Viisukuppila

Pökerryn onnesta! Mitään näin suloisen raikasta en ole kuullut vuosiin Tuskin tällä Osloon mennään mut mulle ehdoton lemppari

Mansikka kirjoitti:Ja vielä tästä löytyy jotain samaa kuin Chisun Baden badenista.

Sanoitus on hauska, joten ehkä sillä on tähän jotain osaa taikka arpaa

Tää on kyllä tosi kiva! Taitaa olla mun puntarin ykkönen, vaikka puntari ei olekaan valmis. Tästä tulee mieleen mm. Amélie elokuvaan musiikkia tehnyt Yann Tiersen. Joku mainitsikin täällä ranskalaisuuden.

pikkuhiljaa alan tykkäämään se joku väliosa joka alkaa jostai 1.30 kohalla on tosi ihana. annanpa kax tähtee tässä kohtaa.

Tämä biisi saa todellakin hymyilemään. Helin hento ääni, biisin hilpeä teksti ja miellyttävä melodia, muuta ei tarvita. Näiden karsintojen iloisin yllättäjä ja ehdoton ykkönen!

Upea biisi, persoonallinen ja rikas, mutta kuitenkin hallittu. Sanoituskin on tyylikäs noin yleensä, mutta se lähtö. Sammuminen housut kintuissa herättää varmasti kuulijan huomion, mutta kyllähän moni pitää sitä hieman alatyylisenä. Vahinko jos tällainen yksityiskohta vie kappaleelta menstymismahdollisuudet Suomen karsinnoissa.

Hometown kirjoitti:Sammuminen housut kintuissa herättää varmasti kuulijan huomion, mutta kyllähän moni pitää sitä hieman alatyylisenä. Vahinko jos tällainen yksityiskohta vie kappaleelta menstymismahdollisuudet Suomen karsinnoissa.

Höpsistä, ainakin nyt polttavan ajankohtainen aihe, Sofi Oksasen ja Tanskan tv:n ansiosta; suomalainen mies ryyppää ja laiminlyö naistaan... tekstistä puuttuikin oikeastaan vain se, että myös mukiloi naistaan...

Olen edelleen sitä mieltä että sanoitus on kaikin puolin hieno ja sammunut housut kintuissa parasta osaa sitä, mutta samalla pidän biisistä paljon enemmän kun pakottaudun olemaan kuuntelematta niitä sanoja. Niitä on liikaa, kuten joku sanoi ja ne ovat liian vahvoja ja tunnelma on liian teatterinomainen.

Kieltämättä myös se Ultra Bra tulee mieleen ja minulle se ei ole hyvä asia, mutta pidän silti.

Tässä on ny kyllä jotaan joka ei miun tajuntaan oikeen uppoudu. Sävellys tuo mieleen lastenlaulun enkä mää ny oikeen sanoitukseenkaan pääse sisälle. Mutta annetaan ny tällekin vielä mahdollisuus.

mariah1979 kirjoitti:se joku väliosa joka alkaa jostai 1.30 kohalla on tosi ihana.

Minua se väliosa taas jotenkin häiritsee, ei tunnu kuuluvan tähän kappaleeseen, vaikka sinänsä olisi ok.

Muuten mulle tulee tästä mieleen lauluyhtye Muksut Liisankatuineen, mutta voi olla että laulun nimi vaikuttaa siinä aika paljon. Ja sitten alusta takavuosien Susu-suklaan mainoslaulu ("Susu, se on ihan niinkuin pusu, jonka ystävältä saa").

Rousku kirjoitti:

mariah1979 kirjoitti:se joku väliosa joka alkaa jostai 1.30 kohalla on tosi ihana.

Minua se väliosa taas jotenkin häiritsee, ei tunnu kuuluvan tähän kappaleeseen, vaikka sinänsä olisi ok.

