Viisukuppila

Aancon kirjoitti:^Mä en ole koskaan rajannut mitään enkä varmaan aiokaan. Poistaisin mieluummin sellaset kavereistani, joille en halua statuksiani jakaa Mulle ei ole koskaan tullut mitään "ei kiinnosta" kommentteja, mutta luulen että aika moni on rajannut mut ulos aktiivisuuteni takia Olen suunnitellut poistavani muutaman tusinan "kavereistani" ja varmaan sen teen tässä pian

Edit: Minäkin luulen että ihmiset kyllä osaavat skipata päivityksiä ja linkkejä . Eiköhän kaikille joilla on vaikka yli 100 kaveria tule newsfeediin aika paljon "ei kiinnostavia" asioita. Mutta sellasta se facebook on.

Voisin allekirjoittaa tämän täysin lukuunottamatta alleviivaamaani kohtaa. En ole koskaan poistanut yhtään kaveria eikä minulla ole ainakaan toistaiseksi ollut syytä niin tehdä.

Mulla ei ole myöskään tapana kirjoittaa FB:hen mitään salaisuuksia, joita en voisi kertoa kelle tahansa siellä. Toisaalta olen myös melko varma, ettei kaikkia ikivanhoja koulututtuja edes kiinnosta mun jutut niin paljon, että he jaksaisivat esim. lukea seinälläni käydyt paskanjauhannat nykyisten kavereitteni kanssa. Jos lukevat, niin onneks olkoon vaan

^No niin, tottahan tuokin Olenkin empinyt asian kanssa, enkä ole varma tulenko poistamaan. Jos ne sattumalta laittaisikin esim. työpaikkailmoituksia statuksiinsa? There's always a chance Ainoa ihminen jonka olen poistanut on entinen tyttöystäväni, sillä hän ei voinut olla kanssani tekemisissä sillä hänen nykyisensä on niin mustasukkainen Halusin protestoida

Niin ja mäkään en tosiaan mitään salaisuuksia statuksiini laita. Vähän turhan julkista

Mä oon kyllä tehnyt ryhmiä henkilöistä ja rajoittanut tietyille henkilöille statusteni näkymistä. Eikä se tarkoita pelkästään sitä, että häpeilisin joitain omia statuksiani. Rajoitettu näkyvyys helpottaa omaa toimintaani eikä kaikkien ihmisten tarvi nähdä mun "Lähtiskö joku tänään lounaalle?" tyylisiä vonkauksia.

Oon kyllä miettinyt, että jossain vaiheessa kun jaksan, voisin tehdä jonkun listan, jota voisi käyttää esim. halutessaan kysellä lounas- tai leffaseuraa. En tod. halua, että joku seurankipeä vanha opiskelukaveri tarjoaa seuraa tuolloin, ja sitten tulisi kiusallinen tilanne, kun pitäisi kieltäytyä.

Ehkä askartelen tuollaisen listan Weewan esimerkistä. Olen kyllä miettinyt tuota aikaisemmin, mutta en ole saanut aikaiseksi. (Tyypillistä.)

Lemppaan ihan mielelläni tyyppejä Facebookissa. Viimeisin rasisti sai lentää kuin tuhka tuuleen. En näe syytä, miksi olla väleissä inhoamansa asenteiden omaavan tyypin kanssa. Kukin tietysti tyylillään.

Rajasin työnhakuvaiheessa statukseni muutamilta ex-työkavereiltani. Kerroin tuohon aikaan kuitenkin paljon töihin liittyviä juttuja naamakirjassa, eivätkä ne mielestäni kuuluneet näille entisille pomoilleni. Nykyään en rajaa statuksia, sen sijaan olen poistanut joitakin ihmisiä, jotka eivät ole millään lailla läsnä elämässäni (en tarkoita kuppilalaisia. ) Muuten julkaisen kyllä Facebookissa vähän kaikenlaista: oletan, että esimerkiksi ei-viisuihmiset osaavat jättää lukematta jutut, jotka heitä eivät kiinnosta.

