CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

La dolce vita - vapaata keskustelua arjesta ja harrastuksista

Suhteeni kissoihin

Rakastan kissoja! 😻
30
71%
Neutraali suhtautuminen, kissat on ihan jees. 😸
10
24%
En pidä kissoista! 😾
2
5%
 
Ääniä yhteensä: 42

Avatar
Unihiekkamyrsky
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 2131
Liittynyt: 27 Tammi 2021, 19:26
Paikkakunta: Oulu

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Unihiekkamyrsky »

Osanotot kissasta Tomppa :lohduton:

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 42010
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Rousku »

Meowision 2022 YouTubessa.

Mutta en ymmärrä, miksi videoiden taustalla laulavat ihmiset!
Rise, angel, shine, love!

Avatar
TomppaJr
Koordinaattori
Koordinaattori
Viestit: 36865
Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja TomppaJr »

Kuva

Tämä jotenkin osui.
Meow cat, please meow back.

Avatar
Aleksi
Majakanvartija
Majakanvartija
Viestit: 20469
Liittynyt: 06 Joulu 2010, 11:16
Paikkakunta: Hamina

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Aleksi »

TomppaJr kirjoitti: 30 Elo 2022, 13:06 Kuva

Tämä jotenkin osui.
Tännekin, vaikka en ole vielä tässä tilanteessa.
Got a fire and a country heart 🔥

Avatar
Saturnus Psycho
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 3209
Liittynyt: 16 Maalis 2022, 15:57
Paikkakunta: Helsinki

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Saturnus Psycho »

TomppaJr kirjoitti: 30 Elo 2022, 13:06 Kuva

Tämä jotenkin osui.
Tää alkoi melkein itkettää!
Välillä aina mietin miten selviän joistain tulevista menetyksistä, kun entisetkin oli niin vaikeita.
So unimpressed but so in awe
Such a saint but such a whore
So self aware so full of shit
So indecisive so adamant

Avatar
Renaissancefire
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1111
Liittynyt: 13 Maalis 2015, 15:14
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Renaissancefire »

Adoptoitiin vähän ennen joulua kaksi populaatiokissaa kissakodista. Toinen on yllättävän ihmisystävällinen, toinen ei anna koskea itseensä.

Varsinkin aluksi tuo toinen sähisi aina, jos meni liian lähelle. Se kävi tänään steriloitavana ja koska se on naaraskissa, piti järjestää sille saunaan tilaa, jossa se voi parannella leikkaushaavaa. Äsken sen kauluri irtosi ja kissa tietysti ahdistui, kun kiinnitin sitä takaisin. Varmasti saa sen itse irti yön aikana, jos laitoin liian löysälle, mutta en kyllä halua enää ahdistella sitä enempää. Pelkään nyt, että se jotenkin satuttaa itsensä tuolla.

Kissojen saaminen kuljetuskoppeihin oli yllättävän helppoa, ilmeisesti ne tekevät suunnilleen mitä vain, jos saavat pakastekuivattua kanaa.

// Olin kuulevinani vaimeaa ulinaa saunan suunnalta ja menin katsomaan, siellä se istui kaulurin vieressä. Menikin pitkä tovi saada se takaisin. Nää ei yleensä pidä mitään ääntä, en tiedä mitä se ulina sitten oli.
E guardavo il mondo da una porta mai completamente aperta

Avatar
Aintsu
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 17127
Liittynyt: 15 Marras 2003, 11:37
Paikkakunta: Kotka

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Aintsu »

^ Onnittelut uusista perheenjäsenistä! <3 Ihanaa, että halusit antaa kodin nimenomaan löytökissoille. Kissojen adoptoiminen on ollut ainakin oman elämäni paras päätös! NimiErkki: "Hullu kissanainen vuodesta 2018".
Renaissancefire kirjoitti: 23 Tammi 2023, 23:19 Varsinkin aluksi tuo toinen sähisi aina, jos meni liian lähelle. Se kävi tänään steriloitavana ja koska se on naaraskissa, piti järjestää sille saunaan tilaa, jossa se voi parannella leikkaushaavaa. Äsken sen kauluri irtosi ja kissa tietysti ahdistui, kun kiinnitin sitä takaisin. Varmasti saa sen itse irti yön aikana, jos laitoin liian löysälle, mutta en kyllä halua enää ahdistella sitä enempää. Pelkään nyt, että se jotenkin satuttaa itsensä tuolla.
Varmasti molemmat kissat rohkaistuvat entisestään, kun oppivat että ovat nyt turvallisessa paikassa. Sanoisin, että ei kannata stressata sen kaulurin kanssa. Omille kissoilleni ei edes laitettu kaulureita steriloinnin jälkeen, tai mitään suojapukuja. Nopeasti paranivat!
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better

Avatar
Renaissancefire
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1111
Liittynyt: 13 Maalis 2015, 15:14
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Renaissancefire »

^ Kiitos! Ainakin siinä kissakodissa, josta nämä adoptoitiin, oli ihan älyttömästi kissoja, niin että tuntuihan se mukavalta antaa koti parille löytökissalle. Kuulemma 254 kissaa sieltä sai kodin viime vuonna.