Muuten mulle tulee tästä mieleen lauluyhtye Muksut Liisankatuineen, mutta voi olla että laulun nimi vaikuttaa siinä aika paljon. Ja sitten alusta takavuosien Susu-suklaan mainoslaulu ("Susu, se on ihan niinkuin pusu, jonka ystävältä saa").

toi väliosa on just se paras kohta minkä takia tykästyny tähän biisiin,jos tollasta ois ollu vielä enemmän tässä ni ois vieläki parempi onnex sitä sentää on sen 10sekunttii täs biisis,kelasin ja kelasin tota kohtaa monta kertaa ku se kuulosti nii hyvältä

^Niin siis ei siinä väliosassa sinänsä ole vikaa, mutkun se on kuin toisesta biisistä siihen leikattu ja liimattu.

Hihhei!

Tyypillinen viisuehdokas jota en voi sietää on tunkkaisen junnaava, epämääräinen ja epätoivonen viritelmä.

Tämä on sen täydellinen vastakohta: virkistävä, raikastava, kirkastava, ennalta-arvaamaton.

Kyllä sielu lepää..

Tuleeko kellekään muulle mieleen Kreikka -80 ja Anna Vissin Autostop ?

Antero kirjoitti:

Hometown kirjoitti:Sammuminen housut kintuissa herättää varmasti kuulijan huomion, mutta kyllähän moni pitää sitä hieman alatyylisenä. Vahinko jos tällainen yksityiskohta vie kappaleelta menstymismahdollisuudet Suomen karsinnoissa.

Höpsistä, ainakin nyt polttavan ajankohtainen aihe, Sofi Oksasen ja Tanskan tv:n ansiosta; suomalainen mies ryyppää ja laiminlyö naistaan... tekstistä puuttuikin oikeastaan vain se, että myös mukiloi naistaan...

Siitä, onko tyypillinen eli keskimääräinen suomalainen mies vaimonhakkaaja, voitaisiin tietenkin keskustella, mutta tämä menisi täysin aiheen ulkopuolelle. Mitä tuohon tekstikohtaan tulee, niin ei se minua henkilökohtaisesti ärsytä, jossakin teatterilavalla se menisi enemmän kuin täydestä. Nyt yritetään kuitenkin voittaa Suomen euroviisukarsinnat ja moni vanhemman polven äänestäjä saattaa kääntää selkänsä tälle biisille pelkästään tämän "väkevän" kielikuvan vuoksi.

Oijoi! Tässä näiden karsintojen ehdoton helmi! Kertakaikkiaan kiehtovaa ja raikasta. Osloon, Osloon!

Tämä kappale tulee puun takaa ja yllättää kaikki! Ihmeellinen kappale. Noteerattu jo ulkomaillakin... olisiko Suomen finaalin yllätysvoittaja? Joka tapauksessa oma mielenkiintoni kasvaa koko ajan tätä raikasta esitystä kohtaan kaiken aikaa. Aika erilainen euroviisuksi, ja todella sympaattisella, kiinnostavalla tavalla. Tällaista tuskin tulee joka maasta. Tulee mieleen se kepeä Israelin tanssiinkutsubiisi viime vuoden kyseisen maan karsinnoista, jossa oli samanlaista ilmavuutta ja iloisuutta. Wau!

Pitänee mennä nostelemaan seuraavassa puntaripäivityksessä koko porukan ykköseksi (tai siis käynpä jo nyt saman tien)! Tämähän vain paranee joka kuuntelulla!

ta1ja kirjoitti:Olen edelleen sitä mieltä että sanoitus on kaikin puolin hieno ja sammunut housut kintuissa parasta osaa sitä, mutta samalla pidän biisistä paljon enemmän kun pakottaudun olemaan kuuntelematta niitä sanoja. Niitä on liikaa, kuten joku sanoi ja ne ovat liian vahvoja ja tunnelma on liian teatterinomainen.