Mä en rajaa keneltäkään mitään, mutta poistan kyllä tarvittaessa ihmisiä. Olen ihan lähiaikoina poistanut useita kymmeniä ihmisiä. Lähinnä poistan sellaisia "ei-kukaan" -tasoisia tuttuja, joita en ole koskaan kunnolla tuntenutkaan tai en ainakaan enää ole tekemisissä. Tuntuu ihan turhalta antaa jonkun lukea juttujani, jos emme ole oikeasti missään tekemisissä. Varsinkin jos tyyppi itse ei kirjoita ikinä mitään tai jopa piilottaa multa seinänsä, en koe saavani FB-kaveruudesta mitään. Ongelmallisia ovat tapaukset, jotka kommentoivat usein juttujani, mutta joiden jutuista en ole itse yhtään kiinnostunut.

Pakollinen disclaimer: kuppilalaisia poistan vain erittäin painavista syistä, joten kyse on nyt muista ihmisistä.

Mä en oo ketään tähän mennessä fb-kavereista poistanu enkä kyllä millään tapaa ole seurannut kuka mut mahdollisesti olis poistanu. Rajauksiakaan en oo tehny, jotenkin koen niiden ryhmittelyjen tekemisen niin vaivaalloiseks..Jos on jotain mitä en halua kaikkien näkevän, jätän kirjoittamatta/laittamatta seinälle.

Margot kirjoitti:---Ongelmallisia ovat tapaukset, jotka kommentoivat usein juttujani, mutta joiden jutuista en ole itse yhtään kiinnostunut.

Saako kysäistä, miksi olet alkuaankaan hyväksynyt FB-kamuuden ihmisen kanssa, jonka jutut ei kiinnosta?

Kysyn koskan kommenttisi toi mieleen tapauksen, jolla on useampikymmen FB-yhteys, mutta heistä ei kuitenkaan itseni ohella kuin pari lähisukunsa edustajaa kommentoi/tykkäile kanssaan.

MInulle Facebookailu on nimenomaan toisen kohtelua ja siksi, yhtäkään sellaista FB-kamuutta ei ole, jonka jutuista en olisi aidosti kiinostunut kuulemaan. Henkilökohtaisesti en koe mieltäni pahoittavana heitä, että ketkä ovat suoralta kädeltä kamupyyntöni hylänneet toisin kuin tapaukset, jotka FB-kamuudesta huolimatta osoittavat omalla Facebookailu-käytöksellään, ettei netittely kanssani tosiasiassa voisi heitä vähempää kiinnostaa. Omansalainen kohtelunäytös oli sekin, että hyväksyä kamupyyntö ja liki hetiperään perua ja ilman selittelyä täydentää asetettamalla estoihinsa. Mutta mikäs siinä... opinpahan olemaan vastaisuudessa lähestymättä symppiksenä pitämääni ihmistä kamupyynnölläni

Kollega kirjoitti:

Margot kirjoitti:---Ongelmallisia ovat tapaukset, jotka kommentoivat usein juttujani, mutta joiden jutuista en ole itse yhtään kiinnostunut.

Saako kysäistä, miksi olet alkuaankaan hyväksynyt FB-kamuuden ihmisen kanssa, jonka jutut ei kiinnosta?

Enhän mä voinut etukäteen tietää, millaisia juttuja he Facebookiin kirjoittavat/linkkaavat.

Mulla on siis aika paljonkin FB-kavereita, joita en oikeastaan tunne juuri lainkaan, mutta koen saavani kaveruudesta jotain, koska heidän juttunsa ovat mielenkiintoisia.

Mulle tulee myöskin miltei päivittäin Facebook-kutsuja. Olen tullut ajan myötä ns. krantummaksi niiden hyväksymisten kanssa. Aiemmin minulla oli tapana laittaa yksityisviesti kutsujalle. Asiana minulla oli viestissäni, että "Mistä tunnetaan"? N. 90% jätti yleensä vastaamatta. Ja viikon verran annoin aikaa vastata. Sitten kutsu sai hylkäävän "arvosanan". Enää en ole tästä syystä juurikaan kysellyt viestittömien kutsujen perään. Itse harvoin enää kutsuja lähettelen mutta lähes poikkeuksetta laitan viestin että miksi haluaisin tutustua tähän henkilöön Facebookin kautta tai kerron että missä olemme kenties tavanneet? Minusta sellainen on kohteliaisuuden osoitus.

