Viisukuppila

Äläs ny, onhan tässä vielä 99,99 vuotta jäljellä...








































































Olkoon Voima kanssanne...























































































Kommentoikaa sitte. Ihan sama. Mutta pitseet vois olla kiva profesoida ensteks, jooko?

Olipas jännää tehdä ensimmäistä kertaa omaa käännöstä viisubiisistä. Kappale oli mielestäni aika hankala, nähtäväksi jää olenko selviytynyt ensimmäisestä käännöksestäni kunnialla.

Tässä nyt joka tapauksessa amatöörin kommentit moldovan viisun käännöksistä:

1. Rakas tyhjyys
Alkoi hyvin, mutta sitten muuttui aika kummalliseksi. "En apinoista enää käy paasaamaan"? Laulettavuus ok.

2. Yksin
Tässä oli hyvä kertosäe, mutta aika paljon turhia täytesanoja itse säkeistöissä. Ehkä liiankin paljon panostettu laulettavuuteen, ja tarina vähän kärsii.

3. Kotimatka
Oma räpellykseni. Saas nähdä miten käy.

4. Elinkautinen rakkaus
Hyvä tarina ja otsikko, laulettavuudesta vähän miinusta. Tykkäsin kuitenkin sanoituksen fiiliksestä.

5. Määränpää
Hyvät loppusoinnut ja sanatkin enimmäkseen. Laulettavuudesta vähän miinusta.

6. Pyrstötähti
Odotin tältä otsikolta paljon, mutta laulettavuus oli kyllä ihan hukassa. Tai sitten mä en vaan sitä löytänyt.

7. Jäätkö suotta
Tykkäsin näistä sanoista ja laulettavuuskin on kunnossa.

8. Helmenkalastaja
Ihana tarina ja todella hyvä laulettavuus. Tästä tykkäsin tosi paljon.

Varsin hyviä käännöksiä!


1. Rakas tyhjyys
Hyvää: "missäs"-sana sanojen "this is" paikalla
Huonoa: tyhjyys oli kummallinen kielikuva

2. Yksin
Hyvää: kertosäe
Huonoa: liikaa "kauneutta"-sanaa

3. Kotimatka
Hyvää: yksinkertainen tarina
Huonoa: toi mieleen Läpi yön -kappaleen

4. Elinkautinen rakkaus
Hyvää: jännä aihe
Huonoa: "murhata"-sana oli jo liikaa

5. Määränpää
Hyvää: kielikuvat
Huonoa: Helsinki-mainostus

6. Pyrstötähti
Hyvää: riimit
Huonoa: laulettavuus

7. Jäätkö suotta?
Hyvää: kaikki alun jälkeen
Huonoa: alku

8. Helmenkalastaja
Hyvää: tarina
Huonoa: liikaa "helmi"-sanoja


Pisteytyksessä taisin tällä kertaa painottaa sitä, miten tarina vetosi minuun.

Kieltäydyin siitä, että oisin viettänyt vähintään 8-kertaista kuuntelutuokioa tämän viisun parissa ja siksi arvostelin ihan vaan tekstiin mieltymiseni perusteella.

Rakas tyhjyys
Tässä otsikoinnissa on jotain uutta, mutta samalla myös jotain sellaista vastakohtaisuutta, josta en pidä. Tekstin päällimmäinen jälkimaku on jokseenkin sekava ”hän” & ”sä”-ilmaisuineen.

Yksin
Perinteisen selkeä , joskin kulunut ja siten tylsähkö otsikointi. En osaa nimetä, mitä varsinaisesti jäin kaipaamaan, mutta jotenkin vaan ei kärkikolmikkokahinoihin päätynyt. Tämä jätti osan kanssakisaajia taakseen kuin päästi ohitseekin.

Kotimatka
Jonain ihmeassosiointina tämä otsikointi vie ajatukset Matti Eskon Rekkamies-hittiin. Tässä otsikoinnissa on jotain tyypillistä suomihitin henkeä. ” I drove all night to see you”-tyylin kuluneisuus hieman tylsistytttävää, mutta toisaalta, sitähän tämä alkuperäisviisukin nimenomaan on.

Elinkautinen rakkaus
Tyrmäävä otsikointi, mutten ihan saa otetta siitä, meneekö nega- vai positiivisen fiiliksen puolelle. Pidin ”Sun vuokses elinkautiseen/Rakkauteen/Mut tuomitaan” sta. Hyvä teksti muutoinkin.

Määränpää
Turhia selittämättä, hyvä otsikointi. ”Jos kaupunki on simpukka sen/helmi oot” on hyvä ilmaisu. Hyvä teksti.

