Viisukuppila

^ Totta.

DenEurovise kirjoitti: ↑19 Maalis 2021, 11:34 Muistaakseni noin vuosi-puolitoista sitten on siirrytty käyttämään tuota Belarus-nimeä ruotsiksi.

Outoa, että nimenomaan ruotsin kielessä oli "siirrytty" tuohon muotoon. Useimpien muiden kielten Wikipediat ainakin pitävät kiinni Belarusista poikkeavista nimistä.

Eräs kommentti Valko-Venäjän suomenkielisen WP-artikkelin keskustelusivulla sanoo näin:

Maan nimihän muutettiin 1991 useimmilla kielillä, eikä enää neuvostotyyliin / isovenäläisittäin viittaa Venäjään, vaan jälleen Rusinmaahan (Русь). Semanttisesti maan nimen pitäisi olla suomeksi Valko-Rus, Valko-Rusj tai jotain vastaavaa, ei neuvostovuosien isovenяläinen V.-Venäjä.

Jotenkin tuntuu siltä, että vaikkapa "belaruslainen" on vaikeammin omaksuttavissa kuin ruotsin kielen "belarusier" - ja vaikka monissa ruotsinkielisissä julkaisuissa on vaihdettu nimeä, ei nimenmuutosta ole omaksuttu arkisessa keskustelussa läheskään yhtä helposti (tosin käyttöaste on suurempi kuin nolla, joten muutosta kyllä tapahtuu).

Eswatini on sikäli mielenkiintoinen tapaus, että se taipuu suhteellisen helposti englanniksi, siinä missä Côte d'Ivoiren käyttö on huomattavasti epätodennäköisempää. Suomeksikin voi puhua Eswatinista, mutta kukakohan sanoisi, että Didier Drogban kotimaa on Kotdivuaar?

MIH96 kirjoitti: ↑19 Maalis 2021, 12:10 Eräs kommentti Valko-Venäjän suomenkielisen WP-artikkelin keskustelusivulla sanoo näin:

Maan nimihän muutettiin 1991 useimmilla kielillä, eikä enää neuvostotyyliin / isovenäläisittäin viittaa Venäjään, vaan jälleen Rusinmaahan (Русь). Semanttisesti maan nimen pitäisi olla suomeksi Valko-Rus, Valko-Rusj tai jotain vastaavaa, ei neuvostovuosien isovenяläinen V.-Venäjä.

Eihän isovenäläinen mikään neuvostojuttu ole, vaan vanhempi. On siis isovenäläiset eli ne varsinaiset venäläiset, vähävenäläiset eli ukrainalaiset, ja sitten vielä valkovenäläiset. Tai oli, sillä ei ainakaan ukrainalaisesta saa enää tuota nimeä käyttää!

Mitä jos alkaisimmekin puhua vain valkoryssistä . Tuosta rus-sanasta se ryssäkin kai on tulut, ja sitä on aikoinaan käytetty ihan neutraalisti.

Tätä, että tietyssä kielessä lakataan käyttämästä omanlaista nimeään tietystä maasta ja siirrytään käyttämään vain paikallista nimeä, alan kutsua "cotedivoirisaatioksi". Minä aion itse kutsua Valko-Venäjää ruotsin kielellä Belarusiksi Vitrysslandin sijaan vasta sitten, kun Lukashenkasta on päästy eroon.

En nyt oikein tiedä, onko tämä kielikysymys vai mikä, mutta olkoon nyt täällä. Eli kun tekstiin haluaa sijoittaa hymiön virkkeen loppuun ja jatkaa hymiön jälkeen seuraavalla virkkeellä, kummalle puolelle hymiötä virkkeen päättävä välimerkki mielestänne kuuluu? Esimerkkinä lainaan omaa viestiäni vähän aiempana ketjussa (ja korjaan samalla typon). Kumpi mielestänne on parempi?

1. Mitä jos alkaisimmekin puhua vain valkoryssistä . Tuosta rus-sanasta se ryssäkin kai on tullut.
2. Mitä jos alkaisimmekin puhua vain valkoryssistä. Tuosta rus-sanasta se ryssäkin kai on tullut.

Piste hymiön jälkeen näyttää todella typerältä.

hra47 kirjoitti: ↑17 Huhti 2021, 16:33 Ilman muuta ainakin omaan silmääni sopii paremmin piste ennen hymiötä. En keksi syytä, miksi se pitäisi tulla vasta jälkeen.

Ajattelen ehkä niin, että piste päättää virkkeessä esitetyn ajatuksen lopullisesti, ja että hymiö kuuluu siihen asiaan vielä. Tai siis ainakin silloin, jos seuraa seuraava virke (kappaleen viimeiset virkkeet ovat asia erikseen sitten).

Mutta jos toinen vaihtoehto saa yleistä kannatusta, rupean suosimaan sitä. Asia on vaivannut minua jo pitkään.

