Viisukuppila

Maa: Ruotsi
Vuosi: 1971
Kappale: Vita Vidder
Esittäjä: Family Four
Säveltäjä: Håkan Elmquist
Sanoittaja: Håkan Elmquist
Kapellimestari: Claes Rosendahl
Sijoitus: 6./18
Pisteet: 85
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1971se
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Sweden1971.html

Lauluyhtye Family Four (Marie Bergman, Agnetha Munther, Berdnt Öst & Pierre Isacsson) onkin jo Viisulan väelle tuttu nimi. Yhtyeen toinen edustussävelmä Härliga sommardag on nimittäin jo maaliskuussa valikoitunut Viisulan päivän valinnaksi. Näin ollen lauluyhtyeen ns. biografia onkin luettavissa tuon edustussävelmän esittelystä. Keskitytään siis tällä erää enemmän kevääseen 1971 sekä itse edustussävelmään Vita vidder (vapaasti suomennettuna "Valkeat lakeudet").

Ruotsin kansallinen Eurovisio-karsinta toteutettiin talvella 1971 semifinaaleiden kautta. Kaikista viidestä semifinaalista itse finaaliin selviytyi voittajana lauluyhtye Family Four. Näin ollen 27.2.1971 Ruotsin kansallinen finaali käytiin viiden Family Fourin esittämän ehdokassävelmän voimin. Tukholman tv-talolla järjestetyn karsinnan tuloksena Dubliniin valittiin ammattilaisraadin toimesta sävelmä Vita vidder. Sanoitus oli Skandinavian talvimaisemaa hienosti kuvaava ja sävellyksessäkin oli sujuvaa vaihtuvuutta. Solistit kehuivat sanoituksen myötä estoitta kotimaansa talvista maisemaa ja halusivat rakkautensa kohteenkin oivaltavan samat valkoiset riemut.

Eurovision 16. laulukilpailu rantautui ensimmäistä kertaa vihreälle saarelle Irlannin Dubliniin keväällä 1971. Huhtikuun kolmantena päivänä oli kahdeksantoista maan edustussävelmien esittäytymisten aika. Tosin tänä keväänä tv-katsojat olivat saaneet tutustua kunkin maan ehdokkaaseen ensimmäistä kertaa jo etukäteen ns. esikatseluvideoiden muodossa. Ruotsin esiintymisvuoro oli kahdentenatoista juuri ennen isäntämaa Irlannin solistia. Family Four esiintyi vapautuneesti ja keräsikin paikan päällä istuneilta kaksihenkisiltä raadeilta pisteitä aina kuudenteen sijaan oikeuttavan summan. Kauniin harmonisesti yhteen laulanut nelikko jäi monen mieleen ja seuraavana keväänä he olivatkin toistamiseen laulamassa ehdokastaan Euroopalle - tällä kertaa kesäkertomuksen kera. Mutta nyt siis talven riemuja Viisulan valikoituneena valintana. Kuinka nämä riemut saavat sinut valtaansa? On siis aika tähtien - vai olisiko tässä tapauksessa vuoro hankien päällä kimaltavien lumikiteiden?

Aiemmin Viisulassa: Ruotsi 1972: Family Four – Härliga sommardag

Oli tuo ihan kaunis pikkusievä viisu, jolle annoin kolme tähteä. Ja oli se näiden vuotta myöhempikin viisu ihan kaunis. Löytyisikö näiltä muutakin kuunneltavaa?

Aikoinaan pidin enemmänkin näistä riemuista. Annetaan tänään, tässä ja nyt KOLME.

Monista eri osista koottu, mutta kuitenkin osat sopivat toinen toisensa jatkeeksi. Harmonista laulua, upeita melodisia koukkuja ja hieno sovitus. Todella tyylikäs viisu. Talven ihmemaasta kertovalle laululle heitän viisi lumipalloa, eiku tähteä

No joo, ihan ok kappale... Aluksi annoin jo kolme tähteä, mutta päätin tiputtaa kahteen tähteen... Alku on kyllä hieman tylsä

Melko mitätön, mutta mukavakin kappale. Kolme tähteä.

Spotifysta löytyy myös karsinnan kakkonen ja kolmonen ihanat Tjärnare kärlek och Heja mamma

Mielenkiintoinen kappale, jonka moniosaisuus on yhtä aikaa sekä rikkaus että rasite. Hauskaa, että sama yhtye pääsi edustamaan Ruotsia ensin talvilaululla ja sitten kesälaululla. Jotenkin mukanaan vievä tunnelma, jossa talvikin saadaan tuntumaan ihanalta.