Pyrstötähti
Pidän otsikoinnista sinänsä, mutta negafiiliksiä pukkaa, kun muistan alkuperäiskappaleen mielenkiinnottomuuden. Tämä on ikäänkuin liian hyvä otsikointi tälle viisulle. Jos oli otsikointi liian hyvä tälle viisulle, niin siksi koen myös tekstin. Tämä sai sijoituksensa sillä, kun jäljellä (sijoituksetta) olevia silmäillessäni koin, että tämä häviää kanssakisaajilleen. Ehkä pitäisi olla kokemusta tähdenlennoista, ettei olisi niin etäisenoloinen teema.

Jäätkö suotta?
Mielenkiintoinen otsikointi.Tämä teksti on kyllä auttamattomasti liian hottis tähän kyseiseen kappaleeseen. Ihan ok teksti menee hukkaan tämän biisin yhteydessä.

Helmenkalastaja
Niin, otsikointia katsoessaan ei voi välttyä mielikuvalta TV:ssä nähdystä Juhanasta. Muilta osin, kisan mielenkiintoisimpia otsikointeja. Jos tämä on pokaus-teemainen teksti, pidän, muutoin voi sanoa, että assosioiduin vääriin sfääreihin ja siten teksti sai sijoituksensa virheellisestä assosioinnista. Joka tapauksessa onnistunut ja hauskan omaperäinen ajatus kuvata pokaamista helmien keräämisenä.

Halima kirjoitti:Olipas jännää tehdä ensimmäistä kertaa omaa käännöstä viisubiisistä. Kappale oli mielestäni aika hankala, nähtäväksi jää olenko selviytynyt ensimmäisestä käännöksestäni kunnialla.

Toivoen, ettei uteluksi luokitella, kysäisen, mistä inspiraatio ? Tarkoitan, että mikä sai kokeilemaan käännöskisaamista nimenomaan hankalaksi kokemasi kappaleen yhteydessä ? Itselläni kisaaminen alkoi niin, että aloin 2007 haeskella käännösvärssyjä tutunoloiseksi kokemalleni Islannin biisille.

Ps. TERVETULOA joukkoomme !

Kollega kirjoitti:Toivoen, ettei uteluksi luokitella, kysäisen, mistä inspiraatio ?

Koin tässä pari viikkoa sitten jonkinlaisen uuden "viisuheräämisen" ja innostuin kuuntelemaan viisuja ja lueskelemaan tätä foorumia. Toki olen koko ajan ollut viisufani ja kuunnellut viisuja enemmän tai vähemmän säännöllisesti, mutta ennen en ollut koko käännösosiota huomannutkaan. Nyt se kiinnitti huomioni ja päätin yrittää omaa käännöstä. Tämä kappale vain sattui olemaan järjestyksessä seuraavana niin siitähän se sitten piti aloittaa, koska en todellakaan olisi jaksanut odottaa kahta viikkoa ennen ensimmäisen sanoitukseni julkaisua.

Katsotaan miten pitkälle kääntämisinnostukseni riittää, minulla on tapana innostua jostain ihan hirveästi ja unohtaa se sitten muutaman viikon päästä. Toivottavasti nyt kuitenkin intoa riittää pitemmälle ja jaksan jatkaa kääntelyä. Ainakin islannin biisi on jo hyvällä mallilla.

Kollega kirjoitti: Tässä otsikoinnissa on jotain uutta, mutta samalla myös jotain sellaista vastakohtaisuutta, josta en pidä.

Syöt varmaan ruokasikin valmiiksi pureskeltuna karkkihattarana, jossa ei ole mitään ärsykettä eikä makua. Uuden määritelmä on 'ei vanha': jos kaavamaisuus ja tuttuus on positiivisena kriteerinä - niin kuin onkin - mulla ei tule koskaan olemaan mitään saumoja. Helmenkalastajia kun on tehty tähän maailmaan miljoonittain -- suorastaan hukun niihin.

On ongelmallista, jos pisteyttää suoraan selkäytimestä 'fiiliksen' ja mutu-tuntuman perusteella. Miksi? No tietysti siksi, että sama käännös voittaa silloin joka kerta. Tuttuus vapauttaa hormoneja, joiden kautta aivoihin syntyy hyvän olon harha, ja ihmisestä tulee jonkinlainen aivopesty epäkuollut olento, joka oppii ärsyyntymään kaikesta rutiinin rikkomisesta. Elämä muuttuu toistoharjoitteluksi. Viisukuppilan normilaiffiksi.

Voisitko kuvitella mainitsevasi vastakohtaisuudesta kehuna?

1. RAKAS TYHJYYS
Ei siis tyhmyyden ylistys (Erasmus Rotterdamilainen) vaan tyhjyyden. Maistuu teoreettiselta. Tyhjyyshän on vain ei-mitään, kannattaako sitä glorifioida? Ehkä kannattaa, jos tuloksena on näinkin onnistunut teksti. Rupesin miettimään, kuka täällä on paasannut apinoista. Ainakin Timoteus (Sukulainen orangin ja Apinainen).

