Viisukuppila

atwa kirjoitti:Kertokaa nyt rakkaat kissaihmiset voiko kissa vihata jotain ihmistä vaikka tämä ei olisi koskaan tehnyt sille mitään pahaa? Vai onko tämä ko. katti vaan pilalle hemmoteltu bitch??

Kyse ei ole oikeastaan vihasta, vaan inhosta. Kissa on individualisti jonka mielenliikkeiden ymmärtämiseen menee aikaa. Seuraapa kissaa vaivihkaa, eikö se kohtelekin sinua täysin välinpitämättömästi, ellet yritä koskea siihen tai puhu sille. Kissa haluaa muodostaa itse suhteensa ihmiseen (ja myös muihin eläimiin) ja sille täytyy antaa siihen rauha. Älä ole huomaavinasikaan kissaa, ellei se huomaa sinua. Äläkä yritä missään nimessä koskea siihen, ei vaikka se tulisi luoksesikin. Puhuminen auttaa pelokkaaseen yksilöön, muttei muihin.Jos kuitenkin joudut koskemaan siihen tai muuten lähestymään, silloi puhu hiljaa ja rauhallisesti. Älä vaan kimitä! Korkea ihmisääni muistuttaa kissalle sen omaa kiukkuista huutoa.

Saatat onnistuakin luomaan kissaan edes jonkinlaisen suhteen, aika paljon riippuu kissasta. Minulla ei ole ollut koskaan ongelmia kesyn kissan kanssa, olen näyttelyissäkin assarina kantanut kissoja, joihin muut eivät ole uskaltaneet koskea. Kissaa voi oppia lukemaan, mutta kaikkein tärkeintä on, ettei sitä pelkää ja että kunnioittaa sitä. Kaikkiin eläimiin pitää aina suhtautua kunnioittaen.

Tervalle ja perheelle onnea uudesta perheenjäsenestä .

Mun kaverin kissa oli karannut parvekkeen auki olleesta ikkunasta. Sinänsä ihmeellistä, kun se ikkuna on aina ennenkin ollut auki.
Kaveri oli jo soittanut Löytöeläintoimistoon.
Toivottavasti Siiri löytyy.

Jäi itseasiassa mainitsematta tästä sisareni kisusta se, että sehän ei tosiaan ole mikään pentu... Taitaa olla kolmevuotias ja mä oon ollut sen kanssa tekemisissä ihan pikku karvapallerosta alkaen.

Se jokus aina (ehkä vahingossa) puskee mun jalkaa, mutta kun sitä silittää, se lähtee pois. Eli en enää silittele sitä.
Toimiiko tuo "anna sen tulla sun luokse"-homma vielä tässä vaiheessa kun se on kuitenkin jo aikuinen?

Toimii se myös aikuiselle kissalle. Ja jos kissa joskus puskee sua, niin ei se sitten edes inhoa sua, se saattaa vaan olla yksilö, joka ei erityisemmin välitä kosketuskontakteista ja siksi lähtee pois. On mullakin ollut kissoja, jotka esim. eivät viihdy sylissä yhtään, eivätkä erityisesti pidä edes silityksestä. Osa kissoistani änkeää koko ajan syliin, mutta kaksi rakkainta kisuani ovat olleet sellaisia, jotka eivät aina viihtyneet edes vieressä sohvalla.

Toivottavasti Peten kaverin kisu löytyy. Kannattaa kokeilla loukkua, ellei kisu pikapuoliin palaa näkyville. Mitä todennäköisemmin se on ihan lähistöllä, muttei uskalla tulla esille, ainakaan päiväsaikaan.

Mulla tuli noista hellyydenkipeistä kissoista heti mieleen siskoni kissa Artturi, joka aina punkeaa syliin. Ja sitten se on ihan onnessaan kun sitä silittää, kunpa se vielä oppisi leipomaan ILMAN kynsiä. Äitini kissa Risto onkin sitten vähän erilainen yksilö. Jos sen erehtyy ottamaan edes puoliksi syliin, se murisee oikein kunnolla. Voitte kuvitella millaista hupia on lääkkeen antaminen tuollaiselle kissalle.