Sehän on hyvä kuulla. Kauluri on toistaiseksi pysynyt sillä, mutta katsotaan nyt, miten sen kanssa menee. Toinen kissa taitaa vähän pelätä leikkauspotilasta. Eilen ne tapasivat, kun toinen tuli kotiin, ja se sujui hyvin. Äsken koitin saada sitä toista saunaan, mutta se vain istui ulkopuolella ja murisi. Ehkä kauluri on sen mielestä pelottava :miettii:
E guardavo il mondo da una porta mai completamente aperta

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 42010
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Rousku »

^ Leikkauspotilas voi myös haista omituiselta, lääkkeiltä ja kaikelta muulta sellaiselta hyihyiltä.

Tuntevatko kissat toisensa entuudestaan?

Voi mennä kauankin (=vuosia), ennen kuin arempi alkaa viihtyä ihmisseurassa, tai sitten sitä ei koskaan tapahdu. Ainakaan tungettelu ei auta. Joskus ne voivat toista kissaa seuraamalla hiffata, ettei ihminen olekaan vaarallinen.
Rise, angel, shine, love!

Avatar
Renaissancefire
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1111
Liittynyt: 13 Maalis 2015, 15:14
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Renaissancefire »

^ Joo, nyt se on tunnistanut sen taas samaksi kissaksi ja suhtautuu normaalisti. Tuntevat, ne ovat sisarukset. Syntyivät luultavasti kesäkuussa missä lie pusikossa.

Epäluuloisempi haluaa pitää välimatkan, mutta tulee välillä istumaan sohvalle viereen tai haistamaan jotakuta meistä. Viettää nykyään aikaa ennemmin sohvalla kuin sen alla. En usko, että siitä mitään sylikissaa tulee, mutta tuosta toisesta voi tullakin.

Nämä ovat pitkäkarvaisia, (ulkonäön perusteella ehkä norjalainen metsäkissa + maatiainen) joten turkkia pitäisi harjatakin, se ei onnistu tuon toisen kanssa.
E guardavo il mondo da una porta mai completamente aperta

Avatar
Renaissancefire
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1111
Liittynyt: 13 Maalis 2015, 15:14
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Renaissancefire »

Tällä viikolla se arka kissa on tullut siliteltäväksi ja on ruvennut myös puskemaan. :rakkaus:
E guardavo il mondo da una porta mai completamente aperta

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 42010
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Rousku »

^ Ihana kuulla! Kandee vain edelleenkin edetä kissan tahtiin.

Oletko kokeillut, kiinnostaisiko myös harjaa puskea? Tuli mieleen kun sanoit, että turkki vaatisi harjaamista. Olen tavannut kissoja, jotka mielellään omatoimisesti rapsuttavat poskia ja leukaa harjaa vasten. Sitä kautta esine voi käydä tutuksi.
Rise, angel, shine, love!

Avatar
Renaissancefire
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1111
Liittynyt: 13 Maalis 2015, 15:14
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Renaissancefire »

^ Olen välillä tarjonnut harjaa sille, jotta se tutustuisi siihen. Pitää jatkaa yrittämistä. Ainakin toistaiseksi turkki näyttää hyvältä, vaikka ei olekaan päästy harjaamaan.
E guardavo il mondo da una porta mai completamente aperta

AreusTes
Alaikäinen
Alaikäinen
Viestit: 1
Liittynyt: 09 Huhti 2024, 12:21

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja AreusTes »

Pidän kaikista kissoista

Avatar
Unihiekkamyrsky
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 2131
Liittynyt: 27 Tammi 2021, 19:26
Paikkakunta: Oulu

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Unihiekkamyrsky »

Itsellä on sellainen mietintä päällä et kaverin kaveri etsii kissalleen uutta kotia kun ei tule vauvan kanssa toimeen. Voisin muuton jälkeen ottaa kissan itselleni, mutta yksi ongelma: kissa ei ole tottunut matkustamaan autossa.

Käyn säännöllisesti porukoiden luona tunnin matkan päässä ja sinne olisi tarkoitus viedä hoitoonkin matkojen ajaksi, niin tärkeää olisi että osaisi matkustaa.

Onko ihan mahdoton homma totuttaa 13v tuollaiseen, vai onko no go?

Teoriassa toki joku kaveri voisi käydä myös kotonani ruokkimassa, mutta haluaisin silti että kissan voisi ottaa porukoille tarvittaessa mukaan kun siellä kuitenkin säännöllisesti käyn.