Minäkin pidän musiikista olennaisesti enemmän kuin sanoista mutta syy on eri. En pidä sanoja liian vahvoina, vaan tietyllä tapaa kliseisinä. Iskelmäkliseisiä ne tietenkään eivät ole mutta stereotypioita toisintavia kyllä. Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa kuin kännissä eikä juuri silloinkaan, kun örveltämiseksi menee. "Jee". Muusta kuin suomalaisesta miehestä ei tässä maassa enää stereotypioita saakaan lausua.

Asia ei vaivaisi minua, ellei Heli vihjaisi biisiensä perustuvan koettuun elämään (esim. Helin MySpacen esittelytekstissä lainaus Kari Peitsamolta). Onko Heli kokenut elämässään vain stereotyyppisiä asioita ja tavannut vain stereotyyppisiä ihmisiä? Vai olisiko sittenkin niin, että sanoitus ei perustu mihinkään koettuun, vaan on sepitetty? Sepittämällä sanoitus on helpompi saada sellaiseksi, että mahdollisimman moni voi siihen ainakin jollakin tasolla samaistua. Samaistuminen ei edes vaadi sitä, että olisi itse kokenut sanoituksessa mainittuja asioita; kaikkihan tuntevat käytetyn stereotypian!

En vastusta sepitettyjä sanoituksia sinänsä. Kuppilan käännöspuolta seuraavat tietävät, että kirjoitan itse lähes yksinomaan fiktiivisiä tai ainakin omaan elämääni perustumattomia tekstejä. Vain se vaivaannuttaa, jos geneerisen, kuvitteellisen tarinan väitetään olevan sydänverellä kirjoitettua henkilökohtaista draamaa.

Juurovissön kirjoitti:olisiko Suomen finaalin yllätysvoittaja?

Vai yllätyskarsiutuja Suomen finaalista? Ei fanisuosio ole ennenkään menestystä taannut eivätkä eksentrisemmät biisit ole Suomen karsinnoissa suurta menestystä päässeet viime vuosina nauttimaan.

Timoteus kirjoitti:Ei fanisuosio ole ennenkään menestystä taannut eivätkä eksentrisemmät biisit ole Suomen karsinnoissa suurta menestystä päässeet viime vuosina nauttimaan.

Jep, fanikannatus ei todellakaan ole menestymisen tae. Sen osoitti kai viimeksi nettityrkkyäänestys..

Moni nerokkaan uskalias tai muuten vaan suomalaisuuden muottiin sopimaton taideteos on jäänyt vähemmälle huomiolle kun kansan karttuisa käsi on äänestänyt voittoon keskiverron, tasapaksun jokapaikan höylän, jolla on oletettu olevan parhaat menestymisen mahdollisuudet.

Myönnettäköön kuitenkin että niistä pahimmista vuosikerroista on jo toki tovi vierähtänyt..

Suomi-kuva saisi kyllä yllättävän piristysruiskeen maailmalla jos tämä valitaan

Timoteus kirjoitti: En pidä sanoja liian vahvoina, vaan tietyllä tapaa kliseisinä. Iskelmäkliseisiä ne tietenkään eivät ole mutta stereotypioita toisintavia kyllä. Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa kuin kännissä eikä juuri silloinkaan, kun örveltämiseksi menee. "Jee". Muusta kuin suomalaisesta miehestä ei tässä maassa enää stereotypioita saakaan lausua.

Niinno minustakaan Sofi Oksanen ei ollut ihan kohtuullinen tai ei ainakaan osannut varoa tanskalaisansaa, mutta toisaalta sitten kotimainen reaktio asiaan mielestäni kertoi että hän on aika lailla oikeassakin. Ja vahvistusta saa jos lukee minkä hyvänsä asian käsittelyä Hesarin keskustelupalstalla.

