Viisukuppila

Minäkin odotan jo innolla Bratislava-Wien-lomaa. Vähän yli viikko enää!

kais(t)a kirjoitti: Praha. 

Mä oon käynyt Tsekissa vuonna jotain, meiän käynnin jälkeen sinne tuli ne kamalat tulvat.

Terkut taalta Prahan sydamesta! Tanaan oli 20 astetta lamminta ja tosi ihanan leppoisa keli muutenkin. Kaytiin yhdessa kivassa pivnicessa jossa innostuttiin nauttimaan Gambrinusta 5 tuoppia per nena :PP Lisaksi juotiin muutama drinksu ja syotiin oikein kunnolla (ja tiety Irish coffeet jalkiruoaksi :P) Lasku oli kokonaista 28 euroa  Naa viihtyy! 

Praha on niin ihana kaupunki 

Vihdoinkin näyttää siltä, että pääsisin käymään Tukholmassa hyvässä seurassa!

Terkut Sarajevosta. Ajattelin laittaa pienta jutun tynkaa Balkan-kuulumisista - taalla kun on paljon Balkan-faneja.

Jos saisin toivoa ensi vuoden viisujen isantakaupunkia, niin se olisi ilman muuta Ljubljana. Kaupunki yllatti, kaupunki hurmasi! Vanhakaupunki on samalla tapaa tunnelmallinen kuin Tallinnan vanhakaupunki.

Slovenialaiset ovat tavattoman kauniita ja tyylitietoisia: missaan muualla maailmassa en ole nahnyt yhta paljon kauniita ihmisia kuin Ljubljanassa. Paivan voi viettaa pelkastaan istumalla joen vartta reunustavalla terassilla ja antamalla silman levata ihmisissa. Yot hurahtavat kevyesti baareissa. Jopa maanantai-iltana baarit pullistelivat ihmisia. Repikaa siita, suomalaisten juomatottumuksia kauhistelevat! Ljubljana populasta viidennes on  opiskelijoita ja yoelama sen mukaista.

Tosin, Ljubljanan rauhallisen pinnan alla kuohuu.

Viime viikolla maata kuohutti yokerhomurha. Kaupungin suurimman tavaratalon edusta tayttyi kynttiloista ja vetoomuksista, joissa vaadittiin yokerhon sulkemista. Paikalla ollut nainen kertoi, ettei tama ollut edes ensimmainen murha kyseisessa yokerhossa, raiskauksista puhumattakaan. Naisen veli oli myos pahoinpidelty sairaalakuntoon kyseissa Globalissa. Syyllisia ei koskaan saatu vastuuseen: perhe katsoi parhaimmaksi painaa tapaus villasella, kun pojan kannykkaan alkoi tulla tappouhkauksia.

Nyt ilmeisesti murhan syylliset aiotaan saada oikeuteen. Murhaajat olivat yokerhon vartijoita.

Ihmettelin naiselle, miten tallainen voi olla mahdollista Ljubljanassa. Nainen uskoi taustalla olevan Bosnian sodan traumat. Turvallisuusalalla toimii paljon entisia sotilaita, joista monen mielenterveys ei ehka ole ihan kunnossa. Tai kuka ties huumeilla oli osuutensa. Itsekin huomasin, etta Sloveniassa huumeet eivat ole ihan niin paheksuttuja kuin Suomessa.

Kroatiassa piipahdin talla kertaa vain Plitvitcen luonnonpuistossa. Saattoi olla vuoden kaunein paiva: ruska taydessa loistossa, tyyni kirkas paiva. Keltaiset ja punaiset lehdet hehkuivat vasten sinista taivasta ja smaragdinvihreita jarvia, vesiputoukset pulppusivat, linnut lauloivat, kalat uiskentelivat vesissa. Kauneuden kuva! Olin niin ihastunut luonnonpuistoon, etta vietin siella toisenkin paivan. Totuuden nimissa sanottakoon, etta osasyy paatokseen oli sillakin etta unohdin yhden laukuistani puiston infoon... Oli ihan kiva pikkukylassa etsia yopaikkaa ilman henkkareita! Piti ihan poliisille soittaa ennen kuin uskalsivat minut yoksi ottaa... 

