Viisukuppila

Tässä videossa selitetään mandariinikiinan tooneja.

Käytetäänkö sanaa arkki merkitsemään laivaa missään muussa tapauksessa kuin siinä Nooan?

Rousku kirjoitti: ↑26 Marras 2020, 17:34 Käytetäänkö sanaa arkki merkitsemään laivaa missään muussa tapauksessa kuin siinä Nooan?

Ainakaan Kotuksen arkistot eivät kerro muista laiva-aiheisista merkityksistä.

^Edes arkistosta ei löydy arkkeja?

Muuten linkki kyllä vaikuttaa hyödylliseltä esim. sanaristikkokäyttöön.

Onko googlettamiselle olemassa iskevää termiä, jossa ei mainita minkään hakukoneen nimeä? Muiden hakukoneiden kuin Googlen käyttämisen yhteydessä lienee harhaanjohtavaa puhua googlettamisesta. "Hakea netistä" taas kuulostaa kankealta.

DenEurovise kirjoitti: ↑27 Marras 2020, 10:09 Onko googlettamiselle olemassa iskevää termiä, jossa ei mainita minkään hakukoneen nimeä? Muiden hakukoneiden kuin Googlen käyttämisen yhteydessä lienee harhaanjohtavaa puhua googlettamisesta. "Hakea netistä" taas kuulostaa kankealta.

Tiedonhaku?

Kyllä minä varmaan sanoisin kaverille ihan vain että "hae netistä". Huonohan se on sikäli että jotkut asiat voi hakea ilman hakukonetta, kun tietää sivun valmiiksi, eli merkitys ei ole ihan sama. (Siitäkin voisi urputtaa, ettei "netti" ole sama kuin www.)

Käyttöyhteys ehkä vaikuttaa siihen, mitä termiä käyttäisin. Joku opinnäytetyö niin ehkä käyttäisin eri sanaa kuin kaverin kanssa jutellessa.

^Tiedonhaku on terminä yleisempi. Sitähän tehtiin jo ennen kuin mitään webiä oli olemassakaan. Mutta ehkä web-tiedonhaku sitten, vaikka se kökkö termi onkin.

^^Sanoisin, että tiedon hakeminen ei ole merkitykseltään ihan sama kuin googlettaminen. Tiedonhaku viittaa minusta ennemmin johonkin astetta virallisempaan työhön, jossa tarvitaan luotettavia lähteitä. Sen sijaan googlettaminen viittaa nopeaan nettihakuun, jossa etsitään jotain tiettyä nettisivua, kuvaa tai tiedon palasta. Lisäksi tiedonhaku voi tosiaan tapahtua muutoinkin kuin netin kautta.

Vahva brändi tuo Google, kun jättää kieleenkin jälkensä terminä, jolle ei liene mitään neutraalia synonyymia. Ymmärtäisiköhän kukaan, jos vastaavasti puhuisi bingaamisesta, yahoottamisesta tai duckailusta?

Virossa on menty vielä astetta pidemmälle, sillä siellä Google on jopa mukautunut kohdekieleen. "Mina googeldan."

Olisiko se sitten kukeltamista suomeksi? Kyllähän kieleen uusia sanoja mahtuisi. Koklaaminen on jo varattu.

Jos haluaa "sivistyneempää", niin mieleen juolahti "etsiä internetistä" tai "hakea internetistä". Internethän se netti on hienostuneemmalta sanaltaan.

"Kunhan palaan takaisin", lauloi Topi Sorsakoski. Voiko palata muualle kuin takaisin?

^ Asiaan?

Palaan kaupunkiin, palaan kotiin, palaan kilpailuun, Kreikka palaa Euroviisuihin. Tämä rakenne ei omaan korvaani särähdä.

Aivan, totta.

Vähän kuin "myöskin". Ilmeisesti tautologia tuo sanottuun jonkin leikittelevän sävyn. "Ajettiin vuoristoradalla. Ostettiin myöskin hattarat." Neutraalissa uutiskielessä se olisi rikkaruoho.