2. YKSIN
Minä keskustelee kaiun kanssa? Metsiksen Israel-kilpailun kaikuteksti oli niin hyvä, että tämä kärsii vertailusta. Tuskin kaiulle aletaan marjapaikkoja luetella, joten ilmeisesti se onkin vain muistin metafora. Keskeneräisyyttä: on-sana toistuu liikaa alussa ja kai-sana toisessa säkeistössä. Lopussa juttu menee toivottoman sotkuiseksi. Sinän yllättävä putkahtaminen sekoittaa vielä lisää.

3. KOTIMATKA
Tervetuloa mukaan, Halima! Sagapon tavoin ajattelin Meurmanin Läpi yön -biisiä, mutta sehän on ihan hyvä. Viimeisen säkeen laulettavuuden koin kehnoksi. Joitakin tavunpituuksia: lyhyet tavut säkeiden lopussa tökkivät (mailia, huilia). Kokonaisuutena tuntuu silti valmiimmalta kuin käännös 2, tosin myös yksitasoisemmalta. Aiheen sopivuutta lauluun pohdin: yksin autolla ajaminen on monotonista puuhaa, laulu mielestäni aivan toista maata.

4. ELINKAUTINEN RAKKAUS
Uusi ennätys: otsikossa on 19 kirjainta. Aikaisemmin olin yltänyt vain kahdeksaantoista. Rakkaus vankilana ynnä muita sinänsä tavallisia teemoja. Tavoitteena oli vain teksti, joka pysyisi loogisesti kasassa ja heijastaisi jotenkin laulun kääntäjässä herättämiä tunnelmia.

5. MÄÄRÄNPÄÄ
Kertoja kastuu sateessa tähtikirkkaan taivaan alla? Lisäksi sateenkaari, niitähän yöllä paljon näkeekin. Kesäisenä iltapäivänä taas kannattaa katsella revontulia. Öinen kohtaaminen tapahtuu niin yllättäin - kuin salama kirkkaalta taivaalta - etten tiedä uskoako vai epäillä. Siltikin melko miellyttävä sanoitus. En tosin keksinyt, mikä ”sadan vuoden työ” tässä päättyy.

6. PYRSTÖTÄHTI
Sinä on minälle kuin pyrstötähti - selkeä idea, joka pitää tekstin aluksi tolpillaan teknisestä epätarkkuudesta huolimatta. Laulettavuus ja ymmärrettävyys katoavat kuitenkin pyrstötähden tavoin ”Voin liikkeistäsi löytää” -säkeistössä. Olisi vaatinut lisää työstämistä.

7. JÄÄTKÖ SUOTTA?
”Aisti kosteutein” - tsiisus mitä pehmopornoa. Tai hetkinen, mitä tuo otsikko ajaa takaa? Sehän on ymmärrettävissä vain suohon viittaavana sanaleikkinä. Kertoja on turvebriketti, jolla lämmitetään sauna. ”Mä löysin taivaan” tarkoittaa, että palaessaan hän kohoaa savupiipun kautta taivaalle. Kun turve valjastetaan polttoaineeksi, jäämme kaikki suotta.

8. HELMENKALASTAJA
Vähän kovempaa pornoa. Simpukoita availlaan ja helmiä kalastellaan siihen malliin, että K18-ikäraja on väistämätön. Ihmettelin kruununjalokiveä: onko helmi muka jalokivi? Laadukas teksti ja voittaja-ainesta, vaikkei välttämättä oma suosikkini.

Sagapo kirjoitti: 4. Elinkautinen rakkaus
Hyvää: jännä aihe
Huonoa: "murhata"-sana oli jo liikaa

"Each man kills the thing he loves", lauloi Jeanne Moreau Oscar Wilden sanoin Fassbinderin elokuvassa Querelle (1982). Kuunneltavissa täällä

Kollega kirjoitti:Kieltäydyin siitä, että oisin viettänyt vähintään 8-kertaista kuuntelutuokioa tämän viisun parissa ja siksi arvostelin ihan vaan tekstiin mieltymiseni perusteella.

Kaikella kunnioituksella toivon, ettei tämä yleistyisi. Sanoitusta on paha arvostella, ellei tunne laulua, jonka sanoitus se on. Laulua ei voi tuntea, jos kieltäytyy kuuntelemasta sitä. Jos laulun osaa ulkoa niin täydellisesti, ettei sitä tarvitse kuunnella, se on tietenkin eri asia, mutta harva kai osaa ulkoa juuri niitä lauluja, joita inhoaa eniten.

Pitäminen tai inhoaminen vaikuttaa omaan arvosteluuni yleensä siten, että kehnoimpien viisujen käännöksiltä odotan vähemmän alkuteoksen kunnioittamista. Kuuntelemiseen se ei vaikuta. Parhaita viisuja saatan kylläkin kuunnella hiukan enemmän kuin arvostelu vaatisi.