Kuppilan väkeä minulla on tapana hyväksyä. Kunhan vain kertoo yksityisviestillään esim. nimimerkkinsä ja syyn miksi haluaisi lueskella minun elämäni ääriviivoista.

Facebook

Weewa kirjoitti:Mä oon kyllä tehnyt ryhmiä henkilöistä ja rajoittanut tietyille henkilöille statusteni näkymistä. Eikä se tarkoita pelkästään sitä, että häpeilisin joitain omia statuksiani. Rajoitettu näkyvyys helpottaa omaa toimintaani eikä kaikkien ihmisten tarvi nähdä mun "Lähtiskö joku tänään lounaalle?" tyylisiä vonkauksia.

Tämä kuulostaa järkevältä, täytyy opiskella tämä minunkin. Säästyvät kaikenlaiset muut kaverit mahdollisilta "Oli tosi kivat viisupikkujoulut!" tai "Tämä on loistava vanha euroviisu" -tyylisiltä viesteiltä Ei sitä että niitä kauheasti nytkään kirjoittelisin, mutta... ehkä tulevaisuudessa voisin tehdä sitä rohkeammin.

Margot: Ymmärsin kommentistasi, että senkin jälkeen, että koet juttunsa epäkiinnostavaksi, ylläpidät silti häneen kamuyhteyttä. Tarkoitin siis aiemmalla kysymyksellä tuota. Se on ihan totta, että kamuyhteys alkujaan kiinnostavaksi olettamaansa tapaukseen voi osoittautua muuksi.

Minäkään en ole suppean kamulistani ihmisistä ole luonnossa tavannut kuin muutaman. Viisuilijoita ei heistä taida olla kuin 1/3, joten siinä mielessä viisuilen enimmäkseen itsekseni kuten luonnossakin mutta silti jokaisen kohdalla koen kiinnostusta olla kanssaan nettiyhteydenpidossa.

AntSa kirjoitti:---Sitten kutsu sai hylkäävän "arvosanan". ---

Laitoitko samaan sassiin heidät myös estoihisi? Minusta se on täysin ok käytöstä, ettei kamupyyntöä sen kummemmitta lisäselittelyä hyväksy. En ainakaan itse koe, että kukaan on kutsuni hylkäämisestä minulle jotenkin tilitysvelvollinen. Mutta, jos kamupyyntö on se sytyke, jolla pääsin symppiksenä pitämäni ihmisen estolistalle, niin kyllähän se ihan mielnkiintoinen kokemus oli. Mutta ollutta ja mennyttä.

Samaa mieltä kannasi, Facebook . Toisaalta palautettuaan yhteyksiini ihmisiä menneisyydestäni ja toisaalta, olen saanut elämääni uusia tuttavuuksia.

En ole tainnut estellä ihmisiä. Muuten kuin että joitakin "ystäviäni" rajasin jossain vaiheessa. Mutta he eivät taida olla enää sitten muutenkaan Facebookissani.

Kuppilalaiset: Jos pyydätte minua Facebookin kautta ystäväksenne; pliis kertokaa edes nimimerkkinne! Käyn täällä kuitenkin päivittäin ja aktiivisimmat nimet jäävät mieleen.

Kollega kirjoitti:Margot: Ymmärsin kommentistasi, että senkin jälkeen, että koet juttunsa epäkiinnostavaksi, ylläpidät silti häneen kamuyhteyttä. Tarkoitin siis aiemmalla kysymyksellä tuota. Se on ihan totta, että kamuyhteys alkujaan kiinnostavaksi olettamaansa tapaukseen voi osoittautua muuksi.