Mutta minä kyllä samastun noihin sanoihin, eivät ne ole kliseisiä vaan ihan tunnistettavaa elettyä elmää. Enkä tarkoittanut sanojen vahvuudela niiden ilmaisuja sinällään vaan jotain mitä en osaa määritellä, ne eivät mahdu musiikkiin, ne luovat oman musiikkinsa, joka ei ole tuo biisi ja siksi vaikutelma on teatterinomainen. Ehkä se kliseisyyden vaikutelma tulee tuosta ristiriidasta. Jos lukee tekstin itsenään niin - kyllä minä tunnen läheisestikin miehen, joka joskus on hyytynyt ulko-oven eteen kadunkulmaan (ei ehkä housut kintuissa mutta silti), mutta varsin rakastettava jas rakastava se silti oli ja sellaisena pysyi. Silti tunnistan tuonkin puolen. Eikö siitä saisi puhua?

Teatterimainen? Eikö kaikki musiikki ole teatteria, varsikin euroviisut, siinähän on se lava myös...
Ai ku te kohkaatte näistä sanoista, nyt rupesin sitten oikeesti kuuntelemaan ja enkä ehkä enää kestä koko biisiä.
Näillä sanoilla ei ole mitään merkitystä Oslon lavalla, joten höpön pöpön löpön töpön. Voi ei, mutta nyt kun seuraan noita sanoja tarkemmin (mitäs yllytitte ), Helin laulukin rupeaa kuulostamaan ujellukselta. Lienee syytä lähteä töihin rauhottumaan...

Laulun ideahan on sama kuin tässä: "Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?" Siitä voisikin avata Pulina-puolelle oman ketjunsa, jossa Sofi Oksasen sanomisia voisi ruotia aiheen tiimoilta syvemminkin.

Joskus minua pelottaa viisukappaleiden syväanalysointi... onko laskelmoidusti kilpailuun lähetetty kappale kuitenkaan sen arvoista?

Voimahalit!

^ en analysoi , mutta kun ne sanat häiritsevät kuuntelekokemustani vaikken niitä kuuntelekaan (kuten en yleensä sanoituksia ehdi kuuntelemaan). Ne hyökkäävät tajuntaani, vastoin tahtoani.

ta1ja kirjoitti:Niinno minustakaan Sofi Oksanen ei ollut ihan kohtuullinen tai ei ainakaan osannut varoa tanskalaisansaa

Sofi Oksanen ei sanonut mitään sellaista, mitä jokainen suomalainen nk. feministi ei osaisi resitoida ulkoa. Huomionarvoista onkin, että verrattuna esim. Esko Kiesin tapaukseen Oksasen kommentit eivät herättäneet reaktioita siksi, että olisi epäkorrektia lausua stereotypioita miehistä. Oksasen virhe oli lausua stereotypioita suomalaisista miehistä ulkomaisessa mediassa. Eihän Alexander Stubbin maabrändityöryhmän savottaa sovi vaikeuttaa paljastamalla, ettei kaikki Suomessa olekaan täydellistä.

Tästä alkanut feminismirönsy on siirretty uutisalueelle. /Timoteus

ta1ja kirjoitti:toisaalta sitten kotimainen reaktio asiaan mielestäni kertoi että hän on aika lailla oikeassakin

Melkein kaikissa stereotypioissa on jonkin verran perää. Eivät ne tyhjästä synny. Kaksoisstandardi kuitenkin vallitsee, kun toisia stereotypioita on luvallista esittää ja toisia esittämällä menettää työnsä.

ta1ja kirjoitti:Mutta minä kyllä samastun noihin sanoihin, eivät ne ole kliseisiä vaan ihan tunnistettavaa elettyä elmää.

Niin varmasti. Uskon monen muun olevan samaa mieltä. Sitähän minä juuri sanoinkin, että sanoitus näyttää laskelmoidulta. Se näyttää olevan laadittu vaikuttamaan mahdollisimman monen mielestä mahdollisimman todennäköiseltä. Siksi kaikki "epätodennäköiset" tapahtumat ja ominaisuudet on karsittu pois ja jäljelle jää pienin yhteinen nimittäjä.

