Jufo kirjoitti: ↑28 Maalis 2023, 10:56
Ok itsekin miettinyt joutuuko äänestämään SDP:tä ihan vain estääkseen PS+kok oikeistohallituksen. Eli vaikka tällainen skenaario toteutuisi niin voin luottaa siihen, ettei harjoitettu politiikka jaa ihmisiä entistä enemmän hyvä- ja huono-osaisiin?
Mitään sellaista en voi luvata, etteikö oikeistohallitus aiheuttaisi eriarvoisuuden kasvua. Todennäköisesti aiheuttaisi. Eri asia on, onko tämä skenaario taktisella äänestämisellä torpattavissa.
Taktisessa äänestämisessä on kolme sudenkuoppaa.
Ongelma 1: Taktisen äänestämisen onnistuminen. Muiden äänestäjien äänestyskäyttäytyminen omassa vaalipiirissä pitäisi tietää paljon tarkemmin kuin se gallupeista ilmenee, jotta voisi tietää, mitkä puolueet taistelevat vaalipiirin viimeisestä paikasta. Jos tämä arvaus menee pieleen, myös taktinen äänestäminen menee pieleen.
Kuvitteellisia esimerkkejä viime vaaleista. Jos tuhat vihreää olisi äänestänyt taktisesti demareita
Kaakkois-Suomessa, vihreät olisivat menettäneet paikan kokoomukselle. Jos 184 vasemmistoliittolaista olisi äänestänyt taktisesti demareita
Oulun vaalipiirissä, vasemmistoliitto olisi menettänyt paikan keskustalle. Jos 28 keskustalaista olisi äänestänyt taktisesti kokoomusta tai persuja
Lapissa, keskusta olisi menettänyt paikan vihreille. Kääntäen, jos Lapissa oli kymmenen taktisesti demaria äänestänyttä vihermielistä, heidän ratkaisunsa vuoksi viimeinen paikka meni keskustalle eikä vihreille.
Ongelma 2: Hallituksen muodostaminen. Kahden suurimman puolueen yhteenlaskettu paikkaluku ei mene yli sadan. Hallitukseen tarvitaan apupuolueita. Taktisen äänestäjän toiveissa lienee, että "oma" puolue pääsee hallitukseen, jos hallitustunnustelijan paikalla on sen tavoitteille myötämielisin suuri puolue. Mutta millä mandaatilla hallitukseen menee puolue, jota ei ole äänestetty tarpeeksi? Sellaisella puolueella ei ole pelimerkkejä ajaa poliittisia tavoitteitaan. Puolueen, joka ei pysty ajamaan hallituksessa tavoitteitaan, ei kannata mennä hallitukseen.
Näissä vaaleissa ongelma koskee erityisesti keskustan vuotoa persuihin ja vihreiden vuotoa demareihin. Ovatko kolmasosan paikoistaan menettävät puolueet hallitushaluisia? Jos eivät, miten Purra saa hallituksen kasaan ilman keskustaa tai Marin ilman vihreitä?
Ongelma 3: Signaalivaikutus. On äärimmäisen epätodennäköistä, että vaalit olisivat siitä omasta yhdestä ainokaisesta äänestä kiinni. Mielekkäämpää on suhtautua äänestämiseen tahdonosoituksena: haluan lisää sellaista politiikkaa kuin puolue X ajaa. Signaalivaikutus vääristyy, jos haluaa politiikkaa X mutta äänestää puoluetta Y. Tuloksesta välittyy, ettei X:llä ole kannatusta. Puolue Y oppii, ettei sen tarvitse harjoittaa politiikkaa X, kun X:n äänien saamiseen riittää pelotella karmivammalla vaihtoehdolla Z.
Erottuakseen kohinasta signaalivaikutus vaatii kuitenkin kohtalaista äänestäjämäärää taakseen. Politiikka on joukkuepeliä, ja haluan myös äänestäjänä kokea olevani osa jotakin joukkoa, joka vaatii politiikkaa X. Ilman poikkeuksellista syytä en äänestäisi mikropuoluetta, jonka valtakunnallisen kannatuksen odotan jäävän promilleen tai kahteen. Joku muu voi asettaa merkitsevyyskynnyksen toisin. Valinta on jokaisen oma.