Alkutahdeista minulle tuli vahva mielleyhtymä paljon uudempaan ruotsalaisviisuun eli vuoden 1996 One More Timen Den Vildaan. Onko vain sattumaa vai tarkoituksellista?

Kevyet kolme tähteä.

ihanat nuoska- elikun hankiaiskantoisen tuoksuvat 3 pistettä... Eija Merilän suom. versio Hanget Loistaa tuli tuossa yllättäen kasetilta johon ystäväni Kyösti oli äänittänyt aikoinaan Radio Savonmaalle tekemänsä ohjelman Levyhyllyn pölytystunti... ja sieltähän tämä ihana ja eräs parhaiten onnistuneista suomennoksia ikinä, oho, kyllä, näin se vaan on... Eijan hunajaisen pehmeä tulkinta ja onnistunut käännös "... Hanget loistaa, lumessa kohtaan, taivaan maan niin ihmeellisen ... keskeen sen kun latuni teen... maasi on siellä, missä aina on lämmin, huojuvat palmut, tuulet soivat lempeämmin. Tää sinun maa on, saavutko toiseen parempaan ...?"
Noista karsinnoista, olihan se huvittavaakin että kaikki 5-6 ensimmäistä sijalukua menivät Family Fourille...siis ne ainoat finaalipaikat... Tommy Kördberg sekä Sylvia Vrethammer olivat totta ja suoraan puhuen saaneet kyllä yllättävänkin vaatimattomat ja "vaisut" kappaleet... joista nyt ehkä parhaimpina pidin Tommyn rauhallista balladia Kom Hem ... (?) sekä Sylvialta persoonallinen huikentelevaisuuteen kallistuva "lekka körraklumma" (mitä ihmettä sitten tarkoittaneekaan) (nuo nimethän ovat karkeasti ulkomuistista...kuten lähes aina meikäläisellä on tapana ladella näin... eli vain sinne päin, ei voi muistaa....kaikkea! muut kyllä pitävät huolen korjausasteista... vähän huvittavankin tarkasti ....... )

Family Four-yhtyettä voisi pitää jonkinlaisena ABBA:n esiasteena - ainakin yhtyeen kokoonpanon suhteen. Vuosi 1971 oli ensimmäinen vuosi, kun yhtyeet saivat osallistua euroviisuihin, ja Ruotsi tarttui heti tähän mahdollisuuteen. ......Olihan tässä hienon harmonista laulua, jonka kuunteleminen kivasti hiveli kuuloelimiä. Laulajien äänet sointuivat hyvin yhteen. Muutenkin viehättävä viisu, jossa oli mukavan täyteläistä tunnelmaa. - Jonkinlaista poweria ja pontta tämä viisu olisi kylläkin minusta jonkin verran enemmän tarvinnut. Jäi vähän vaisuksi, pliisuksi.

Kolme ***

Vaikka talvesta kovasti pidänkin, niin tämä kappale ei kyllä kolahda ollenkaan. Aika tylsää ja mitäänsanomatonta menoa.

** tähteä.

oikeastaan tuo Eija Merilän versio on parempi kuin alkkari, ja se onkin toeeella harvinaista.... etenkin teksti iskeee..tälläiseen talvi- ja hankiais-faniin ..... kuunnelkaa ihmeessä se versio tai saa sen minultakin ....

Hohhoijaa. Tämä laulu saa minut melkein talviuneen. Kaksi tähteä.

Iisisti viisi. Esitän vain yhden varauksen: kertsi ei ole viehkein osa tässä eikä vuoden 1972 kesälaulussa, jolle annoinkin vain neljä tähteä. Mutta kaikki muut ainekset ovat niin kaunista kuultavaa, että Family Four nousee höyhenenkevyesti Ruotsin viisuedustajien skarpeimpaan kärkeen.

Leonardo kirjoitti:Alkutahdeista minulle tuli vahva mielleyhtymä paljon uudempaan ruotsalaisviisuun eli vuoden 1996 One More Timen Den Vildaan. Onko vain sattumaa vai tarkoituksellista?

Epäilemättä tarkoituksellista, kun molemmissa on talviaihe. Den vildaa pidänkin Ruotsin kaikkien aikojen parhaana, sen voin paljastaa jo nyt.

Family Fourille four. Pääsimpäs sanomaan keh keh keh... Joo ihan kiva rallatelma.

En tykännyt

Ahdistavaa yhteislaulua. Onhan tässä ihan mukava kertosäkeistö, mutta muuten tunnelma on vähän liian hartauksellinen. Kaksi tähteä.