Todelliset ihmiset eivät ole stereotyyppejä. He voivat vastata stereotyyppiä joiltakin osin mutta eivät kaikilta. Heillä on "epätodennäköisiä" ominaisuuksia ja he tekevät "epätodennäköisiä" asioita. Jos tarina olisi Heli Kajon todellista, elettyä elämää, luulisi hänen nostavan esiin tarinan miehestä edes jotakin yksilöllistä. Muutenhan tämä ei ole pala Heli Kajon elämäntarinaa, vaan pala geneerisen naisen elämäntarinaa.

ta1ja kirjoitti:Ehkä se kliseisyyden vaikutelma tulee tuosta ristiriidasta.

Eivät musiikki ja teksti minusta ristiriidassa ole. Teksti vain on sisällöltään osapuilleen niin tavallinen kuin näin epätavallisen kappaleen teksti voi olla.

Annoin tähän äänestykseen neljä tähteä ja se tarkoittaa viisupisteissäni kiikun kaakun kehdeksaa pojoo. Kuitenkin tämä on kokonaissijoituksena minun listani kakkonen. Tämä siis kuvaa fiiliksiäni tämän kerran viisuvaihtoehtoihin. Ehdottomasti tämä on kuitenkin kakkoskarsinnan ykkönen. Itseasiassa tietyllä tavalla pidänkin tästä, sillä tämä on hauska, iloinen ja pirteä tempaus. Todennäköisesti live-esiintyminen vielä parantaa tätä. Ainut kakkoskarsinnan toivonkipinä...

Mä en ihan ymmärrä tän lastenlaulun hehkutusta. Kyllä euroviisussa pitää olla kunnon kertosäe! Ei pelkällä suomenkielisellä (muka)hauskanraikkaanrealistisenkoskettavalla sanoituksella pitkälle pötkitä...

Tämä laulu ei muutes kauan kestänyt kuuntelua, taidan olla jo vähän kyllästynyt. Enkä ole edes paljon tätä kuunnellut! Mutta eipä se tämän hyvyyttä miksikään muuta.

Tämä on kakkossuosikkini. Vaikka en lähettäisi tätä Osloon niin olen tyytyväinen, että tiedän nyt tämän biisin.

Lähetin Maria!- ja Puoli Seitsemän -ohjelmiin pyynnön, että ottaisivat Helin vieraakseen.

Albatrossi kirjoitti:Ei hajuakaan kuka on. Biisinäytteet lupaavia, mutta viisuareena luultavasti vielä liian iso paikka.

Samaa mieltä, tartteis ensin saada mainetta Suomessa ennenkuin voi mennä suurille viisulavoille.
Biisi nyt on ihan kiva, mutta ei ainakaan hirveästi sytyttänyt.

Daniela kirjoitti:

Albatrossi kirjoitti:Ei hajuakaan kuka on. Biisinäytteet lupaavia, mutta viisuareena luultavasti vielä liian iso paikka.

Samaa mieltä, tartteis ensin saada mainetta Suomessa ennenkuin voi mennä suurille viisulavoille.

Eli Jade Eweninkin olisi kannattanut vaan jäädä kotiin eikä mennä Moskovaan?

Hirmuhyvältä kuulostaa edelleen. Taijan ja Timoteuden ihanat pohdinnat ovat ansiokkaan taitavia, mutta olen edelleen sitä mieltä, että tämän kappaleen hienous on yllättävyydessä: olen hyvin usein Annankadulla, ihanaa että siitä lauletaan noinkin hauskan melodian kulmassa:) Hirveen kotoisan symppistä ja viehättävää musisointia! Ihan kun ois kotona täällä ihanassa kaupungissa. Kyllä Helsingistä voi puhua helsingin omilla sanoilla. Annankadun omilla sanoilla! Ihan parasta, kun joku osaa sen sanoa näinkin todesti!