Hazel kirjoitti:Toimii se myös aikuiselle kissalle. Ja jos kissa joskus puskee sua, niin ei se sitten edes inhoa sua, se saattaa vaan olla yksilö, joka ei erityisemmin välitä kosketuskontakteista ja siksi lähtee pois.

Tämä tykkää kyllä kosketuksesta...Silittelystä,rapsuttelusta ja kyllä se sylissäkin (niin,ei siis mun) välillä on.
Mä ja mun faija...Meistä se ei välitä. Mutsi ja sisko saavat sen kehräämään

Violette kirjoitti:Äitini Risto onkin sitten vähän erilainen yksilö.

Miesäitisi?

(nyt näitä huonoja juttuja pesiytyy joka ketjuun, sori )

Muokkasin viestiäni selkeämmäksi.

Nyt siitä puuttuu väliviiva: "äitini kissa-Risto..."

Anteeksi...

PikkuGwyneth kirjoitti:

Violette kirjoitti:Äitini Risto onkin sitten vähän erilainen yksilö.

Miesäitisi?

(nyt näitä huonoja juttuja pesiytyy joka ketjuun, sori )

...ei sais....

meitin Ainolle ei tunnu kelpaavan muu ku kuivamuona hyytelöruuista nuolee hyytelöt ja antaa loppuruuan kuivua. Jotain gourmet-hyytelöruokaa se on syönyt, mutta se purkki on sen verran pieni ja maksaa paljon, ettei sitä kyllä ruveta kovin usein neidille syöttämään. Jauhelihan heittelee vaan lattialle, eikä porsaan sydänkään kelpaa. On siinä meillä nirsoilija. Pitääkö seuraavaks kokeilla ostaa sille gerbiili eläinkaupasta..jos vaikka se maistuis.

JeSSSe kirjoitti:hyytelöruuista nuolee hyytelöt ja antaa loppuruuan kuivua.

Hyytelö onkin varmasti mehukasta, mutta ne lihaisat palat ovat
ilmeisesti "jauhoisia" tms. kun samaa ongelmaa täälläkin.
Pakastesei ja jauhettu maksa sentään kelpaa koska vain
kuivamuonan lisäksi.

Kannattaa vain rohkeasti kokeilla erilaisia hyytelöruokia ja
eiköhän niistäkin löydy lopulta Ainon oma suosikki. Onneksi täällä
se hinta ei ole suosion salaisuus eli halvempikin ruoka maistuu.
Sheban uudehkot pyöreät pikkurasiat juhlahetkiin ja Friskies hyytelössä
arkiruokana.

pst. kannattaa kokeilla myös MJAU-sarjaa http://www.doggy.se
eli saat rahasi takaisin, jos kissasi ei pidä ruoasta!
Eikä ne 380g pakkaukset edes maksa kovin paljon.

Vinkki: Hyytelöruoat kannattaa litistellä haarukalla. Ainakin täällä mehukkuus jää paremmin lihapaloihin ja ruoka kelpaa.

Meillä syödään tasaisesti viittä eri kissanruokaa:

Whiskas, Latz, Friskies, Rainbow ja Kitekat. Ihan hyvin menee kaikki nuo merkit ja maut.

Kaikenmerkkinen kana on yllättäen kohonnut nyt kevään aikana jopa herkkuruuan asteelle. Vielä talvella sen kohdalla kaavittiin kiivaasti mattoa ja katottiin ruuanantajaa kuin yleistä syyttäjää

Meillä on vuosien myötä vähennetty valmisruuat minimiin. Tosin kuivamuonaa on aina kupissa, mutta se on eläinkaupan ruokaa (Nutro, Iams, Hill's, Nutra Nuggets, Propac, Advance, Royal Canin jne). Vaikka nuo ovat hinnaltaan kalliinpia kuin markettien kuivamuona, tulevat ne käytössä kumminkin edullisemmaksi, sillä kisa syö niitä yleensä vain tarvitsemansa määrän ja pysyvät terveenä, ei tarvitse virtsavaivojen takia maksaa eläinlääkärille. Ainoa markettikuivis jonka kelpuutan on Bilax.

Kuivamuonan lisäksi kisut saavat kerran päivässä raakaa lihaa. Välillä liha korvataan kalalla (n. kerran viikossa). Lihana possunsuikaleita, sydäntä, kanaa, sopivasti vaihdellen. Erityistä herkkua ovat broilerin siipipalat ja ne tulee siis myös antaa raakana, keitettyjä kananluita ei saa antaa.