1. Rakas tyhjyys
En pitänyt tästä, kun kokonaisuudesta jäi jotenkin ihan sekava olo. Välillä liian erikoisia sanavalintoja minulle? Alku vaikutta kuitenkin hyvältä.
2. Yksin
En ymmärrä miten päädyin kääntämään tätä kappaletta, sillä se komeilee puntarini toisiksi viimeisellä sijalla. Taisipa kuitenkin olla sen verran tylsä hetki. Käännöskin vähän kuvastaa sitä, mutta hauskaa kääntäminen silti on!
3. Kotimatka
uudelle kääntäjälle. Idea oli ihan mukava, mutta jotenkin vähän kulunut ja jäi parempien jalkoihin.
4.Elinkautinen rakkaus
Tässä oli paljon hyviä kohtia ja tykkäsin käännöksen tunnelmasta. Laulettavuuskin sujui hyvin.
5. Määränpää
Kiva tunnelma tässäkin, mutta päästi pari käännöstä ohitseen.
6. Pyrstötähti
Tässä on vähän keskeneräinen fiilis. Tunnelma on ok, mutta laulettavuus kyllä ihan hukassa.
7. Jäätkö suotta?
Tää oli jotenkin hauska tähän biisiin. Varsinkin jos ajattelee Moldovan live-esitystä.
8. Helmenkalastaja
Erikoinen nimi ja aihe. Ehkä tämä olisi ansainnut muutaman pisteen enemmän, mutta kun jotenkin jotain jäi puuttumaan.

sziget kirjoitti:5. MÄÄRÄNPÄÄ
Kertoja kastuu sateessa tähtikirkkaan taivaan alla? Lisäksi sateenkaari, niitähän yöllä paljon näkeekin.

Eikö silloin voi sataa vettä, jos taivaalla on tähtiä? Se sateenkaari puolestaan ei ollut taivaalla.

sziget kirjoitti:En tosin keksinyt, mikä ”sadan vuoden työ” tässä päättyy.

Rakkaan etsintä. Alunperin "työn" tilalla oli "etsintä". Se oli liian pitkä, joten korvasin sen sanalla "haku". Sekin oli liian pitkä, joten tuohon oli tyytyminen.

Vähän kommentteja omasta puolestani. Vika lienee minussa, kun lähes kaikki käännökset herättivät jollakin tapaa hilpeyttä ja saivat hymyn karehtimaan suupieliin. Pyydän jo etukäteen anteeksi.

1. Rakas tyhjyys
Tekstin sisältö ei auennut ensimmäisellä kuuntelukerralla, eikä toisellakaan. Koin hitaan aukeamisen haittana. Tekstissä on myös joitakin epäilyttäviä ilmaisuja: puhkaisu ja apinoista paasaaminen. Ne eivät jotenkin sopineet kappaleen tunnelmaan. Laulettavuus sen sijaa oli hyvää ja olihan tässä sellaista tervettä luovuttamisen meininkiä.

2. Yksin
Tuttu ja valheellisesti turvallisen tuntuinen otsikko asettaa suuret onnistumispaineet tekstin sisällölle. Ihan täydellisesti teksti ei vastaa huutoon, sillä välineinä on käytetty melkoisen kulunutta kuvastoa ja yleismaailmallista atmosfääriä. Kaihoisaa tunnelmaa on sen sijaan saatu kahlittua riviväleihin.

3. Kotimatka
Aineksiltaan peruskamaa, mutta toteutus oli söpö. Laulettavuudesta sen verran, että koin esim. sanat tuntia-kulkea-mailia-huilia aavistuksen verran liian lyhytkestoisiksi. Toisaalta tämä teksti myös nauratti minua - tekijä älköön loukkaantuko. Lause On ihanaa, kun on joku jota aidosti rakastaa on melkoisen korni huokaus, mutta tähän se sopi. Mainio käännös.

4. Elinkautinen rakkaus
NimiErkki Kismet on selvästikin nähnyt vaivaa löytääkseen yllättävän näkökulman kappaleeseen. Ensimmäinen säkeistö oli vakavampi ja haikea, mutta sitten tyylilaji muuttui äkisti. Elinkautinen rakkaus on toki vakava asia, mutta tekstin tyyli ja sanavalinnat saivat aikaan hysteriaa, olen pahoillani. Sormenjälkijauhe oli ihan parasta!


5. Määränpää
Hieno tunnelma tässä ja sijoittuu vielä ihan piäkaapuntiin. Yhden huonon sanapainon bongasin (seisot muneessäin) ja väkinäisen lauseen (on tunne raukee), mutta muuten ihana käännös. Tapahtumien etenemisen nopeus hieman hämäsi, mutta onhan meitä moneen junaan. Ensimmäinen säkeistö on hieno - sateisessa Helsingissä on kuin onkin jotain romanttista.


