Viisukuppila

Sisältyikö asepalvelukseenne hiihtämistä?

Tuntuu hassulta ajatella, että Suomen kaltaisessa maassa ilmankin voisi selvitä, mutta niin kai se nykyään on, kun palvelusaika on niin lyhyt ja talvet vielä lyhyempiä.

^ Meillä sotilaan perustutkinto oli periaatteessa hiihtomarssi, mutta monelle (ml. minä) niillä kapuloilla liikkuminen oli niin vaivalloista että päädyimme kantamaan suksia suurimman osan matkasta. Ja sinä talvena sentään oli lunta.

En hiihtänyt itse. Tosin olin kesällä aloittanut puolen vuoden mies.

Meilläkin oli hiihtomarssi, ja sen lisäksi hiihdimme ampumaradalle sekä leirille. Minä tykkäsin hiihtämisestä kovasti, koska lähes kaikki olivat siinä huonoja eikä siten tarvinnut tuntea mitään alemmuuskomplekseja.

Ai että, Naissotilaiden uusi Kainuun prikaatiin sijoittuva tuotantokausi on nostanut nyt pintaan paljon inttimuistoja. Ehkä pitäisi joskus tulla tähän ketjuun jakamaan niitä enemmänkin.

Onnistuin välttämään hiihtämisen, vaikka läheltä piti. Näin siviilissä pidän hiihtämisestä, mutta niin paljon olen kuullut intin suksista kuraa, että ei olisi innostanut niillä kokeilla. Polkupyöräfarssi tuli kyllä koettua, ja siinä oli kalustoon liittyviä tapahtumia ihan riittävästi.

Minäkään en hiihtänyt kertaakaan, mutta minäkin olin kesällä aloittanut puolen vuoden mies, eikä missään vaiheessa palvelustani ollut edes hiihdolle sopivaa määrää lunta.

Teräsbekoni kirjoitti: ↑22 Loka 2020, 15:48 Ai että, Naissotilaiden uusi Kainuun prikaatiin sijoittuva tuotantokausi on nostanut nyt pintaan paljon inttimuistoja.

Kauheen innokkaita nämä tämänkertaiset naissotilaat! Se pasikuski varsinkin. Tuntuu että ainoa mistä valittavat on se, jos kroppa hajoaa niin ettei pääsekään osallistumaan johonkin mihin pitäisi. Ja sitten kun piti olla viikko lomilla, sitä valitettiin. Minä kyllä voisin vaihteeksi katsoa miessotilassarjankin. Sen puuttuessa voisin kyllä lukea inttimuistoja Tuota sarjaa olen katsonut vähän sivistyäkseni.

Se koko systeemi on kyllä minusta edelleen ihan sekava. Mistä sen tietää, millaiseen aselajiin tai mihin lie koulutushaaraan sitä oikein sopisi? Ja mistä sen etukäteen edes tietää, milloin pitää tietää. Minä varmaan olisin vain ajelehtinut ja päätynyt lopulta joksikin muonitushenkilöksi.

Muistaakseni meillä oli muodon vuoksi jotain hiihtämistä sellaisilla leveillä lankuilla ja hiihdimme vain pari kierrosta ympäri kasarmin takana kunnes alikessu sanoi, että eiköhän tää riitä Siviilissä tullut sitten hiihdettyä enemmänkin, tosin etelässä oli kunnolla lunta viimeksi talvella 2013. Kovasti himottaisi päästä hiihtämään mutta sitä varten pitäisi matkustaa pohjoiseen.

Rousku toivoi lisää inttimuistoja, mitäs muita muistoja sitä voisi sitten jakaa? Olin puolet inttiajasta Puolustusvoimien tutkimuskeskuksessa varusmiestutkijana tekemässä jotain EMC-mallinnuksia. EMC viittaa siis siihen, että voiko vihollinen jollain elektromagneettisella pulssilla saada laitteistot vikaantumaan ja siten heikentää puolustusta, ja noita mallinsin sillä välin kun muut vetivät sähkökeloja metsässä. Jälkikäteen ajateltuna olisin ehkä kuitenkin mielummin viettänyt intin normaalisti siellä metsässä muiden kanssa kun tuollaista tietokoneen ääressä istumista nyt pääsee tekemään ihan tarpeeksi muutenkin. Suuressa valtakunnallisessa sotaharjoituksessa olin sentään mukana.