Käyttäytyykö pilkku mielestänne samalla tavoin?

1. Ostin tänään uutta mango-melonijäätelöä , vaikka se onkin ihan perhanan kallista.
2. Ostin tänään uutta mango-melonijäätelöä, vaikka se onkin ihan perhanan kallista.

Jäsennän niin, että pisteen perässä olevan hymiön viittausala on koko edellinen virke. Jos hymiö on jossakin muualla, sen viittausala on vain välittömästi sitä edeltävä sana, käsite tai lause.

• Australia voitti raatiäänet ja Suomi jäi viimeiseksi. (Viittausalana koko virke. Molemmat asiat harmittavat.)
• Australia voitti raatiäänet ja Suomi jäi viimeiseksi . (Viittausalana jälkimmäinen lause. Vain Suomen viimeisyys harmittaa.)
• Australia voitti raatiäänet ja Suomi jäi viimeiseksi. (Viittausalana ensimmäinen lause. Vain Australian voitto harmittaa.)
• Australia voitti raatiäänet modernilla viisullaan. (Viittausalana yksi sana. En pidä viisua modernina tai moderniutta riittävänä syynä äänestää kappaletta noin korkealle.)

Kolmannen ja neljännen esimerkin suurin osa luultavasti ymmärtäisi samalla tavalla. Ensimmäisen ja toisen ero on niin hienovarainen, etteivät kirjoittaja ja lukija tulkitse sitä samalla tapaa kuin sattumalta. Jos Australian ja Suomen tulokset herättävät erilaisia tunteita, asia kannattaa muotoilla toisin.

Rousku kirjoitti: ↑17 Huhti 2021, 18:02 Käyttäytyykö pilkku mielestänne samalla tavoin?

1. Ostin tänään uutta mango-melonijäätelöä , vaikka se onkin ihan perhanan kallista.
2. Ostin tänään uutta mango-melonijäätelöä, vaikka se onkin ihan perhanan kallista.

Hymiö ennen pilkkua.

Piste kuuluu hymiön viittausalaan, jos hymiö viittaa koko virkkeeseen.

Pilkun tehtävä on eri. Pilkulla erotetaan virkkeen tai luettelon osia toisistaan. En ainakaan äkkiä keksi esimerkkiä, jossa pilkku kuuluisi hymiön viittausalaan. Esimerkissäsi hymiö viittaa jäätelöön eikä jäätelön ostamiseen ja kuuluu siksikin pilkun edelle. Merkitsisin kuitenkin pilkun edelle myös päälauseeseen kokonaisuutena viittaavan hymiön.

3. Ostin tänään uutta mango-melonijäätelöä , vaikka se onkin ihan perhanan kallista.

^ Timoteuksen vatsuas on oikea.

Mä itse laittaisin hymiön vielä sulkuihin, jos se tulee keskellä lausetta. Siis näin:

"Ostin tänään uutta mango-melonijäätelöä ( ), vaikka se onkin ihan perhanan kallista."

Rousku kirjoitti: ↑17 Huhti 2021, 15:57 En nyt oikein tiedä, onko tämä kielikysymys vai mikä, mutta olkoon nyt täällä. Eli kun tekstiin haluaa sijoittaa hymiön virkkeen loppuun ja jatkaa hymiön jälkeen seuraavalla virkkeellä, kummalle puolelle hymiötä virkkeen päättävä välimerkki mielestänne kuuluu?

Ei kummallekaan. Hymiö toimii virkkeen päättävänä välimerkkinä, jos seuraava virke alkaa isolla kirjaimella.

Timoteus kirjoitti: ↑17 Huhti 2021, 18:37

• Australia voitti raatiäänet ja Suomi jäi viimeiseksi . (Viittausalana jälkimmäinen lause. Vain Suomen viimeisyys harmittaa.)
• Australia voitti raatiäänet ja Suomi jäi viimeiseksi. (Viittausalana ensimmäinen lause. Vain Australian voitto harmittaa.)

Hoitelisin nämä pilkuin:

• Australia voitti raatiäänet, ja Suomi jäi viimeiseksi
• Australia voitti raatiäänet ja Suomi jäi viimeiseksi.

Molemmissa tapauksissa hymiö toimii välimerkkinä.

Serduchka kirjoitti: ↑17 Huhti 2021, 19:30 Mä itse laittaisin hymiön vielä sulkuihin, jos se tulee keskellä lausetta.

Minustakin tämä on järkevin vaihtoehto virkkeen keskellä. Pidän myös erittäin epäluonnollisena hymiön käyttöä välimerkkien korvikkeena paitsi jos kyseessä on chat-tyyppinen alusta.

Kun selaatte vanhempia Kuppila-viestejä, niin hymiöitä on käytetty tehokkaasti välimerkkien sijasta.