6. Pyrstötähti
Tämä vaatii laulajalta taitoa. Tekstin minä on vähän ponneton ja ilmeisesti onnetonkin. Ei pidä luovuttaa! Pyrstötähdet eivät tule takaisin! Pidin tunnelmasta ja symboliikasta.


7. Jäätkö suotta?
Laulettavuudeltaan hyvä käännös, jota lauleskellessani repesin. Kääntäjän voisi kuvitella olevan hyvinkin sinut hömppäromanttisen kuvaston kanssa. Kertosäe on tajuttoman korni, mutta koska muu käännös on tyylille uskollinen, linja säilyy ja hyvä niin. Ilahduttavaa oli myös tuoreempi ilmaus tuskaisa napojen hehku kuluneemman sanahelinän joukossa. Oikein hyvä oli tämä.


8. Helmenkalastaja
Laulajanainen pelkästään vonkaa äänenpainojaan myöten koko kappaleen ajan, ja siksi ansaitsee laulettavakseen myös imelähkön suomenkielisen vonkaustekstin. Tekijöillä oli hyvin hauskaa sanoitusta työstäessä, mikä on aina iso bonus. Tarkoitusperistä huolimatta olemme kyllä ylpeitä tästä laulettavuudeltaan hyvästä, isojen tyttöjen ja miksei poikienkin tuhmasta laulusta.

sziget kirjoitti:8. HELMENKALASTAJA
Ihmettelin kruununjalokiveä: onko helmi muka jalokivi?

Eipäs nipoteta siinä. Ajattele joustavasti ja vertauskuvallisesti, niin simpukka voi avautua.

Omat kommentit.

1. Rakas tyhjyys
Tästä ei saanut kiinni kyllä oikein millään. Jonkinlaista tarinanpoikasta pystyin muodostamaan ja se oli ihan mukava, mutta kylmäksi jätti. Laulettavuus ihan ok. Tunnelma sopii biisiin.

2. Yksin
"Olla mä kai kuitenkaan" on hirveä lause ja painotuksissa on vähän korjailtavaa. Jokin kauneus näissä sanoissa kuitenkin on, tykkään tunnelmasta ja tyylistä.

3. Kotimatka
Laulettavuus ei ole ihan kohdallaan, koska tässä on käytetty hirveästi lyhyitä tavuja. Sanoma on kaunis. Tavanomainen, mutta kaunis ja sopivan minimaalinen tähän.

4. Elinkautinen rakkaus
Laadukasta työtä, ei voi muuta sanoa. Erityisesti laulettavuus on mallikasta. Kamalaa kyllä, tästä tulee hirveän teennäinen olo. Tästä ei löydy samanlaista söpöä aitoutta kuin edellisestä - päinvastoin tämä on jotenkin yhden sanan ("elinkautinen") johdosta väkisin väännettyä riimittelyä. Anyway, laadukkaasta työstä ei voi rangaista.

5. Määränpää
Simpukat ja helmet. Helsinki on kiva lisä, koska tää on selkeä kaupunki-biisi. Harmi että se jää vähän irralliseksi. "Irrallinen" on muutenkin hyvä sana kuvaamaan tätä käännöstä: täynnä hyviä ajatuksia, mutta yhteneväisyyttä on vaikea löytää. Söpöydestä kuitenkin plussaa ja laulettavuus menettelee.

6. Pyrstötähti
Kertosäkeen laulettavuus ok, säkeistöt nojaa ja mikä-lie-loppu-osa mahdoton. Tästä käännöksestä oli vaikea saada kiinni. Pyrstötähden rooli ei ole ihan selkeä eikä se kanna niin kuin pitäisi.

7. Jäätkö suotta?
Otsikko vähän hölmö. Mutta voi apua tätä käännöstä. Ensin tekniset kommentit: hyvää työtä! Eka säkeistö sytytti heti. Sytytti sytytti. En tiedä kuinka hyvin tämä sopii tähän biisiin, mutta koska seuraavakin käännös menee samaan aiheeseen, saan tehdä tästä lempparini. Tässä oli erityisen hyvin otettu huomioon biisin tunnelman vaihtelut.

8. Helmenkalastaja
Haahaa, on tää kyllä niin.

AnnFredi kirjoitti:

sziget kirjoitti:8. HELMENKALASTAJA
Ihmettelin kruununjalokiveä: onko helmi muka jalokivi?

Eipäs nipoteta siinä. Ajattele joustavasti ja vertauskuvallisesti, niin simpukka voi avautua.

Onhan helmi alunperin kivi.

Metsis kirjoitti:

AnnFredi kirjoitti: Eipäs nipoteta siinä. Ajattele joustavasti ja vertauskuvallisesti, niin simpukka voi avautua.

Onhan helmi alunperin kivi.