Nyt olen siis Sarajevossa. On erikoinen kaupunki, todellakin. Tallaista ei ole toista Euroopassa. Ollaankohan sita edes Euroopassa, valilla kay mielessa kavellessani  basaarikujilla ja katsellessa minareettien pilkkomaa horisonttia. Turkissa olen nahnyt samantyylisia kaupunkeja: rapistuneita, kuluneita mutta salaperaisella tapaa viehattavia. Tanaan Sarajevo-kokemukseni sai viela lisaulottuvuuden matkustaessani kiikkeralla raitsikalla kaupungin laitamille. Sita ankeuden maaraa! Neuvostotyylisia, lahoavia kerrostalokomplekseja pitkin joen vartta. Rappioromantiikkaa parhaimmillaan.

Kavin Bosnian sodan ajoista kertovassa museossa. Museo on rakennettu taloon, jonka kautta kulki Sarajevon saartoa uhmannut maanalainen tunneli. Vasta museossa todella tajusin, etta vain reilu kymmenen vuotta sitten Sarajevossa sodittiin. Etta kavelen sotavetaraanien ja sodasta hengissa selvinneiden keskella.

Olin jo tanaan lahdossa Mostariin, mutta paatin jaada sittenkin viela paivaksi tai kahdeksi. Sarajevo on niin erikoinen kaupunki ja minusta tuntuu, etten viela ole paassyt oikein sisaan kaupunkiin. Yksi syy lienee se, etten ole oikein tutustunut paikallisiin. Juroa kansaa, ei ihme etta moni suomalainen tuntee vetoa tahan maailmankolkkaan.

Mita se balkanilainen sielu oikein on?

Italiasta Balkanille tulleena ero naiden kahden maailmankolkalla valilla ei voisi olla suurempi. Italiassa seuraa saa, jos haluaa, paivan jokaiselle tunnille. Bosniassa saa istua koko illan baarissa eika kukaan tule juttelemaan. Ujostelevatko bosnialaiset ulkomaalaisia, vaiko onko taalla tutustumiskulttuuri jotenkin... rajoittunut? Mitaan flirttia ilmassa ei ole!

Hostellin emanta toi juuri lumipallon ulkoa. Tana yona siis viimein sataa lunta! Lahden katsomaan valkoista kaupunkia. Kirjoitelkaa muutkin jotain kommentteja Balkanista! Haluan kuulla muiden fiiliksista. Tai laittakaa vinkkeja: matka jatkuu Dubrovnikin kautta Montenegroon ja Albaniaan.

Todella mielenkiintoinen matkakertomus UsvaAuer! Kerrohan myöhemmin vielä lisää! Ai niin, onkos siellä miten turvallinen olo liikkua? Täytyykö pitää laukusta kiinni ja huijataanko turistia maksutilanteissa? Se ku on valitettavan yleistä monessa paikassa..

Oi mikä kertomus.

Mielenkiintoinen kertomus! Kirjoita ihmeessä loppumatkastakin jotain.

Todella mielenkiintoinen kirjoitus UsvaAuer!    Hauskaa matkan jatkoa sinulle! 

Olipa mukava lukea UsvaAuerin matkakertomusta. Hyvää jatkoa sinne Balkanille  .

Ylihuomenna lähtö Milanoon.
Sieltä olisi tarkoitus käydä junalla Venetsia Biennaalissa.
Syksyinen turismista rauhoittunut Venetsia saattaa olla kiva kokemus.   

Kiitos.

Subculture kirjoitti: Kiitos.

Eipä kestä

UsvaAuer kirjoitti:
Ljubljana.
Slovenialaiset ovat tavattoman kauniita ja tyylitietoisia: missaan muualla maailmassa en ole nahnyt yhta paljon kauniita ihmisia kuin Ljubljanassa.

Viime viikolla maata kuohutti yokerhomurha. Murhaajat olivat yokerhon vartijoita.
Ihmettelin miten tallainen voi olla mahdollista Ljubljanassa. Nainen uskoi taustalla olevan Bosnian sodan traumat. Turvallisuusalalla toimii paljon entisia sotilaita, joista monen mielenterveys ei ehka ole ihan kunnossa. Tai kuka ties huumeilla oli osuutensa.

Slovenia on sentään sivistysmaa. Entisistä Jugoslavian maista eurooppalaisin.

Esim Serbian pääkaupunkia Belgradia vihollisarmeijat ovat pommitettaneet ja hävittäneet lukuisia kertoja vuosisatojen aikana. Jälki on sen mukaista.

Ai sekö tekee kaupungista ei-eurooppalaisen, jos sitä pommitetaan?

