis saisi valita eduskuntaan yhden edustajan. Lisäksi Ahvenanmaalla oli yksi kiintiöpaikka. Hän myös simuloi, miltä nykyinen eduskunta näyttäisi, jos 2019-vaaleissa olisi ko. järjestelmää käytetty. Keskustan paikkamäärä taisi olla simulaatiossa kutakuinkin murskaava. Myös RKP taisi hyötyä systeemistä. Siispä mitä pienemmät vaalipiirit sitä enemmän Keskusta hyötyy ja kaupunkilaispuolueet kärsivät.

^Joo, ei Suomeen missään nimessä enemmistövaaleja, joissa valitaan vain suurimman puolueen suosituin ehdokas joka vaalipiiristä tai jokaisesta vaalipiiristä suurin puolue vie kaikki paikat. Kuten Duvergerin laki sanoo ja Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen varoittavat esimerkit osoittavat, tuo johtaisi vain kaksipuoluejärjestelmään, joka ei enää ole oikein todellista demokratiaa.

Näyttelijä Riku Nieminen on ehdolla eduskuntaan Vasemmistoliiton listoilta!

Paavo Väyrynen perui ehdokkuutensa perumisen. Hän ilmoitti 19.10. jäävänsä pois vaaleista, mutta "viikonlopun kokemukset" käänsivät pään. Väyrysen mukaan Keskustassa käydään sisäistä valtataistelua välittämättä siitä, miten puolueen käy. Hän haluaa ehdokkuudellaan palauttaa äänestäjien luottamusta Keskustaan.

Eräät Väyrysen tämänvuotiset blogikirjoitukset ovat olleet lievästi sanoen hämmentäviä. Toisinajattelijoita kuitenkin tarvitaan laumasielujen maassa! Vanha arkkivihollinen Mikko Kärnä uhkasi jättää vaalit väliin, jos Väyrynen on mukana. Sen sijaan Kärnä siirtyikin Lapin vaalipiiristä Helsingin vaalipiirin ehdokkaaksi eli mahdollisimman kauas Väyrysestä.

^ Joo, eli äänestäjät taas luottaisivat keskustaan siinä, että ...? Täytä tyhjä kohta! (Minulle ei tule mieleen muuta kuin että maataloustukia ei leikata. Mutta onko muuta?)

Pete kirjoitti: ↑06 Marras 2022, 11:08 Näyttelijä Riku Nieminen on ehdolla eduskuntaan Vasemmistoliiton listoilta!

Onko se jotenkin yllättävää?

Rousku kirjoitti: ↑03 Joulu 2022, 08:31 Onko se jotenkin yllättävää?

Aijaa, oletko pitkäänkin pitänyt häntä potentiaalisena kansanedustajana?

Rousku kirjoitti: ↑03 Joulu 2022, 08:31 ^ Joo, eli äänestäjät taas luottaisivat keskustaan siinä, että ...? Täytä tyhjä kohta! (Minulle ei tule mieleen muuta kuin että maataloustukia ei leikata. Mutta onko muuta?)

Luonnonsuojelua tai saamelaisten oikeuksia ei edistetä?

Pete kirjoitti: ↑03 Joulu 2022, 08:39

Rousku kirjoitti: ↑03 Joulu 2022, 08:31 Onko se jotenkin yllättävää?

Aijaa, oletko pitkäänkin pitänyt häntä potentiaalisena kansanedustajana?

En edes tiedä häntä. Pidän jokaista täysi-ikäistä kansalaista potentiaalisena kansanedustajana, paitsi jos ovat moneen kertaan vakuuttaneet ettei politiikka kiinnosta pätkääkään. Aivan erityisesti tämä pätee henkilöihin, joita en lähemmin tunne, eli valtaosaan suomalaisista. (Tuntemistani saatankin tietää seikkoja, joiden takia pitäisin ehdokkuutta yllättävänä. En esim. usko, että äitini haluaisi ehdolle.)

sziget kirjoitti: ↑02 Joulu 2022, 23:36 Paavo Väyrynen perui ehdokkuutensa perumisen. Hän ilmoitti 19.10. jäävänsä pois vaaleista, mutta "viikonlopun kokemukset" käänsivät pään. Väyrysen mukaan Keskustassa käydään sisäistä valtataistelua välittämättä siitä, miten puolueen käy. Hän haluaa ehdokkuudellaan palauttaa äänestäjien luottamusta Keskustaan.

Väyrynen ei tule valituksi. Aluevaaleissa hän oli Lapin kuudenneksi eniten ääniä saanut keskustalainen. Eduskuntavaaleissa vaalipiiri on sama. Keskusta saa Lapista kaksi paikkaa, ellei kannatus nouse vielä aluevaaleistakin, mikä on epärealistista. Istuvat kansanedustajat Katri Kulmuni ja Markus Lohi hakevat jatkokautta ja saavat sen.