Olette väärässä. Googlen mukaan kruununjalokivi on todennäköisimmin David Beckham.... vaihtoehtoisesti myös BBC, Volvo tai Rymättylä.

AnnFredi kirjoitti: 1. Rakas tyhjyys
Tekstissä on myös joitakin epäilyttäviä ilmaisuja: puhkaisu

Täh??? Ellen väärin käsitä, alkuperäisessä esityksessä oli nimenomaan kuplien puhkaisua, joten miten se voisi olla sopimatta kappaleen ns. tunnelmaan?

Okei, ainoastaan szigetin uskomaton äly riitti tekstini tajuamiseen. Onnittelut hänelle.

Nyt voinkin sitten selittää käännökseni.

Ideana oli esittää tyhjyys positiivisessa valossa. Miksi tyhjyyden pitäisi välttämättä merkitä hyvien asioiden poissaoloa -- eikö sitä voisi yhtä hyvin tulkita pahojen asioiden poissaolona? Elikä tarinassa esiintyy tyhjyyden rakastajatar, ihminen jolle tyhjyys on nautinto ja pakokeino apinoiden armoilta.

nkorppi kirjoitti:

AnnFredi kirjoitti: 1. Rakas tyhjyys
Tekstissä on myös joitakin epäilyttäviä ilmaisuja: puhkaisu

Täh??? Ellen väärin käsitä, alkuperäisessä esityksessä oli nimenomaan kuplien puhkaisua, joten miten se voisi olla sopimatta kappaleen ns. tunnelmaan?

Tarkoitinkin melodian luomaa tunnelmaa, alkuperäissanoituksesta viis. Minusta puhkaisu on ilmaisuna liian väkivaltainen, enkä siksi siitä pidä. Älykkäämmät kanssakisaajat osaavat varmasti arvostaa alkuperäistekstiin sitoutumistasi.

Virkistäviä nuo Dream Teamin kommentit. Puhkaisun mieltäminen väkivaltaiseksi hieman säikäytti. Uskaltaako tässä enää saippuakuplia puhaltaakaan, jos samalla joutuu vastuuseen niiden mahdollisesta puhkeamisesta?

Metsis kirjoitti:Tästä ei löydy samanlaista söpöä aitoutta kuin edellisestä - päinvastoin tämä on jotenkin yhden sanan ("elinkautinen") johdosta väkisin väännettyä riimittelyä.

Missä näit riimin? You must have been dreamin'. Ihan hirveää kääntää tällaisia riimittömiä lauluja.

Sormenjälkijauheesta sen verran, että olen jo kauan halunnut lukea Ellery Queenin Sormenjälkijauheen arvoituksen, mutta tämän käpykylän kirjastoissa ei ole siitä yhtään lainakappaletta. MUOKS: Onpa sittenkin yksi kappale alkukielellä. Varasin saman tien.

sziget kirjoitti: Uskaltaako tässä enää saippuakuplia puhaltaakaan, jos samalla joutuu vastuuseen niiden mahdollisesta puhkeamisesta?

Vatvotko aina vastuutas noin?

Minun kommentointini loppuu kyllä syksyn mittaan, kunhan työkiireet saavat yliotteen. Siihen saakka koettakaa vain kestää.

AnnFredi kirjoitti:

sziget kirjoitti: Uskaltaako tässä enää saippuakuplia puhaltaakaan, jos samalla joutuu vastuuseen niiden mahdollisesta puhkeamisesta?

Vatvotko aina vastuutas noin?

Mutta onhan nyt puhkeamisella ja puhkaisemisella (Anna) Vissi ero. Puhkeamisen kun voi ainakin puhekielessä liittää (kukan puhkeamiseen, luonto voi puhjeta väriloistoon yms) ihanaan hömppään.

Silmä saatetaan sen sijaan puhkaista. Ilmapallon puhkaisemisesta tulee melusaastetta ja ehkä lapselle paha mieli.

Puhkeamista ei siis kannata pelätä, mutta toisten illuusioiden puhkaiseminen on tylsää.

No mutta mutta... Koko käännöksenihän tähtäsi stereotyyppisen tulkinnan leikittelevään puhkaisuun. Tottumuksesta negatiiviselta kuulostavat tapahtumat paljastuvatkin positiivisiksi.

Se Freudilainen järjettömyys, että puhkaisu ja tyhjyys yhdistyvät heti nuoren tytön aggressiiviseen raiskaukseen (ja siitä seuraavaan keskenmenoon) kertoo paitsi suomen kielen kehityksestä, myös mentaliteettimme synkistymisestä... Miksi puhkaisu ei voisi johtaa vaikkapa pahan kukistamiseen ja hyvyyden esiin puhkeamiseen? Avartukaa!

Myös pahan mielen voi puhkaista, ainakin jos riittää mielikuvitusta.
Joidenkin illuusioiden puhkaisu voi johtaa hyvään elämään.