Avatar
TomppaJr
Koordinaattori
Koordinaattori
Viestit: 36865
Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja TomppaJr »

^ Yleisesti ottaen toteaisin vanhan totuuden: kissaa ei kiinnosta. Todennäköisesti se kärsii pari ekaa matkaa ja oivaltaa sitten, että jokin tämmöinenkin on nyt osa sen elämää ja sitten se alistuu kohtaloonsa. :heh:
Meow cat, please meow back.

Avatar
DenEurovise
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1590
Liittynyt: 22 Touko 2019, 19:15
Paikkakunta: Kuopio/Joensuu

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja DenEurovise »

^Joo, ei meidän kisu 15-v. :draamaa: Automatkat hänen seurassaan ovat melkoisen raskaita. Kisu nimittäin huutaa koko matkan kuin päätä leikattaisiin.
Jag fattar om du inte orkar med mig / Det är helt okej / Inom kort så vet jag att du kommer bli helt matt och irriterad / För jag är komplicerad

Miss Li: Komplicerad

Avatar
Aleksi
Majakanvartija
Majakanvartija
Viestit: 20469
Liittynyt: 06 Joulu 2010, 11:16
Paikkakunta: Hamina

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Aleksi »

Oma, pian 14-vuotias kissani kuolaa aina ihan jäätävän paljon automatkalle lähdettäessä. Lienee traumoja eläinlääkärikäynneistä. :kuolaus:
Got a fire and a country heart 🔥

Avatar
Unihiekkamyrsky
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 2131
Liittynyt: 27 Tammi 2021, 19:26
Paikkakunta: Oulu

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Unihiekkamyrsky »

DenEurovise kirjoitti: 09 Huhti 2024, 15:16 ^Joo, ei meidän kisu 15-v. :draamaa: Automatkat hänen seurassaan ovat melkoisen raskaita. Kisu nimittäin huutaa koko matkan kuin päätä leikattaisiin.
Ootteko kokeilleet Feliway-suihketta?

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 42010
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Rousku »

Ehkä kysyisin niin päin, onko kissan omistajan mahdollista tottua niihin automatkoihin. Kyllähän ne kärsimystä voivat hänelle olla, jos/kun kissa huutaa koko ajan, ja pahimmassa tapauksessa myös erittää jotakin. Harvempi sentään laskee alleen, mutta kuolausta voi esiintyä. Kissoille on toki pahoinvointilääkkeitäkin, mutta niiden antamisessa on sitten oma tappelunsa.

Kissa tuskin oppii matkailusta nauttimaan, mutta se voi enemmän tai vähemmän äänekkäästi alistua kohtaloonsa. Useimmat tuntemani kissat eivät ole tykänneet autoilusta ollenkaan. Muutama poikkeus mahtuu joukkoon.

Mutta ota kissa jos muuten niistä tykkäät ja sellaisen kanssa osaat/haluat olla. Kärsitte reissun aina silloin tällöin. Entäs jos ne porukkasi ihastuvat ronttiin?

Elämäni pisin junamatka oli varmaan se reissu, kun toin äidilleni kissaa Helsingistä Joensuuhun. Sehän konsertoi koko matkan. Kun päästiin lopulta perille, kissa ei sitten ollut moksiskaan, löysi hiekkalaatikon ja tajusi heti että se on hänelle, ja asettui kodiksi kuin ei olisi ikinä millään matkalla ollutkaan.
Rise, angel, shine, love!

Avatar
DenEurovise
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1590
Liittynyt: 22 Touko 2019, 19:15
Paikkakunta: Kuopio/Joensuu

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja DenEurovise »

Unihiekkamyrsky kirjoitti: 09 Huhti 2024, 15:36 Ootteko kokeilleet Feliway-suihketta?
Ainiin tuollaistakin on. Ei siis olla. :mrgreen: Onneksi kisun kanssa ei tarvitse paljoa matkustella.
Jag fattar om du inte orkar med mig / Det är helt okej / Inom kort så vet jag att du kommer bli helt matt och irriterad / För jag är komplicerad

Miss Li: Komplicerad

Kerouset
Alaikäinen
Alaikäinen
Viestit: 1
Liittynyt: 17 Huhti 2024, 09:48

Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä

Viesti Kirjoittaja Kerouset »

Rapsutuksia täältäkin kaikille kissoille ja tsemppiä kipeille kissoille, kipeä kissa ei koskaan oo kiva :( Oman allergian takia en voi kissaa ottaa, oon ihan kateellinen kyllä kun niin paljon haluaisin oman kissakaverin.Kaverilla on kissa ja sen kanssa on niin kiva leikkiä ja silitellä sitä kun oon käymässä hänen luona, onneksi allergia ei ole niin paha, että voi edes hetken aikaa olla kontaktissa kissan kanssa. Kaveri osti kissalle just sellaisen hurjan näköisen raapimispuun https://preeco.fi/20-kissan-kiipeilypuut. Sitä on niin kiva kattoa kun sen kissa kiipeilee, nukkuu ja raapii siinä puussa. Vitsi kun sais itellekin.

Vastaa Viestiin