Viisukuppila

"Olemme nyt Orbanin tiellä."

Estämme Orbanin etenemistä? Vai kuljemme samaa reittiä kuin Orban, häntä seuraten?

Miten voikaan kaksi ihan päinvastaista merkitystä ilmaista samoja sanoja käyttäen!

^Tuosta tuli mieleen, että muistaakseni jotakin automerkkiä (en nyt muista, mitä) aikoinaan mainostettiin mainoslauseella "Laadun tiellä".

Mikä on salamurhan ja murhan ero? Mitkä ovat tarkat kriteerit sille, että murha muuttuu salamurhaksi?

^ Näin Wikipediassa määriteltynä:

Salamurha on poliittisista syistä tehty murha, joka suoritetaan väijyksistä ja jonka tekijä pyrkii pysymään salassa.

Vastaavasti englanniksi assassination:

Assassination is the willful killing, by a sudden, secret, or planned attack, of a person—especially if prominent or important.

^ En olisi tuota poliittista syytä osannut tähän liittää!

Olympialaisten eri lajien kulta- ja pronssiotteluista käytetään englanniksi termiä Gold/Bronze medal match, paitsi miekkailussa Gold/Bronze medal bout ja koripallossa (sekä talvikisojen puolella jääkiekossa) Gold/Bronze medal game. Johtuukohan viimeksi mainittu siitä, että kyseiset lajit ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa käytetään mieluummin termiä game kuin match?

Onko sanoilla erottautuminen ja erottuminen jotain eroa?

^Erottautuminen on aktiivista toimintaa. Erottuminen tapahtuu itsestään.

DenEurovise kirjoitti: ↑07 Syys 2024, 06:09 ^Erottautuminen on aktiivista toimintaa. Erottuminen tapahtuu itsestään.

Kiitos vastauksesta!

Hanhis kirjoitti: ↑07 Syys 2024, 00:12 Onko sanoilla erottautuminen ja erottuminen jotain eroa?

Jos vetäiset aamulla epähuomiossa jalkaasi eripariset sukat, erotut joukosta. Jos teet saman tahallasi niin paitsi erotut, olet myös erottautunut. Erottautuminen on tarkoituksellista erottumista.

Tutustun japanin kirjoitusjärjestelmään/miin. Mitään näin pimeää ei ole tullut vastaani aikoihin. On kanjit ja kahdet kanat, ja sama kanji saatetaan lausua ihan eri tavalla jonkin minulle tuntemattoman systeemin mukaan. Niinpä Google transate tarjoaa kivoja ylläreitä, kun ensin katsoo miten jokin merkki pitäisi ääntää ja sitten kuuntelee.

Siis miksi samoin kirjoitettava ja samaa tarkoittava sana sana voidaan lausua kahdella ihan eri tavalla, eli tuo joka tarkoittaa isoa, on sitten joko oo tai dai (esim. daikon = "iso juuri" = retikka)? Vai onko ne sanat kuin suomessa iso ja suuri, jotka äännetään ihan eri tavoin mutta merkitys on osapuilleen sama, joten pistetäänpä se kirjoitusasu sitten merkityksen mukaan?

Tajusin vasta muutama päivä sitten, että sanalla pilke on kaksi ihan eri merkitystä. Pilkettä silmässä ei aina olekaan hyvä asia, vaan voi olla myös halkoliiterissä sattunut tapaturma.

nyt kun olen taas pitkästä aikaa läppärin äärellä, pöytätietokoneeni kun ei vieläkään tullut kuntoon, mut saan vakio tietokonekorjaajaltani läppärin 300 eurolla, edullinen, eikös, käytetty siis! ??

olenko walittanut siitä miten kaikki puhuu nykyään Piisistä = Laulusta

Totta kai = ärsyttää... kun pitäis mieluummin sanoa, hieman tapauksesta riippuen että totta kai = Tietysti. miksi jättää tuokin toteamus ikäänkuin riippumaan ilmaan ... !


näitä kahta nykyajan muotisanaa wiljellään aiwan estoitta, sen kummemmin ajattelematta!

romualdo kirjoitti: ↑27 Joulu 2024, 11:37 olenko walittanut siitä miten kaikki puhuu nykyään Piisistä = Laulusta

Piisi on lämmityslaite.

Mutta eihän kaikki biisit lauluja ole! Ei biisissä laulaa tarvitse. Voipi olla soittoa vain.

Kerro tutkielmasta seuraavat tiedot: tekijän nimi, valmistumisvuosi, otsikko ja tutkinto, jossa se on hyväksytty.

Onko inessiivi tuossa oikein? Eli sanotaanko tosiaan vaikkapa niin, että tutkielma on hyväksytty luonnontieteen kandidaatin tutkinnossa? Kuulostaa niin omituiselta.

^Vähän hassultahan se kuulostaa. Itse laittaisin, että tutkinto, jonka osana se on hyväksytty.

Minusta illatiivi olisi odotuksenmukaisempi, esim.
tutkinto, johon se on hyväksytty
tutkielma on hyväksytty luonnontieteen kandidaatin tutkintoon

... mutta en pidä inessiiviä täysin mahdottomana. Se on minusta oudomman kuuloinen, mutta siltä ymmärrettävä, ja näen jonkin logiikan sen takana (tutkinto on suljettu kokonaisuus, jossa tutkielma on, tms.). Sen sijaan esim. elatiivi (tutkinto, josta se on hyväksytty) tai adessiivi (tutkinto, jolla se on hyväksytty) olisivat minusta ilman muuta väärin enkä ymmärtäisi rakenteen logiikkaa.

Selailin tässä Kielitoimiston ohjepankkia ja Ison suomen kieliopin verkkoversiota, mutten löytänyt mitään hyödyllistä. Kielitoimiston ohjeissa on paljon sisä- ja ulkopaikallissijojen vaihtelusta, mutta se ei nyt auta, koska inessiivi ja illatiivi ovat molemmat sisäpaikallissijoja.

Myös DenEurovisen ehdottama jonka osana olisi minusta hyvä vaihtoehto.

"jonka osana" kuulostaisi tosiaan paremmalta. Onkohan tuo inessiivi jokin svetisismi?

Selasin vauva-palstan UMK-ketjua. Siellä käynnissä keskustelu termistä "bängeri". Mietin itse, että "bängerin" suomenkielinen käännös voisi hyvin olla "iskusävelmä" eli "iskelmä"

Perustelu Merrian Webster)

to bang (transitive verb)
1: to strike sharply : bump
banged his knee
2: to knock, hit, or thrust vigorously often with a sharp noise
banged the door shut

Bang (noun)
1: a resounding blow
2: a sudden loud noise —often used interjectionally
3a: a sudden striking effect
3b: a quick burst of energy
start off with a bang

^ Voisi varmaan ollakin. Mutta eikö jo hitti ole iskusävelmä/iskelmä?