Rousku kirjoitti: ↑22 Loka 2020, 16:47 Se koko systeemi on kyllä minusta edelleen ihan sekava. Mistä sen tietää, millaiseen aselajiin tai mihin lie koulutushaaraan sitä oikein sopisi? Ja mistä sen etukäteen edes tietää, milloin pitää tietää.

Oma aktiivisuushan se palkitsee tässäkin. Ei sitä voikaan tietää, mihin tehtäviin sopii, jos ei ota vaihtoehdoista selvää. Erilaisia oppaita on olemassa siihen, mitä kaikkia vaihtoehtoja on olemassa, ja miten niihin on mahdollista päästä.

Itse olin juuri tuollainen ajelehtija, kun en oikein tiennyt, mikä se oma juttuni olisi voinut olla. Kouluttajillekin muistaakseni kerroin olevani valmis oikeastaan ihan mihin minut vaan katsotaan soveltuvaksi, kun halukkuuksia kartoitettiin. Lopulta sitten päädyin ei-niin-hyviin hommiin, mutta mitä sitä valittamaan, kun en itsekään parempaa silloin keksinyt. Vasta sitten intin loppupuolella keksin, mikä olisi voinut olla mielekkäin homma itselleni, mutta ihanhan tuo aika kului saamissanikin tehtävissä.

Ai, täällä on tällainenkin ketju.

No meikäläinen viettää ensi vuoden armeijan harmaissa. Palveluspaikaksi tuli omien kiinnostuksen kohteiden perusteella Parolan Panssariprikaati ja varusmiessoittokunta. Onneksi syyskuinen soittokoekin hyväksyttiin, vaikka omasta mielestäni se meni aivan penkin alle. Suomalaisen lyömäsoitintaiteen taso ei ilmeisesti ole kovin korkea... Kavereilta olen kuullut, että aika leppoisaa menoa on tiedossa, tietysti alun peruskoulutusjaksoa lukuunottamatta.

^ Alkuun off topicia, mutta edellisellä kirjoittajalla on kovasti mielenkiintoinen nicki! Erästä nykyään hyvin tunnettua, alunperin tamperelaista, poliittikkoa tuolla nimellä aikoinaan kutsuttiin...

Olin kesällä aloittanut 8kk mies aikoinaan ja sukset tuli kyllä kuitattua, mutta onnistuin luisteleen(!) niistä kokonaisesta kahdesta hiihtokerrasta. (Muistaakseni molemmilla kerralla lomalla)

Päädyin ihan erilaiseen joukko-osastoon kuin alunperin oli tarkoitus, kahden lykkäyksen jälkeen, ja vaikka paikka oli sieltä kaikkein helpoimmasta päästä, niin keljutti se, kun peruskoulutuskauden jälkeen olin siellä harvinaisen turhan panttina. Tuolloin hetkellisesti harkitsin sivariin siirtymistä ja olin toki ajatusta hieman pyöritellyt aiemminkin - jo ennen kutsuntoja- päässäni, kun arvomaailma on kuitenkin aina ollut kaikkea muuta kuin "Koti, uskonto ja isänmaa". 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella paljon höpöttivät, että jos ei käy inttiä niin suurin osa työnantajista ei huoli jo sen takia... tuo lienee ollut jo tuolloin melkoista hölynpölyä ja ainakin tällä vuosituhannella. Ironista kyllä alalla, jolla olen ollut viimeiset 11 vuotta - välillä töissä ja välillä työttömänä - sivarina pikemmin paremmat työllistymismahdollisuudet!

En oikein tiedä millaisella jutulla Rouskua viihdyttäisin.... Kysy asioista tai aseta jotain aihealuetta!?

Sain tänään sovittua siviilipalvelukseni työpalvelupaikasta. Jos siis tässä ketjussa saa edes sivarista puhua.

klaus-12 kirjoitti: ↑30 Marras 2020, 22:27 Jos siis tässä ketjussa saa edes sivarista puhua.