Pikapyrähdys Bratislavaan ja Wieniin on ohi. Molemmissa kaupungeissa oli yllättävän kylmä, Bratislavassa satoi jopa lunta. Slovakiassa eivät osaa englantia, saksaa ehkä paremmin. Bratislava oli ihan kiva pienehkö kaupunki, jossa kierreltiin vanhassa kaupungissa ja yhdessä isossa ostoskeskuksessa. Wien onkin jo isompi paikka, jossa saisi kyllä useammankin päivän kulumaan. Matkan kohokohta oli ehdottomasti Schönbrunnin linna ja sen vieressä oleva eläintarha. Myös vaniljakaakao (lue: nestemäinen suklaa) Bratislavalaisessa suklaakahvilassa oli todellinen makukokemus. Jäi vielä 26 muuta makua kokeilematta.

Ostosparatiiseiksi ei kumpaakaan paikkaa voi kutsua, kun kaikki kaupat menivät seitsemän aikaan kiinni. Ibis-hotellien huoneet ovat äärettömän hyviä hintaansa nähden. Suosittelen lämpimästi.

Suosittelen Riikaa.  Se on kaunis kaupunki. Jo pelkästään vanhassa kaupungissa on paljon nähtävää. Ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa Elizabetes ielan talot ja Origon ja Stocmannin takana oleva torialue on näkemisen arvoinen. Piipahdimme myös Jurmalassa ja ajoimme monien komeiden huviloiden  ( mm. Philip Kirkorovin upean "kesämökin") ohi. En sitten löytänyt yhtään meripihkaa....

Paikalliset oluet ovat yllättävän hyviä. Priekaa! Maistelin siellä mm. tummaa mausteista ruisleipää hunajan kanssa sekä siankorvaa!! 

Museoita en ehtinyt koluamaan, kun kaupungilla käveleminen vei voiton, kävimme kuitenkin Ruutitornissa ja Miehitysmuseossa .

Matkakuume aurinkoon!

Soppis kirjoitti: Matkakuume aurinkoon!

Älä nyt tyttäreni vollottele. Tehdään vaikka sellanen matka: Me ihanat kuppilan naiset rannalla Ideoidaan ja suunnitellaan. Raikas uus kalenterivuosi on edessä

Terveiset Albaniasta! Maassa olen ollut vasta pari tuntia, mutta jo nyt Albania tuntuu painivan aivan eri luokassa kuin ex-Yugot...

Istuskelin tunnin raja-asemalla odotellen itavaltalais-albanialaista pariskuntaa, joka oli luvannut heittaa minut lahimpaan kaupunkiin.  Aikani odoteltua kyllastyin paikalla istumiseen ja lahdin kavelemaan. Ehka niilta puuttui jotain dokumentteja, ehkeivat paaskaan rajan yli, mietin ja laskeskelin etta rinkkoineni olisin parissa tunnissa kaupungissa. Tourist, hihkui pikkutytto aidan takaa. Vilkutin takaisin. Vastaan kaveli muori lehmia paimentaen. Maaseutu oli niin kaunis ja niin levollinen tyynessa alkuillassa. Taivas oli jo alkanut tummeta, vehreiden peltojen takana siinsivat kaukaiset vuoret. Pellolta lehahti kuivan heinan tuoksu. Heinaseipaat, aivan kuten lapsuudessa.

Ja juuri silloin tietenkin itavaltalaiset ilmaantuivat autoineen. Olisin voinut kavelle loppuikani siina maalaisidyllissa!

Skoderissa pari jatti minut linnoituksen juurelle. Bussien Tiranaan oli maara lahtea jostain lahettyvilta. Resuiset mustalaislapset pyorivat jaloissani, mutta mina vain tuijotin vuoren laella violetin taivaan alla seisovaa linnoitusta. Tien varressa muurilla istui joukko poikia, edessa rivi hevosia. Albania - mika ihmeellinen maa!

Albania tuntuu aivan eri maailmalta melko tylyn ja karkean Yugo-Balkanin jalkeen. Matkassa on jannityksen tuntua siksikin, etta matkustan ilman opaskirjaa. Ensimmaista kertaa olen myos yota hotellissa, jossa minulta kysyttiin, mita maksaisin hotellihuoneesta. Maksan todennakoisesti liikaa, mutta eipa haittaa. Tosin se haittaa hieman, etta bussissa matkalla keskustaan nain kuinka kaupunginosani pimeni kertarysayksella...

Yugoista viela.