Pari kertaa viikossa kisut saavat myös raejuustoa tai kevytkermaa (hyla).

Purkkiruokaa tulee annettua kerran, pari viikossa, ei juurikaan sen enempää.

Purkkiruokien lisäksi Sirius ja Severus saavat vaihdellen erilaisia lihoja ja kalaa. Ja raksubaari on aina auki.

Meidän tontti rajoittuu jokeen ja harva se päivä ollaan kesäaikana kalalla. Kollit on aivan innoissaan joka kerta.

Muuten, pienimmällekin rantakivelle mahtuu kalareissulla ainakin onkija ja yksi kissa. Yleensä kaksikin. Sitähän tässä on ooteltu, että kenen turkki ekana kastuu

Täällä on sama ongelma eli keskimmäinen kissoista on kalalle allerginen
ja siksi jos ruoka sisältää esim. kalajauhetta tms. niin pitää päivystää
ruoka-astioilla.

Samoin kun tuon perheen vanhukselle omaa senior-kuivamuonaa
(8+ vuotiaille tarkoitettua) tai jauhettua maksaa, niin muutkin sitä
söisivät. Raksuissa en ole niin tarkka, kun itse kissavanhus ei niistä
pahemmin perusta ja nuoremmille maittaa kyllä. Maksaa en syötä
nuoremmille kateille ikävien yrjöämiskokemuksien takia tai hyvin
vähäisissä määrin.

Älä huoli Terva, ei aikuisen kissan ruuasta ole pikkukisulle pahasti haittaa, ainoa on juuri tuo voimakkuusaste. Anna pikkukisulle ruoka samaan aikaan kuin vanhemmallekin, mutta sen verran eri paikkaan, että ehtii rauhassa syödä omaansa ensin. Jos pikkuinen sitten menee esim. aikuisen kuivamuonalle, niin anna syödä. Minä olen kasvattanut parisenkymmentä pentuetta, keskimäärin 4/pentue, eikä yhdellekään kissalle ole ollut mitään haittaa aikaisesta aikuisen ruuan syöttämisestä.

Tässä taas näkee noiden valmisruokien tuoman turhan päänvaivan. Barffaajat ja osabarffaajat säästyvät noiltakin ongelmilta, kun voivat syöttää samaa ruokaa kaikenikäisille. Minä esim. olen todella harvoin ostanut pennuille tarkoitettua purkkiruokaa, meillä pennut opettelivat kiinteään ravintoon jauhelihalla, johon oli sekoitettu ihan vähän lesettä tai kaurahiutaleita, raejuustoa ja kalkki/fosforilisää. Oma kuivamuina pennuille oli lähinnä sen koon takia, mutta välillä aikuisetkin sitä sitten söivät mieluummin kuin omaansa. Ja pennut saivat syödä aikuistenkin kuivamuinaa heti, kun isompia raksuja halusivat narskutella.

Jokainen voisi miettiä ihan huvikseen, onko muka luonnonvaraisilla petoeläimillä erikseen aikuisten ja pentujen saaliseläimet? Eipä ole .

Whiskas auttaa kesäkissoja:

www.whiskas.fi kirjoitti:Sinä voit osallistua Älä ota kesäkissaa -kampanjaan lähettämällä tekstiviestin KISSAT numeroon 16105. Viestin hinta on 1,9 e.

Lisätietoja: www.whiskas.fi.

Autetaan mekin yhdessä kesäkissoja.

Terva kirjoitti:Miten muuten aikuinen kissa opetetaan syömään esim. jauhelihaa, kanaa, leseitä ja raejuustoa? Meitin Gatte, 2,5v, on nirsompaa sorttia. Possunsuikaleet ovat hänen herkkuaan,mutta esim. noita edellisessä lauseessa mainittuja antimia en ole saanut häntä koskaan syömään.