Aluevaalien jälkeen Väyrysen näkemysten eranto keskivertoäänestäjän näkemyksiin on kasvanut. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi kuukausi aluevaalien jälkeen. Suomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset mielipiteet muuttuivat ennätyksellisen nopeasti, Väyrysen eivät.

Vaaleissa ei voi antaa miinusääniä. Voisihan löytyä väyrysläinen vähemmistö, joka äänestää hänet läpi, mutta se vähemmistö on niin pieni, että Väyrysen pitäisi monopolisoida sen äänet jokseenkin täydellisesti. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n viime viikolla julkaiseman mielipidetutkimuksen mukaan 85 % suomalaisista (92 % Keskustan kannattajista) suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyden hakemiseen. Venäjän vastaisia pakotteita kannattaa 90 % vastaajista (94 % Keskustan kannattajista) ja aseellista apua Ukrainalle 88 % vastaajista (95 % Keskustan kannattajista). Kriittisimmin vastasivat Vasemmistoliiton kannattajat, mutta tuskin heistä kovin moni Väyrysen äänestäjäksi loikkaa.

Keskustalle Väyrynen on enemmän rasite kuin etu. Luultavasti Keskustan kannattaa kuitenkin asettaa hänet ehdolle, koska Väyrynen ei ole tiimipelaaja. Jos hän ei pääse Keskustan listalle, hän asettuu ehdolle muulla tapaa, todennäköisimmin virvoittamalla Seitsemän tähden liikkeen, joka on yhä puoluerekisterissä. Presidentinvaaleihin Keskusta ei Väyrystä valitse, joten Väyrynen joutuu keräämään 20 000 nimeä ehdolle päästäkseen. Ja varmasti hän sitä yrittää, vaikka eduskuntavaaleissa tulisi alle tuhat ääntä.

Rousku kirjoitti: ↑03 Joulu 2022, 08:31 ^ Joo, eli äänestäjät taas luottaisivat keskustaan siinä, että ...? Täytä tyhjä kohta! (Minulle ei tule mieleen muuta kuin että maataloustukia ei leikata. Mutta onko muuta?)

Ei liity mitenkään Väyryseen, mutta Suomen puoluekentällä on sosiaaliliberaalin yleispuolueen mentävä aukko, jonka Keskusta täytti minusta vielä vuosituhannen alussa kohtalaisen hyvin agraarihistoriastaan huolimatta. Liberaaliselle Kansanpuolueellehan tuo lokero kuului, kunnes se liittyi Keskustan jäsenjärjestöksi 1982 (erosi 1986 muttei päässyt enää koskaan lähellekään vanhaa kannatustaan). RKP on ohjelmallisesti sosiaaliliberaali muttei käytännössä pysty tätä tonttia täyttämään, koska käyttää kaikki pelimerkkinsä kielipolitiikkaan.

Keskusta hukkasi identiteettinsä kymmenkunta vuotta sitten. Ensin se alkoi Sipilän johdolla larpata Kokoomusta. Ensimmäiset vaalit menivät hyvin, kiitos Kataisen–Stubbin hallitusten saamattomuuden ja sen, ettei oppositiossa ollut muita kilpailijoita kuin Perussuomalaiset. Lopulta Keskusta ei voinut lyödä Kokoomusta kokoomuslaisuudessa, ja 2019 tuli rumasti turpiin.

Tällä vaalikaudella Keskusta on taantunut yleispuolueesta maa- ja metsätalouden etujärjestöksi, jolla ei näytä olevan laajempaa yhteiskunnallista visiota. Toki maaseutu on aina ollut puolueen kivijalka, mutta se ei riitä suuren puolueen äänestäjäpohjaksi jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa vain muutama prosentti työvoimasta saa elantonsa alkutuotannosta. Sotemalli on toki keskustalaisen aluepolitiikan kukkanen ja puolueen merkittävin aikaansaannos tällä vaalikaudella, mutta sen hyödyt äänestäjälle ovat kyseenalaiset. Multa osin Keskusta on näyttänyt Marinin hallituksessa "mikään ei saa muuttua ellei ole aivan pakko" -puolueelta, mutta se on Perussuomalaisten tontti, eikä Keskusta voi lyödä Perussuomalaisia perussuomalaisuudessa.

Nyt Keskusta on vaalipaniikissaan halvaannuttanut hallituksen toimintakyvyn. Vaikea uskoa, että äänestäjät arvostaisivat, mutta katsotaan. Aamulla ilmestynee Ylen / Taloustutkimuksen puoluekannatusgallup, kuun puolessavälissä HS:n / Kantarin gallup. Ensimmäisessä hallituskriisin vaikutus ei ehkä ehdi näkyä, mutta jälkimmäisessä sen jo pitäisi.

Keskustan iltalypsyt ehtivät sittenkin vaikuttaa Ylen gallupiin. Keskustan kannatus on nyt 9,0 %, pudotusta 1,9 %-yksikköä edellisestä mittauksesta. Edellisten eduskuntavaalien kannatuksesta on sulanut kolmannes.