Jos joku on haaveillut Norjan vuonoista, muttei koskaan ole ollut varaa matkustaa vuonoille, Balkanilta loytyy lohdutus: Montenegro. Montenegron pohjoisosissa on koyhan miehen vuonot, jotka ainakin minuun tehosivat. Kohdekaupungiksi voi valita Kotorin, jossa on viehattava muurien ymparoima vanhakaupunki. Ihana paikka, merelle tuoksuva eika viela turistien kansoittama. Kotoriin kannattaa siis menna nyt eika kymmenen vuoden paasta kun vuonon rannat on tayteen rakennettu. 

Muuten Montenegro ei vaikuttanut kummoiselta. Aijameininkia.

Dubrovnikista. Olin viettanyt kaupungissa joskus ennen muinoin yhden iltapaivan ja nytkin se iltapaiva olisi riittanyt. Vanhakaupunki on turistiloukku sanan varsinaisessa merkitykset. Paikallisetkin tuntuivat olevan todella vasyneita kaupunkiinsa, sen verran tympeita ihmiset olivat. Eika vanhakaupunki ole edes kovin suuri. Italiasta loytyy vastaavanlaisia kaupunkeja ja kauniimpia mielestani.

Bosniassa pysahdyin viela Mostarissa, joka on kuuluisa historiallisesta sillasta ja sen tuhosta sodan aikana. Silta rakennettiin kuitenkin uudestaan ja avattiin nayttavin seremonioin pari vuotta sitten. Ja kaunis se onkin, kuten koko joen rannan historialliset korttelit. Sopiva paikka hengahtaa yksi ilta romanttisessa miljoossa.

Toni kirjoitti: Ai niin, onkos siellä miten turvallinen olo liikkua? Täytyykö pitää laukusta kiinni ja huijataanko turistia maksutilanteissa? Se ku on valitettavan yleistä monessa paikassa..

Yugoissa ei tietaakseni ole ryostelyn kulttuuria kuten vaikka Barcelonassa tai Pariisissa. Ryostelevat liigat kun liikkuvat siella missa suuret turistivirratkin. Huijaamista maksutilanteissa saattaa tapahtua, pienia pyoristyksia ylospain, mutta kasittaakseni tamakaan ei ole massiivista. Tosin Kotorin kohdalta juuri luin etta joskus siella on ollut tapana pyytaa turisteilta kohtuuttomia maksuja drinksuista - ilman laskua tietenkin.

Viikon kuluttua ollaan jo sitten Southamptonissa, josta maanantaina lähdetään Royal Caribbeanilla Lissabonin, Kanariansaarten ja Madeiran kautta kohti Yhdysvaltoja. Pari viikkoa saadaan toivottavasti nauttia auringosta ja löhötä vaan. Fort Lauderdalesta jatketaan sitten viikoksi kohti Sr Maartenin saarta Karibialla, ja palatessa on vielä muutama ostospäivä Jenkeissä, ennenkuin palataan takas Viroon joulukuun alussa.

Eläimille loistavat hoitajat, ja kaikki muukin järjestyksessä, eli nyt voi vaan käydä fiilistelemään lomaa.

Oli mielenkiintoista lueskella taas nimimerkki UsvaAuerin kokemuksista!   

Hyvää Matkaa Sinulle nimimerkki Mikkelsson! 

Toiset ne reissuaa.. 

UsvaAuer kirjoitti: Terveiset Albaniasta! Maassa olen ollut vasta pari tuntia, mutta jo nyt Albania tuntuu painivan aivan eri luokassa kuin ex-Yugot...

Istuskelin tunnin raja-asemalla odotellen itavaltalais-albanialaista pariskuntaa, joka oli luvannut heittaa minut lahimpaan kaupunkiin.  Aikani odoteltua kyllastyin paikalla istumiseen ja lahdin kavelemaan. Ehka niilta puuttui jotain dokumentteja, ehkeivat paaskaan rajan yli, mietin ja laskeskelin etta rinkkoineni olisin parissa tunnissa kaupungissa. Tourist, hihkui pikkutytto aidan takaa. Vilkutin takaisin. Vastaan kaveli muori lehmia paimentaen. Maaseutu oli niin kaunis ja niin levollinen tyynessa alkuillassa. Taivas oli jo alkanut tummeta, vehreiden peltojen takana siinsivat kaukaiset vuoret. Pellolta lehahti kuivan heinan tuoksu. Heinaseipaat, aivan kuten lapsuudessa.

Ja juuri silloin tietenkin itavaltalaiset ilmaantuivat autoineen. Olisin voinut kavelle loppuikani siina maalaisidyllissa!