Islannin tekstejä odotellessa kirjoittelin kommentteja näihin, vaikka kisa jo menikin. (Tuli aika pitkät kommentit mutta syyttäkää pitkää odotusta.) Voisi itse asiassa harkita ottaa tavaksi sanoitusten kommentoinnin jälkikäteen.

Kappale on euroviisuksi melko epätyypillinen enkä halunnut sen käännöstenkään olevan klassisinta sorttia. Jokin paljon kokeilevampikin käännös kuin millaisia kisassa nähtiin olisi voinut mennä läpi. Kisan sato olisi siis voinut olla rikkaampikin mutta toisaalta kappale on Kuppilassa sen verran vähän pidetty, että tämäkin ylitti odotukset.

Voittoteksti Elinkautinen rakkaus ei lähtenyt uusille urille teeman suhteen mutta aiheen käsittelystä löytyi omaperäisyyttä. Pelkäsin murhaamisvalmiuden olevan käännöksen kompastuskivi mutta onneksi näin ei ollut, sillä kyseinen säe on onnistunut. Samaa on sanottava sormenjälkijauheeseen vertaamisesta, joskin kyseinen virke on harvinaisen hankalasti jäsennettävä - niin hankalasti, että tavallisemman kappaleen kohdalla pitäisin ratkaisua miinuksena. Jouduin pariin kertaan lukemaan kohtaa ennen kuin tajusin, että kyse ei ole peitetystä ja vaietusta katseesta, vaan "peitetty ja vaiettu" on objekti ja "katsees sun" subjekti. Jos kohta on laadittu tarkoituksella ensikuulemalta hankalasti jäsennettäväksi, koska kappalekin on sitä, onnittelut.

Filosofisempi Rakas tyhjyys floppasi melko odotetustikin mutta minun mieleeni sanoitus kyllä oli. Teksti vaatii monta lukukertaa avautuakseen mutta looginen sisältö sieltä löytyy teknisesti ja pääosin tyylillisestikin onnistuneessa paketissa. Apinat ja puhkaisut eivät olleet tyylirike mutta hyvin paperinmakuinen "terveys" oli.

Koska nämä ymmärrettävyysseikat nousevat kommenttiotsikon teemaksi tätä nykyä toistuvasti, lienee syytä pistää lusikkansa tähänkin soppaan. Kumpaankaan leiriin en asetu, koska kumpikaan leiri ei ole oikeassa. Tekstin hidas aukeaminen tai vaikea ymmärrettävyys eivät ole itsessään ansio tai haitta. Biisistä riippuen ne voivat olla jompaakumpaa hyvin vahvastikin.

Kaikissa kappaleissa on eduksi, että sanoitus tarkoittaa jotakin myös ilman erityistä keskittymistä tai tulkintaa. Tarkoittakoon miten banaalia liirumlaarumia tahansa tai vaikka päinvastaista kuin mitä sanoittaja oikeasti haluaa sanoa, kunhan tarkoittaa jotakin; joissakin kappaleissa tämä on elintärkeää. Vastaavasti kaikissa kappaleissa on eduksi, jos sanoituksesta saa useammalla lukemisella enemmän irti kuin ensimmäisellä. Joissakin kappaleissa tämäkin on elintärkeää, nyt käännetty hyvänä esimerkkinä sellaisesta.

Juuri tässä on nkorpin sanoitusten helmasynti. Jos niitä lukiessa ei ajattele, ne eivät usein tarkoita mitään. Sellaisille sanoituksille on paikkansa mutta kaupallinen potentiaali niiltä puuttuu ja käännöskisapotentiaali samaten. Nkorppi ei yleensä saa minultakaan täysiä pisteitä, koska haluan tekstiltä myös mielekästä ensivaikutelmaa, mitä nkorpin sanoituksista en usein saa - mielenkiintoa herättävän kyllä, säväyttävää en.

Nkorpilla on tässä itsetutkiskelun paikka. Jos hän haluaa menestyä, ei auta kuin tehdä kaupallisempia tekstejä; sitäkään varten ei tarvitse myydä sieluaan. Jos hän haluaa tehdä sanoituksia, joista pitää itse, ei liene ensiarvoista saada kaikilta hyviä pisteitä. Yhtä kaikki, en usko, että tämä köydenveto kommenttiketjuissa johtaa mihinkään. Korkeintaan ihmiset jumittuvat entistäkin lujemmin poteroihinsa. Tässä keskellä eikenenkäänmaalla voi tulla tuliset paikat.