Kuten aiemmin kirjoitin, tuollaiset tapaukset ovat ongelmallisia. Voisin muuten heidät poistaa, mutta jos he kommentoivat usein juttujani, he luultavasti loukkaantuisivat poistosta. Tällaisia on kuitenkin vain muutama enkä koe mitenkään ylitsepääsemättömän kauheaksi, etten kehtaa heitä poistaa, koska he ovat kuitenkin ihan ok.

Tosin minusta aiempi kysymyksesi oli kyllä nimenomaan, että miksi olen hyväksynyt heidät kaveriksi.

Kollega kirjoitti:Saako kysäistä, miksi olet alkuaankaan hyväksynyt FB-kamuuden ihmisen kanssa, jonka jutut ei kiinnosta?

No, joka tapauksessa, oli kyse sitten, ettei kamuuden syntyessä alkujaan koe todellista yhteydenpidollista kiinnostusta toista kohtaan tai että huomaa sittemmin, ettei touhunsa oikeastaan kiinnostakaan, niin ainakin itse toivoisin, etten edusta omille kamuuksilleni kumpaakaan ja mielummin ihan selkeästi pitävät minut poissa yhteyksistään.

Toivottavasti et koe minun kritisoineen sinua. Se, miten ihmiset näkevät oman Facebookailunsa, on kiehtova aihe, enkä missään nimessä koe olevan ainoaa oikeaa tapaa.

Sekin tapaus, josta aiemmin kerroin, mistäs loppujen lopuksi tiedän, kuinka paljon hän kamuyhteyksiensä kanssa juttelee yksärinä tai chatissä, vaikka seinänsä onkin äärimmäisen hiljaista. Kukin tavallaan .

^ Eipä mitään, korkeintaan ehkä hieman hämmästyin reaktiostasi, koska me emme ole FB-kavereita, ellet sitten tietämättäni ole joku muista yhteyksistä tuntemani henkilö.

Minä rajailen statuksia. Esimerkiksi viisupönoille on oma listansa, ja joskus valitsen, kelle status ei näy, jos tilanne sitä vaatii (kuten esim. Weewan esimerkki). Ja joskus, jos joku spämmää oikein urakalla kaikkiin statuksiin ja/tai linkkeihin, piilotan asiat häneltä, koska minua ärsyttää spämmi, varsinkin täysin informaatioarvoton sellainen. Poistelen myös joskus yhden tai kaksi kaveria, jotka ovat täysin näkymättömiä Facebookissa ja siis täysin turhia mulle. Jos joku läheinen kaveri ei ole mikään maailman aktiivisin siellä, niin en poista enkä edes harkitse, mutta just nää lukiokaverit, jotka on kavereissa, koska oltiin samoissa ryhmissä ymsyms... Sellaset lentää. Ja mielestäni Facebookia on paljon mukavampi ja helpompi seurata, kun ei ole satoja ja satoja kavereita.

^Kiva rajata mut ulos kaikesta

^Sinä olet viimeinen henkilö, jolle haluaisin näyttää ruokailuseuravonkaukset tai viisubiisit, koska olet muutenkin niin epäaktiivinen Facebookissa. Olen harkinnut poistoa.

Mä arvasin

Mua gävettää välillä mennä just faceen kun olen poistanut niiiin paljon niitä kavereita, jotka ei ees ole ollut turhia. Ihan kostoks joitain poistelen. Siis mulle on just niin sama jos joku poistaa mut kavereista ei kinosta. Jotkut vetää ihan kauheen shown siitä kun on niiku just poistanut kavereistaan, sitä mä en ymmärrä.