Takaisin palaaminen voi olla isompi asia kuin pelkkä palaaminen, vaikka loogisesti "tulen takaisin" = "palaan". Paluu laimenee, jos "takaisin" pudotetaan pois?

Rousku kirjoitti: ↑27 Marras 2020, 16:25 Olisiko se sitten kukeltamista suomeksi? Kyllähän kieleen uusia sanoja mahtuisi. Koklaaminen on jo varattu.

Kuukkelointi, kuukkeloida - näitä olen kuullut käytettävän.

Koirankuonolainen kirjoitti: ↑02 Joulu 2020, 13:16

Rousku kirjoitti: ↑27 Marras 2020, 16:25 Olisiko se sitten kukeltamista suomeksi? Kyllähän kieleen uusia sanoja mahtuisi. Koklaaminen on jo varattu.

Kuukkelointi, kuukkeloida - näitä olen kuullut käytettävän.

Niin minäkin, mutta häiritsee mielleyhtymä kuukkeliin (joka ei ole Google vaan lintu). Minä kuukkeloisin, jos matkaisin jonnekin pohjoisempaan Suomeen bongatakseni kuukkeleita, joita ei täälläpäin elele.

Luin pari juttua Daniel Europaeuksesta, jotka on nyt julkaistu kun hänen syntymästään on tullut kuluneeksi 200 vuotta. Muiden toimiensa ohessa hän sepitti suomen kieleen uusia sanoja, joista moni on edelleen ihan päivittäisessä käytössä. Lisäksi hän kokosi ruotsi - suomi -sanakirjan, jossa on hänen omien sepitteidensä ohella sellaisia, jotka ehkä on keksinyt joku muu, mutta jotka nyt pääsivät julkisuuteen painettuina.

Tässäpä sanoja, joita sain koottua:

eduskunta, enemmistö, harrastus, ilmansuunta, johtaja, johtokunta, kehä, keräilijä, koulunkäynti, mielikuvitus, osoite, parillinen, pätevä, sekasorto, suunnikas, tilavuus, tyhjäntoimittaja, ulkomaalainen, valokuvaaja, varasto, vety, viehättävä, väitöskirja, yhdyssana, äänenkannattaja.

Kuinka voisimme tulla toimeen ilman noita?

ESC93 kirjoitti: ↑17 Joulu 2020, 13:10 Hanhiin voitto ja biisi tulivat toden totta puun takaa, mutta ei voi valittaa, oikein kiva tulos.

Olen törmännyt tähän nimerkkini taivutusasuun kuppilassa aiemminkin ja aina se on ihmetyttänyt: onko se kieliopillisesti väärin?

Oma kielikorvani taivuttaa nimimerkkini genetiiviin muotoon Hanhiksen samaan tapaan kuin Markus - Markuksen, varis - variksen jne. ISK myös kertoo, että vieraskieliset s-loppuiset erisnimet voi taivuttaa genetiivissä muotoon Hanhisin ja näin varmaan tekisin, jos törmäisin Bhutanissa Hanhis-nimiseen ihmiseen.

Mutta toisaalta onhan suomessa s-loppuisia nomineja, jotka taipuvat Hanhiin tavoin: toipilas - toipilaan, naaras - naaraan. Onko Hanhiin-muoto lopulta siis täysin väärin... Tietysti jokainen kielenkäyttäjä saa käyttää kieltä miten tahtoo ja taivuttaa nimimerkit parhaaksi kokemallaan tavalla, mutta niinku kieliopillisesti.

^ Minä taivutan ihan Hanhis - Hanhiksen.

Jos tyystin tieteellisiä ollaan, Hanhiin-muoto on käytössä ainoastaan vanhoissa, vakiintuneissa kielen sanoissa, Hanhiksen puolestaan uudemmissa sanoissa ja useimmmissa suomalaisissa nimissä, Hanhisin taas muunkielisissä nimissä. Jos taas ei olla ihan niin tieteellisiä, Hanhiin on paras

Joo, eiköhän tuo enimmäkseen ole tuommoista höpsöä kielileikittelyä.