Sepäs ei ihan helppoa olekaan, kissa kun on niin konservatiivinen eläin. Kissaan ei oikien voi soveltaa sitäkään, ettei muuta anna, sillä kissaa ei saa paastottaa kuten esim. koiraa. Toinen kissa usein auttaa ongelmaan, sillä toisen syödessä nirsompikin alkaa pitämään puoliaan. Toisaalta, jos kissa syö lihaa suikaleine, niin ei se tarvitsekaan jauhelihaa. Leseet eivät ole välttämättömyys, koska kissa ei pakosti tarvi viljatuotteita lainkaan. Ja raejuuston voi korvata sillä kevytkermalla tai vaikkapa pienellä palalla edamia. Pirskattia kannattaa tosiaankin antaa ainakin pentukissalle silloin, jos sen ravinto koostuu pääasiassa raakaravinnosta.

Whiskasin kampanjaan on osallistuttu .

Kesäkissa-aiheesta vielä vähäsen lisää. Löysin vuosia sitten jonkun viikkolehden yleisönosastosta erittäin surullisen ja liikuttavan kesäkissa-aiheisen runon ja otin sen talteen.

VAROITUS! Seuraava runo on todella surullinen.



***

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuina.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

Liisa Aaltonen

***

Tuo runo on niin surullinen, sen kirjoittaja on tehnyt eläinsuojelutyötä Hesyssä todella kauan.

Pakko tässä kertoa yksi tosi tarina. Tapasin eräässä eläinsuojelutilaisuudessa naisen, jolla oli Otto niminen kissa. Hän asui maalla paikassa, jossa oli vain maatama mökkinaapuri. Yksi mökkeilevä pariskunta tuli kesän alussa mukanaan kissanpentu . He olivat aina mökillä kauan, toukokuusta lokakuun lopulle asti, niin nytkin. Tuli aikainen talvi ja pariskunta lähti kaupunkiin. Pian tämän jäkeen Otto ilmestyi naisen pihalle, sen omistajia vaan ei näkynyt missään, eli Otto oli jätetty mökille. Kun naapureita ei alkanut näkyä, nainen otti Oton pois ulkoa ja soitti sen omistajille. Nämä väittivät, ettei Otto heidän ole.
No, sitten keskitalvella naapurit ilmestyivät mökille, mutta eivät kissaa kyselleet. Oli aika kova pakkanen ja naapureiden auto ei käynnistynytkään, kun kotiintulon aika koitti. Tulivat sitten pyytämään käynnistysapua tältä naisen perheeltä. Naisen mies totesi, että ei tipu apua, kävelkää seuraavalle naapurille, ja miettikää, miten Oton varpaita olisi pakkasessa palellut. Sinne naapuriin oli viisi kilometriä, ehkäpä talsiessa tuli mieleen, että kissakin on elävä olento, jolla voi olla kylmä.

Hekaterina kirjoitti:Lisätietoja: www.whiskas.fi. Autetaan mekin yhdessä kesäkissoja.

Whiskas-viesti lähetetty ja haaste pistetty eteenpäin.

Lisäsin Viisugalleriaan kuvat, kun olen kirjoittanut paljon
Nella, Elli ja Kimsu -kissoistani. En tiedä onko ne väärässä paikassa, mutta tarvittaessa voin poistaa kuvat.

Kissaa ei saa paastottaa siksi, että sen maksan toiminta häiriintyy. Kissalla osa aineenvaihdunnasta toimii hieman eri lailla kuin monella muulla nisäkkäällä. Myös haiman toiminta saattaa häiriintyä ja sen myötä sokeritasapaino heittää vaarallisen paljon jo pienestäkin paastosta.

Fabben kisut ovat niin ihania

Fabben kisut Ja ihan oikeassa paikassa ne kuvat ovat

Minun rakas mummelikissa Pöhkö, virallisemmin Pörrö-Pauliina lähti aamulla kissojen taivaaseen, munuaiset lopulta pettivät. Pöhkö sai elää pitkän ja uskoisin myös onnellisen elämän, 17 pitkää vuotta. Pöhkästä oli juttua tuossa pari sivua takaperin, kun se vietti synttäreitään. On niin ikävä .

Voi Pöhkö!

Hazelille jättihalit.

Lohtuhali Hazelille Pöhkön menetyksen vuoksi

Voi Hazel-kulta, taas ikäviä suru-uutisia. Jaksamisia.

Pöhkön muistoa kunnioittaen