TIetenkin saa! Onnea harkkapaikasta!

Sain kertauskäskyn.

Paikalla pitäisi olla heti viisufinaalin jälkeisenä sunnuntaina aamupäivällä.

^ Otan osaa. Viisufinaalin seuraaminen saattaa jäädä tyngäksi. Tai ehkä mieluummin nukkuu vähemmän.

Vaihtuipas tälle nyt sotaisa nimi. Kannatan tilalle "Wars For Nothing" -viisua.

Voikohan täällä siviilipalveluksesta enää kirjoitellakaan? Vai pitääkö luoda joku uusi Piss will come -ketju sitä varten?

Tegu- kirjoitti: ↑17 Helmi 2021, 22:56 Vaihtuipas tälle nyt sotaisa nimi. Kannatan tilalle "Wars For Nothing" -viisua.

Kannatetaan!

ESC Addict 98 kirjoitti: ↑18 Helmi 2021, 18:08

Tegu- kirjoitti: ↑17 Helmi 2021, 22:56 Vaihtuipas tälle nyt sotaisa nimi. Kannatan tilalle "Wars For Nothing" -viisua.

Kannatetaan!

Jep.

Toiveenne on kuultu. Ketjuäänestyskin on kamala. Sitäkin pitäisi muuttaa.

Georgia-Malta oli minusta parempi. Viilasin äänestyksen viimeistä vaihtoehtoa (tarvitsematta kuitenkaan nollata sitä), mutta onhan tuo silti paljon ytimekkäämpi kuin se äänestys mikä silloin aiemmin tuossa oli.

Pidin kovasti alkuperäisestä sekamelskaäänestyksestä . Onkohan siihen jossakin linkki?

Wars for nothing on makuuni liian selkeän pasifistisen kantaaottava. Ehdotan sekamelskavaihtoehtoa Warrior (Wars for nothing?)

Olipahan reissu taas. Pari toteamusta siitä:

+ Kukaan ei ajattanut minua tällä kertaa isoon puuhun tai syvän ojan pohjalle.
- (Ehkä) hieman olosuhteisiin nähden ylimitoitetut koronarajoitukset.
-- Jalkineiden laatu. Kävin kyllä kerran varuskunnassa ollessa vaihtamassa maiharit toisiin, mutta en muista saaneeni koskaan aiemmin niin hiertäviä pareja. Onneksi saappailla pystyi sentään liikkumaan suht vaivatta, vaikka siinä olikin sivuoireena tajuton jalkahiki.
--- M85 tetsari. Ne pitäisi kaikki kasata roviolle, ei sellainen sovi ollenkaan nykyajan käyttöön.

Yllättävä huomio että kassulla hajotti enemmän kuin metsässä. No, toki kaikilla meistä alkoi pää mennä vähän solmuun parina viimeisenä päivänä (ja myönnettäköön että itsellänikin saattoi välillä ajatus karkailla enemmän sen saman komean kaverin, jota katselin sillä silmällä jo 5 vuotta sitten, suuntaan ). Ampumiset jäi omalta osaltani aika vähiin; harjoituksen alkupuolella ammuttiin kyllä kohdistukset ja kilpasarja (yllättävän hyvin osui), mutta myöhemmin juuri silloin kun panssaroitu jääkärijoukkue hyökkäsi asemallemme, olin viettämässä määräysten mukaista kuuden tunnin lepoaikaa. Annoinpahan sitten seuraavaa hyökkäystä varten kaverille täyden lippaan omia räkäpäitäni.

ESC93 kirjoitti: ↑04 Kesä 2021, 01:19 Yllättävä huomio että kassulla hajotti enemmän kuin metsässä. No, toki kaikilla meistä alkoi pää mennä vähän solmuun parina viimeisenä päivänä

Mitä tapahtui? Sen lisäksi, että sinä kuolasit tupakaveriasi.