Ah, mutta takaisin asiaan. Helmenkalastaja on niin tyylillisesti kuin teknisestikin hyvin kirjoitettu ja hyvin rakennettu teksti, mikä ei ole ihme, kun sen taustalta löytyy peräti kolme käännöskisavoittajaa. Tekijätrioa haluankin kiittää ihan v-sti siitä, että Mombasa on soinut päässäni koko viikon. Vihasin kyseistä kappaletta jo etukäteen ja nyt vielä enemmän. Moldovan biisi ei minua ihan biitsitunnelmiin vie mutta sitäkin suurempi ongelma on, että sanoitus on kappaleeseen nähden ratkaisuiltaan liiankin perinteinen. Vertauskuvallisuutta löytyy ihan kunniallisesti mutta se on kaikki kovin itsestäänselvää. Simpukka ei avaudu toisella lukukerralla yhtään sen enempää kuin ensimmäisellä, kun se on jo valmiiksi apposen auki. Perusiskelmässä se ei olisi ongelma mutta tässä kappaleessa on. Mutta vaikka kaikki lataus olikin avausheitossa, onneksi se kantoi pitkälle.

Kotimatka on debyyttitekstiksi ihan hyvä. Szigetin tekniikkakommentteihin yhdyn. Sisältöön suhtauduin kaksijakoisesti. Sanoituksessa sanotaan noin kaksi asiaa: tehdään kotimatkaa ja kotona odottaa rakas. Kertosäkeistöön rakastettu ei ole mahtunut mutta kaikissa muissa osissa toistetaan nämä molemmat asiat hieman eri sanoin. Jouduin pohtimaan pitkään, tulisiko ratkaisua pitää nerokkaana, tarkoituksellisena minimalistisuutena vai inspiraation puutteesta johtuneena latteutena. Päädyin: puolitiehen. Paikallaan junnaaminen sopii erinomaisesti teemaan ja kohtalaisesti kappaleeseen, joka ensikuulemalta etenee yhtä hitaasti kuin pitkä automatkakin. Jotta ratkaisu olisi täysin onnistunut, sanoituksesta pitäisi kuitenkin useammalla lukemisella löytyä kappaleen hienoisempia nyansseja, mutta niitä en kokenut löytäneeni.

Määränpäässä minua ihmetyttivät pitkälti samat asiat kuin szigetiäkin. Sadan vuoden työ ei olisi haitannut niin paljon, ellei se olisi vaikuttanut niin keinotekoisesti alkuperäisestä lainatulta; ikään kuin jotakin alkuperäisistä sanoista olisi ollut pakko käyttää käännöksessäkin. Baari oli sanana lievä tyylirikko mutta simpukka ei haitannut samalla tapaa kuin sanoituksessa 8. Ehdottomasti ilahduttavin ilmaus oli tuulensuojan löytyminen miehen harteitten takaa.

Yksin- ja Pyrstötähti-sanoitusten sijoitukset hännille jätti jo hyvin pitkälti sanoitustekniikka (ml. huolitelluus ja tekstin rakenne; Yksin ei ole laulettavuudeltaan ongelmallinen mutta laulettavuus on saavutettu suurella määrällä täytesanoja, jopa kokonaisella täyterivillä, jonka Metsis mainitsikin). Kummankaan sisällöstä en löytänyt sellaista erinomaisuutta, joka olisi oikeuttanut nostamaan sijoitusta tekniikan mukaisesta. Yksin veti näistä niin teknisesti kuin sisällöllisestikin pitemmän korren.

sziget kirjoitti:7. JÄÄTKÖ SUOTTA?
”Aisti kosteutein” - tsiisus mitä pehmopornoa. Tai hetkinen, mitä tuo otsikko ajaa takaa? Sehän on ymmärrettävissä vain suohon viittaavana sanaleikkinä. Kertoja on turvebriketti, jolla lämmitetään sauna. ”Mä löysin taivaan” tarkoittaa, että palaessaan hän kohoaa savupiipun kautta taivaalle. Kun turve valjastetaan polttoaineeksi, jäämme kaikki suotta.

Melkein. Tämä on sanoituksesta ehkä loogisempikin tulkinta kuin mielessäni ollut. Sanoitukseni kertoja on Siperian "iki"routainen suo ja siihen sitoutunut metaani, joka roudan sulaessa vapautuu ilmakehään ja aiheuttaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Siksi "napojemme hehku on tuskaisaa", napajäät sulavat ja lopulta kuolemme kaikki. Niin, otsikon ensimmäinenkin sana on luonnollisesti sanaleikki. Otsikon ongelmakohta on tietenkin siinä, etteivät ne suot sieltä Siperiasta mihinkään ole katoamassa, mutta menköön taiteellisen vapauden piikkiin. Sauna on vain allegoriana kuvaamassa ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Kasvihuonetta en halunnut tähän tarkoitukseen käyttää.

Olen kolunnut käännöskisoissa aihepiirin niin loppuun, että tämä sanoitus oli jo siksikin naamioitava joksikin muuksi. Hyvä, että ainakin joku lähti etsimään kertojaksi muuta kuin ihmistä.