"This Is Our Night on kyllä Sakiin parempi viisu. Rouvaan molemmat viisut ovat kyllä mainioita!"

TomppaJr kirjoitti: ↑17 Joulu 2020, 22:40 "This Is Our Night on kyllä Sakiin parempi viisu. Rouvaan molemmat viisut ovat kyllä mainioita!"

Hyi kauhistus! Tuo kuulostaa niin väärältä.

TomppaJr kirjoitti: ↑17 Joulu 2020, 22:40 "This Is Our Night on kyllä Sakiin parempi viisu. Rouvaan molemmat viisut ovat kyllä mainioita!"

Minua näissä tapauksissa jotenkin häiritsee taivutus "Sakiksen", "Rouvaksen". Mieluummin pitäisin vartalon (etenkin kun ajattelee, kenelle se kuuluu ) samanlaisena kuin se vieraassa kielessä on, ja lisäisin päätteen, eli "Sakisin", "Rouvasin". Kumpikin on tietenkin mahdollista.

Tietysti vanhat ja vakiintuneet sitten pitkällä vokaalilla. Siis nämä Pythagoraan lause, Arkhimedeen laki jne. . Ja taipuuhan noin mm. kuningas.

Jeesusin? Jeesuun?

Edit: Hesarin tapa taivuttaa Manaus - Manauksen on ihan kauhea! Kun kysymys on Brasilian kaupungista.

Jotenkin oivalsin äsken, että numeron yhdeksän genetiivi on myös yhdeksän. Oivallus tapahtui Ranskan WATW-tuloksia julkaistessani, kun jäin pohtimaan, pitääkö seuraavassa pääte merkitä vai ei.

Ilmeisesti top-8:n ulkopuolisia sijoja ei julkisteta, joten saakoot loput sitten kertoimekseen 9:n.

(Ja nyt jotenkin jäin vielä kaiken lisäksi miettimään, onko tuossa genetiivi edes sallittu. "-- joten saakoot loput sitten kertoimekseen viiden/viisi."? )

No joka tapauksessa, jos esimerkiksi haluaisin sanoa "yhdeksäntoista kertotaulu", olisiko se numeroin kirjoitettuna 19:n kertotaulu vai 19 kertotaulu. Onko taustalla oleva kielioppi ("genetiivin pääte on -n") tuossa kohtaa sääntöä ("numeroita taivutetaan viimeisen taipuvan osan mukaan") vahvempi? Entä jos se numero ei taivu lainkaan?

En jaksa syöksyä Ohjepankin syövereihin. Noniin, nyt julkaisen ne WATW:it...

TomppaJr kirjoitti: ↑02 Helmi 2021, 23:06 Jotenkin oivalsin äsken, että numeron yhdeksän genetiivi on myös yhdeksän.

Samoin kuin seitsemän, kahdeksan ja kymmenen. Lisäksi ihan oikein on tuo päätteellinen muoto.

TomppaJr kirjoitti: ↑02 Helmi 2021, 23:06(Ja nyt jotenkin jäin vielä kaiken lisäksi miettimään, onko tuossa genetiivi edes sallittu. "-- joten saakoot loput sitten kertoimekseen viiden/viisi."? )

Periaatteessa kai oikein on tuo "saakoot sitten kertoimekseen viiden", mutta se kuulostaa kyllä niin häiritsevältä, että itse rakentaisin ilmaisun näin: "saakoot sitten kertoimen viisi."

DenEurovise kirjoitti: ↑03 Helmi 2021, 10:24 Periaatteessa kai oikein on tuo "saakoot sitten kertoimekseen viiden", mutta se kuulostaa kyllä niin häiritsevältä, että itse rakentaisin ilmaisun näin: "saakoot sitten kertoimen viisi."

Sama, nominatiivilla menisin minäkin. Tai sitten käyttäisin lukusanojen nimiä ("vitosen" jne.).