^ Maston ja viestikontin kanssa jumppaaminen 1/5 kelissä sekä kouluttajien antamat hyvin vaihtelevat ohjeistukset eivät olleet varsinaisesti mikään mieltä kohottava kokemus. Koronan takia pahinta oli se että kaikille ei annettu sisätilamajoitusta, vaan meidät kuskit sekä johtajat potkittiin parin yön jälkeen kolmeksi yöksi Parolan muskarin pihalle pois myöhemmin tulleiden perusviestimiesten tieltä. Onneksi sittemmin sää Kiikalassa ja Tammisaaressa oli parempi ja meno muutenkin lunkimpaa niin se vähän kompensoi. Lopun väsymystä se ei tietenkään estänyt, mutta nukuinkin kotiin tultuani paremmin kuin miesmuistiin.

Klaus-12 kirjoitti: ↑30 Marras 2020, 22:27 Sain tänään sovittua siviilipalvelukseni työpalvelupaikasta.

Ja tänään astun taas "siviiliin" eli olen vapaa mies.

Oli kyllä mielenkiintoinen vuosi. Tein sellaista sekatyöukon hommaa, johon kuului vähän kaikkea (mm. tilojen järjestelyä/valmistelua, asioiden tilailuja, lähetysten vastaanottamista/lähettämistä, ihmisten opastamista). Jälkifiilikset positiiviset, vaikka oli siellä niitä huonojakin hetkiä.

Valtio taitaa vittuilla minulle kun viimeksi käskivät tulemaan toissa keväänä viisujen dagen efter -päivänä, ja nyt taas, mutta jo viisuviikon keskiviikkona, reiluksi kahdeksi viikoksi. Viimeksi ei sentään tarvinnut könytä Parolaa pidemmälle, mutta nyt pitäisi raahautua Nälkämaalle asti.

(Ehkä) alan toivoa että Käärijä ei voitakaan UMK:ta.

Kappas, taas Puolustusvoimat muisti minua. Tällä kertaa tosin tuli kutsu vain vapaaehtoiselle maanpuolustuskurssille. 1.9.-3.9. olisi maanpuolustuskurssi tarjolla Vekaranjärvellä. Pitäisiköhän mennä?

Oikeastaan eniten tässä haittaa yksi ihan käytännön asia. Kurssi järjestetään Vekaranjärvellä, jonne on varsin puutteelliset liikenneyhteydet, ja käytännössä ainoa keino päästä sinne taitaa olla mennä viimeiset parikymmentä kilometriä taksilla. Ja kutsukirjeen mukaan matkakustannuksia ei korvata kurssilaisille.

^Kouvolan paikallisliikenteen vitosbussi kuljettaa kohtalaisilla vuoroväleillä Matkakeskuksesta Vekaranjärvelle, eikä maksa kuin kolmisen euroa.

Joo, mietin myös, että jos ne kerran haluavat tuollaiseen ihmisiä, niin luulisi nyt, että kuljetuksetkin olisi asianmukaisesti hoidettu perille saakka. Edes jotain busseja Kouvolasta.

Juu, tuskin maksaa vaivaa lähteä tuollaiseen jos ei ole aivan erityisen kiinnostunut. (Ehkä) kaikki PV:n matkarahat sitten menivät meidän toukokuun harjoitukseen? Maksoivat 17 senttiä kilometriltä, mikä minulle meno-paluuna Kajaaniin tarkoitti n. 180 euroa, vähän syövällä autolla kylläkin enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Toki suosittelivat tulemaan julkisilla, mutta mitä vähän tutkailin ennen lähtöä niin aika mahdottomilla aikatauluilla olisi mennyt.

Mitä itse harjoitukseen tuli, niin sinänsä ihan kiva että pääsi Rovallakin vihdoin ja viimein käymään, mutta aika turhauttava reissu se reilu kaksi viikkoa oli. Parasta oli ehkä Sarriojärven rantasauna ja tenkkapoo kapealla, reunoilta painuneella soratiellä kun vastaan tullut amerikkalainen panssarivaunu ei meinannut väistää ja itse olin ei-niin-maastokelpoisen Scanian kanssa kontti kyydissä ja masto perässä. No, selvittiin siitäkin.