"Isä kielsi Outi Alasta osallistumasta hautajaisiinsa", otsikoi Ilta-Sanomat eilen. Voisiko lauseen ymmärtää väärin niin, ettei tytärtä päästetä hänen omiin hautajaisiinsa? Portsarit seisovat hautausmaan portilla, muistotilaisuuteen teetetään kyltti "Vainajalta pääsy kielletty"? Melko tylyä, vaikka en tiedä, haluaisinko itse osallistua hautajaisiini. - Osaatteko selittää tämän lauseopillisesti? Oma kielitajuni on ruosteessa.

Rousku kirjoitti: ↑17 Huhti 2021, 15:57 2. Mitä jos alkaisimmekin puhua vain valkoryssistä. Tuosta rus-sanasta se ryssäkin kai on tullut.

Kannatan tätä, joskin minulla on ikioma tapa lisätä hymiön perään väliviiva. Hymiö liimautuu häiritsevästi seuraavaan lauseeseen. Käytän väliviivaa myös silloin kun haluan erottaa saman kappaleen osia toisistaan (ks. yllä).

Mitä jos alkaisimmekin puhua vain valkoryssistä. - Tuosta rus-sanasta se ryssäkin kai on tullut.

Käytin (muistaakseni) ensimmäistä kertaa hyväkseni Kotuksen kielineuvontaa. Meillä on töissä käytössä muutama termi, joille ei ole tarkkoja käännösvastineita olemassa. Sain erinomaista neuvontaa tuolta – suosittelen!

Pete kirjoitti: ↑27 Touko 2021, 21:36 Käytin (muistaakseni) ensimmäistä kertaa hyväkseni Kotuksen kielineuvontaa. Meillä on töissä käytössä muutama termi, joille ei ole tarkkoja käännösvastineita olemassa. Sain erinomaista neuvontaa tuolta – suosittelen!

Puhelin- vai lomakeneuvontaa? Olen juuri koko päivän vastaillut lomakekysymyksiin.

^ Tulit mieleeni, kun eilen luin Peten viestin.

TomppaJr kirjoitti: ↑28 Touko 2021, 13:29 Puhelin- vai lomakeneuvontaa? Olen juuri koko päivän vastaillut lomakekysymyksiin.

Sähköpostitse itse asiassa ja ruotsin kielen neuvontaa.

Pete kirjoitti: ↑28 Touko 2021, 22:03

TomppaJr kirjoitti: ↑28 Touko 2021, 13:29 Puhelin- vai lomakeneuvontaa? Olen juuri koko päivän vastaillut lomakekysymyksiin.

Sähköpostitse itse asiassa ja ruotsin kielen neuvontaa.

Ah, aivan!

Miten päiväntasaajalta reippaasti etelään sijaitsevilla alueilla käytetään sanaa "kesä", mikäli sellainen sana löytyy kielestä, jota alun perin on puhuttu päiväntasaajan pohjoispuolella, mutta joka siirtolaisten myötä on nykyään käytössä eteläpuolella (esim. espanja tai englanti)? Viitataanko kesällä valoisampaan ja ehkä lämpimämpään vuodenaikaan, vai säästä riippumatta samoihin kuukausiin kuin täällä pohjoisempana?

^
Australiassa puhutaan paikallisen sään mukaisesta vuodenajasta eli nyt talvesta. Kuukausien nimet ovat tietty samat, mutta australialaiset yhdistävät vaikkapa joulukuun kesälomiin ja rantajuhliin. Luultavasti siellä tosin on meitä pohjoisen pallonpuoliskon asukkeja parempi käsitys siitä, että vuodenajat ovat vastakkaiset toisella pallonpuoliskolla.

B

Rousku kirjoitti: ↑11 Kesä 2021, 19:18 Miten päiväntasaajalta reippaasti etelään sijaitsevilla alueilla käytetään sanaa "kesä", mikäli sellainen sana löytyy kielestä, jota alun perin on puhuttu päiväntasaajan pohjoispuolella, mutta joka siirtolaisten myötä on nykyään käytössä eteläpuolella (esim. espanja tai englanti)? Viitataanko kesällä valoisampaan ja ehkä lämpimämpään vuodenaikaan, vai säästä riippumatta samoihin kuukausiin kuin täällä pohjoisempana?

Eräs ystäväni on puoliksi brasiliainen, ja hänen mukaansa Brasiliassa käsitys vuodenajoista riippuu siitä, missä päin maata asuu. Brasiliahan on niin iso maakin, että pohjoisessa päiväntasaajan tienoolla vuodenaikoja ei ole oikeastaan ole, mutta aivan etelässä voi selkeää neljän vuodenajan vaihtelua havaitakin. Kuulemma pääkaupungissa, jossa hänen äitinsä asuu, on kuivakausi ja sadekausi eikä vuodenaikojen nimiä käytetä siellä kovinkaan paljoa puheessa. Sen sijaan hänen eteläosissa asuvat sukulaisensa tuntevat vuodenaikojen nimitykset ja ominaispiirteet ja käyttävät niitä paljon yleisemmin. Toki ne menevät päinvastoin kuin täällä, kesälomalla ollaan joulun ja uudenvuoden aikoihin, ja jonkinlaisia talvilomia brasilialaiset viettävät kesäkuusta syyskuuhun hieman viileämmässä säässä.