Näissä lukemissa d'Hondt alkaa olla Keskustalle haitaksi. Jos kannatus putoaisi joka vaalipiirissä suhteellisesti yhtä paljon, Keskusta saisi ääniosuuttaan pienemmän paikkaosuuden, vain 17 paikkaa (4 Oulun vaalipiiristä, 2 Kaakkois-Suomesta, Savo-Karjalasta ja Vaasasta, 1 kaikista muista paitsi Helsingistä ja Ahvenanmaalta).

Keskusta ei olisi suurin puolue missään vaalipiirissä, ei edes Oulussa tai Lapissa. Tähän en vielä näillä luvuilla usko, koska en usko siihen oletukseen, että kannatus putoaa kaikkialla suhteessa yhtä paljon. Odotan kannatuksen putoavan kaupungeissa enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa ja etelässä enemmän kuin pohjoisessa. Vaaleissa nähdään. Toki kannatus voi vielä tästäkin pudota, ja jos niin käy, sitten suurimman puolueen paikka menee pohjoisissakin vaalipiireissä.

Timoteus kirjoitti: ↑08 Joulu 2022, 00:22 Suomen puoluekentällä on sosiaaliliberaalin yleispuolueen mentävä aukko

Tästä samaa mieltä ja olen ihmetellytkin, miksei meillä liberaalipuolueet menesty. Asenneilmapiirin luulisi olevan sellaiselle otollinen.

Mutta voisiko keskusta sitten sitä olla? Siellä on kuitenkin aika paljon arvokonservatiiveja myös. Esimerkiksi keskusta on ollut se puolue, jota vanhoillislestadiolaisen kuuluu äänestää, ja siksi heillä onkin puolueen pohjoisimmissa piireissa tukeva edustus.

Ai, kas uusi viesti kun tätä kirjoitin. Joo, minuakin on kiinnostanut, mitä hallituksen toiminnan halvaannuttaminen tekee kannatukselle. Olen veikannut, ettei se ainakaan liikkuvia äänestäjiä houkuttelisi.

Haha! Täällä onkin jo ehditty puida Keskustan tuoreimpia lukuja. Taitaa nyt vihdoin olla heille opposition aika. Saapa nähdä, miten alas ehtivät vajoamaan, ja mitä kriisinhallintaa seuraavaksi kokeillaan. Oppositiopuolueeksi hyppääminen hallituksen sisällä ja jatkuva nahistelu ja kinaaminen eivät näyttäneet tuottavan tulosta. Se jos mikä on oikein.

(Ketähän muuten hallituksen kaatuminen hyödyttäisi tai satuttaisi eniten? Keskusta ei selkeästikään halua hallitusta kaataa, koska se varmasti olisi jo lähtenyt, jos sitä ei kiinnostaisi hallituksen koossa pysyminen. Toisaalta Keskusta voisi haluta tilaisuuden uhriutua sillä, että heidät heitettäisiin hallituksesta. Entä Vihreät? Miksi he eivät ole jo kieltäytyneet yhteistyöstä Keskustan kanssa, vaikka nämä vastustavat nyt miltei kaikkia Vihreille tärkeitä lakeja? )

Timoteuksen analyysit Keskustasta ovat viisaan kuuloisia. Keskusta on hukassa identiteettinsä kanssa, mutta leikkii silti kokoaan suurempaa puoluetta hallituksessa. Vaalien jälkeen se tuskin enää onnistuu. Mutta mikä puolue voi korvata Keskustan keskustalaisuudessa eli juuri sillanrakentajuudessa vasemmiston ja oikeiston välillä? Tällä hetkellä jako on aika voimakas, ja hallitusneuvotteluista saattaa tulla kiviset.

Oikeistokonservatiivihallitukseen (Kok-PS-KD) ei taitaisi ihan paikat riittää näillä kannatusluvuilla. Vasemmistohallitukseen ei ainakaan. Niinpä jokin sovittelevampi ratkaisu tarvitaan, ellei haluta tehdä ruotsalaisen mallin mukaista vähemmistöhallitusta. Olisiko sinipunan aika? Sille voisi olla helpompi kerätä apupuolueita kuin oikeistopohjalle. Kok-SDP-Vihr-RKP-koalitio voisi onnistua ja nykyprosenteilla riittää. Aika näyttää.

OT ja vanhoihin mennäkseni: Keskustan kannatus joulukuussa 2014 oli huimat 26,8 %. Eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2015 into oli jo laantunut 21,1 prosenttiin. Mitä tuossa välissä tapahtui? Vaalikampanjat ja -väittelyt tietysti, mutta en muista enää tarkkaan. Sipilästä minulle jäi silloin mielikuva, että visusti varoo sanomasta, millaista politiikkaa ajaisi, jotta ei vain suututtaisi mitään potentiaalista äänestäjäryhmää. Muistanko oikein? Kostautuiko varovaisuus, oliko niitä jotka eivät halunneetkaan ostaa sikaa säkissä? Vai lipsahtiko sittenkin jotain liikaa? Vai tapahtuiko vaalien ulkopuolisessa maailmassa jotakin?