Skoderissa pari jatti minut linnoituksen juurelle. Bussien Tiranaan oli maara lahtea jostain lahettyvilta. Resuiset mustalaislapset pyorivat jaloissani, mutta mina vain tuijotin vuoren laella violetin taivaan alla seisovaa linnoitusta. Tien varressa muurilla istui joukko poikia, edessa rivi hevosia. Albania - mika ihmeellinen maa!

Albania tuntuu aivan eri maailmalta melko tylyn ja karkean Yugo-Balkanin jalkeen. Matkassa on jannityksen tuntua siksikin, etta matkustan ilman opaskirjaa. Ensimmaista kertaa olen myos yota hotellissa, jossa minulta kysyttiin, mita maksaisin hotellihuoneesta. Maksan todennakoisesti liikaa, mutta eipa haittaa. Tosin se haittaa hieman, etta bussissa matkalla keskustaan nain kuinka kaupunginosani pimeni kertarysayksella...

Yugoista viela.

Jos joku on haaveillut Norjan vuonoista, muttei koskaan ole ollut varaa matkustaa vuonoille, Balkanilta loytyy lohdutus: Montenegro. Montenegron pohjoisosissa on koyhan miehen vuonot, jotka ainakin minuun tehosivat. Kohdekaupungiksi voi valita Kotorin, jossa on viehattava muurien ymparoima vanhakaupunki. Ihana paikka, merelle tuoksuva eika viela turistien kansoittama. Kotoriin kannattaa siis menna nyt eika kymmenen vuoden paasta kun vuonon rannat on tayteen rakennettu. 

Muuten Montenegro ei vaikuttanut kummoiselta. Aijameininkia.

Dubrovnikista. Olin viettanyt kaupungissa joskus ennen muinoin yhden iltapaivan ja nytkin se iltapaiva olisi riittanyt. Vanhakaupunki on turistiloukku sanan varsinaisessa merkitykset. Paikallisetkin tuntuivat olevan todella vasyneita kaupunkiinsa, sen verran tympeita ihmiset olivat. Eika vanhakaupunki ole edes kovin suuri. Italiasta loytyy vastaavanlaisia kaupunkeja ja kauniimpia mielestani.

Bosniassa pysahdyin viela Mostarissa, joka on kuuluisa historiallisesta sillasta ja sen tuhosta sodan aikana. Silta rakennettiin kuitenkin uudestaan ja avattiin nayttavin seremonioin pari vuotta sitten. Ja kaunis se onkin, kuten koko joen rannan historialliset korttelit. Sopiva paikka hengahtaa yksi ilta romanttisessa miljoossa.

Toni kirjoitti: Ai niin, onkos siellä miten turvallinen olo liikkua? Täytyykö pitää laukusta kiinni ja huijataanko turistia maksutilanteissa? Se ku on valitettavan yleistä monessa paikassa..

Yugoissa ei tietaakseni ole ryostelyn kulttuuria kuten vaikka Barcelonassa tai Pariisissa. Ryostelevat liigat kun liikkuvat siella missa suuret turistivirratkin. Huijaamista maksutilanteissa saattaa tapahtua, pienia pyoristyksia ylospain, mutta kasittaakseni tamakaan ei ole massiivista. Tosin Kotorin kohdalta juuri luin etta joskus siella on ollut tapana pyytaa turisteilta kohtuuttomia maksuja drinksuista - ilman laskua tietenkin.

Tervetuloa takaisin Suomeen!!!!!!!!

Mikkelsson kirjoitti: Viikon kuluttua ollaan jo sitten Southamptonissa, josta maanantaina lähdetään Royal Caribbeanilla Lissabonin, Kanariansaarten ja Madeiran kautta kohti Yhdysvaltoja. Pari viikkoa saadaan toivottavasti nauttia auringosta ja löhötä vaan. Fort Lauderdalesta jatketaan sitten viikoksi kohti Sr Maartenin saarta Karibialla, ja palatessa on vielä muutama ostospäivä Jenkeissä, ennenkuin palataan takas Viroon joulukuun alussa.

Eläimille loistavat hoitajat, ja kaikki muukin järjestyksessä, eli nyt voi vaan käydä fiilistelemään lomaa.

Hyvää Matkaa Mikkelssonille.

Terveisiä Kööpenhaminasta ja Ystadista! Kööpenhaminassa en ehtinyt paljoa palloilla, mutta Ystad oli varsin viehettävä pieni paikkakunta

Lähtöselvitys Brysselin koneeseen tehty. Kohtapuoliin kohti lentokenttää. Hei hei!

Turvallista matkaa!

Ja vie Rysselliin erittäin lämpimiä terveisiä!