^On se mun mielestä aika voimakas ele poistaa joku kavereistaan. Viestii siitä että minkäännäköinen yhteydessäolo ei kiinnosta Siis mun mielestä. Kukin poistakoon kenet tahtoo

^Minustakin, mutta siksi, koska pidän nykyisin FB:tä yhteydenpitokanavana läheisten lisäksi myös tuttuihin ja kavereihin, joita ei muuten säännöllisesti näe (eli melkein kaikkiin tuntemiini ihmisiin). Ja se on myös hyvä kanava tutustua paremmin tutuntuttuihin. Kyllä se mun mielestä jotain kertoo, jos joku tällainen minut kavereistaan poistaa. En tietenkään draamaile siitä, että kaikki eivät halua olla kaikkien kavereita, mutta tulkitsen tuon niin että suurempaa kiinnostusta yhteydenpitoon tai tutustumiseen ei ole, joten annan sitten henkilön olla rauhassa myös silloin jos johonkin yhteiseen tilaisuuteen tms. osumme. En tykkää tyrkyttää seuraani kuitenkaan.

Mutta tietenkin ihmiset tulkitsevat FB:n kaveruuden eri tavalla. Joillekin se on yhteydenpitokanava ihan vain kaikkein läheisimpiin ystäviin, joita myös tapaa säännöllisesti. Ei se poistaminen välttämättä (tai edes yleensä) tarkoita, että vihaisi ko. henkilöä.

Minä poistin n. tunti sitten kaverin, mutten edes enää muista, kenet. Oli tosi tärkee.

Aancon kirjoitti:^On se mun mielestä aika voimakas ele poistaa joku kavereistaan. Viestii siitä että minkäännäköinen yhteydessäolo ei kiinnosta Siis mun mielestä. ---

Minusta on huomattavasti voimakkaampi (käyttäisin sanaa tylympi) ele hyväksyä toinen FB-kamukseen ja sitten kuitenkin FB-käytöksellään ilmaista, ettei vähempää voisi olla kiinnostunut kanssaan yhteydenpidosta.

Ainakin itse toivoisin, että omat FB-yhteyteni kokevat edes jonkin asteista kiinnostusta nettiyhteydenpitoon kanssani ja vastaavasti eivät koe sitä jotenkin ongelmallisena/kiusallisena, jos itse ylläpidän yhteyttä tykkäillen/kommentoiden tms.
EDIT: miehelläni on oma profiilisivunsa, mutta ei sinänsä voisi vähempää olla kiinnostunut Facebookailusta kanssani

Mutta sitten taas, samoin ajatuksin Violeten kanssa, jokainenhan tulkitsee Facebook-kamuuden omalla tavallaan .

Ei helevatti mä poistin ihan summamutikassa eilen jotain mun parhaimpia kavereitakin fbeestä En kehtaa pyytää takasin. Joo siis mä olen poistanut jotain 100 ihmistä yhteensä. Mä oon niin VIP.

Aancon kirjoitti:^On se mun mielestä aika voimakas ele poistaa joku kavereistaan. Viestii siitä että minkäännäköinen yhteydessäolo ei kiinnosta Siis mun mielestä. Kukin poistakoon kenet tahtoo

Mun mielestä se on voimakas ele vain, jos poistaja todella tuntee mut. Jos joku random entinen opiskelukaveri tai baarituttu poistaa, en välttämättä edes huomaa sitä heti. Kun huomaan, ajattelen hänen siivonneen puolituttuja pois listaltaan. Hiljattain mut poisti ihminen, jonka kanssa oltiin ennen todella läheisiä, joten se lienee jo jonkinlainen viesti. Siitäkään en kuitenkaan suuttunut, koska onhan hänellä oikeus ottaa etäisyyttä / katkaista välit, jos niin tahtoo. Mulla on oikeastaan aina ollut ihmissuhteisiin sellainen asenne, että jos joku haluaa musta eroon, niin mitäpä mä sellasella tyypillä tekisinkään.

Oon tässä viime aikoina huomannu että kaveripyynnöt jotka mulle näkyy fb:ssä ei näy mun sähköpostissa....ennen tuli aina viesti tyyliin **henkilö xx haluaa olla kaverisi facebookissa** tai jotain tollasta.....uusimmista pyynnöistä ei tällästä tule.....kuitenkin pystyn hyväksymään pyynnöt vanhaan malliin ja kyseiset henkilöt näkyvät kaverilistassani ....oon vähän ihmetelly, ku eiks niiden pyyntöjen kuuluis näkyy sähköpostissaki