Muutenkaan yleiseurooppalaisissa kuukausien nimissä (januari, februari, mars yms. kielikohtaisine variantteineen) ei ole mitään nykypuhujille selkeitä yhteyksiä kuukausien ja vuodenaikojen tai niihin liittyvien tapahtumien välillä, toisin kuin suomessa jossain määrin. Ne lienevät useimmille puhujille vain nimiä. Esimerkiksi nyt Brasiliassa on sama kesäkuu kuin Portugalissa, junho-nimellä sitä kutsutaan, mutta Brasiliassa se vain yhdistetään eri vuodenaikaan kuin entisessä emämaassa, tai se on pelkkä nimitys tietylle ajanjaksolle ilman sen syvempää merkityssisältöä.

Viiksivallu kirjoitti: ↑11 Kesä 2021, 22:22 hänen eteläosissa asuvat sukulaisensa tuntevat vuodenaikojen nimitykset ja ominaispiirteet ja käyttävät niitä paljon yleisemmin. Toki ne menevät päinvastoin kuin täällä, kesälomalla ollaan joulun ja uudenvuoden aikoihin

Tätä juuri ajan takaa, eli mitä "kesä" (se sana, mikä kussakin kielessä on kesä) heillä tarkoittaa.

Tietysti tässä voi olla maa- ja aluekohtaista vaihtelua, mutta nyt on siis tullut jo kahdesta eri maasta tulkinta, että kesä on se vuoden valoisin aika, oli kuukausi mikä tahansa.

Mietin vain, että kun tuolla viisuraatialueella on taas kesäraati, niin kelpaisiko sinne jokin aito australialainen tai eteläbrasilialainen joululaulu!

Pohjois-Makedonian nimen rakenne eri eurooppalaisissa kielissä

Sanaliitto (mm. kaikki slaavilaiset kielet puolaa lukuun ottamatta):
- armenia (Հյուսիսային Մակեդոնիա, Hyusisayin Makedonia)
- azeri (Şimali Makedoniya)
- bosnia, kroatia (Sjeverna Makedonija)
- bulgaria (Северна Македония, Severna Makedoniya)
- englanti (North Macedonia)
- georgia (ჩრდილოეთ მაკედონია, Chrdiloet Mak'edonia)
- kreikka (Βόρεια Μακεδονία, Vóreia Makedonía)
- liettua (Šiaurės Makedonija)
- makedonia, serbia (Северна Македонија, Severna Makedonija)
- slovakki (Severné Macedónsko)
- sloveeni (Severna Makedonija)
- tšekki (Severní Makedonie)
- turkki (Kuzey Makedonya)
- ukraina (Північна Македонія, Pivnichna Makedoniya)
- valkovenäjä (Паўночная Македонія, Paŭnočnaja Makiedonija)
- venäjä (Северная Македония, Severnaya Makedoniya)

Yhdyssana ilman väliviivaa ja siten Makedonia-osa pienellä alkukirjaimella:
- latvia (Ziemeļmaķedonija)
- luxemburg, saksa (Nordmazedonien)
- ruotsi, tanska (Nordmakedonien)

Yhdyssana väliviivan kera (mm. kaikki suomalais-ugrilaiset kielet):
- hollanti (Noord-Macedonië)
- islanti (Norður-Makedónía)
- norja (Nord-Makedonia)
- pohjoissaame (Davvi-Makedonia)
- suomi (Pohjois-Makedonia)
- unkari (Észak-Macedónia)
- viro (Põhja-Makedoonia)

Pohjois-osa Makedonia-sanan ja preposition jälkeen (mm. kaikki romaaniset kielet):
- albania (Maqedonia e Veriut)
- espanja (Macedonia del Norte)
- italia (Macedonia del Nord)
- katalaani (Macedònia del Nord)
- malta (Il-Maċedonja ta' Fuq)
- portugali (Macedónia do Norte)
- ranska (Macédoine du Nord)
- romania (Macedonia de Nord)

Pohjois-osa Makedonia-sanan jälkeen ilman prepositiota:
- iiri (An Mhacadóin Thuaidh)
- puola (Macedonia Północna)

^ Mielenkiintoista, kiitos!

TomppaJr kirjoitti: ↑25 Kesä 2021, 16:16 ^ Mielenkiintoista, kiitos!

Erittäinkin