Viisukuppila

Näin unta, että Johanna Tukiainen murtautui kämppääni ja varasti sieltä kaikenlaista. Tuksu oli pöllinyt myös Nintendon ja aikoi kaupitella sitä eteenpäin viidellä eurolla. Sain kuitenkin Tuksun houkuteltua myymään sen minulle takaisin viidelläkympillä.

Näen säännöllisesti eri tapoja, millä ufot hyökkäävät maahan. Viime yön unessa oli pieniä loiseläimiä sateen mukana.

Kuppilan pikkujoulut pidettiin viimeöisessä unessani Costa Concordian pohjimmaisella kannella. Vähänkö oli vetiset tunnelmat.

Näin eroottista unta Päivi Räsäsestä . Oli yhtäkkiä tullutkin vappu, ja kun olin kaupungilla niin päätin piipahtaa kahvilaan, joka oli niin täysi että minun piti Päivin kanssa istua samalla jollain jakkaralla ja nojata toistemme selkiin tukea saadaksemme, ja se tuntui aika kivalta . Lisäksi Päivi oli hauska tyyppi ja siemaili viinaa värikäästä pikku lasista ja opetti, että jos haluaa juoda julkisella paikalla salaa viinaa, kannattaa käyttää musliminaisen huntua niin kenellekään ei tule mieleen, mitä siinä lasissa oikeasti on. Minun piti vielä kätellä häntä ja kiittää siitä, että vaikka en olekaan hänen kanssaa likikään kaikesta samaa mieltä, niin hän ei sentään ole mikään poliittisten irtopisteiden keräilijä vaan rehellisesti omalla linjallaan, mutta tämän esti turhan varhainen heräämiseni.

Terveisiä kaikille harjavaltalaisille! Kävin nimittäin viime yön unessani Harjavallassa.

Istuin siis linja-autossa. Minun oli tarkoitus jäädä pois kyydistä tietyllä pysäkillä, mutta painoin pysäytysnappulaa liian myöhään - bussi huristeli iloisesti pysäkin ohi. Jäin odottelemaan seuraavaa pysäkkiä. Mutta sitäpä ei kuulunutkaan! Auto vain kiihdytti vauhtia ja jatkoi matkaansa. Kilometrit jäivät taakse. Kohta näin tienvarressa kyltin, jossa luki: "HARJAVALTA". Ajattelin: "Just joo - nyt me ollaan jo jossain Harjavallan rajalla..!" Seuraavaksi bussi ajoi siltaa pitkin jonkin joen ylitse. Siihen uni loppui.

Tämä oli taas hyvin mielenkiintoista. En ole koskaan käynyt Harjavallassa päinkään, en tunne ketään harjavaltalaista, en ole koskaan ollut kiinnostunut kyseisestä paikkakunnasta. En edes tiennyt Harjavallasta muuta kuin nimen, ennen kuin tämän unen innoittamana aloin etsiskellä paikkakunnasta lisätietoja. En ollut edes varma, missä Suomen kolkassa kyseinen paikka sijaitsee!

Vähänkö riemastuin, kun tajusin, että Harjavallassa virtaa ihan oikeasti joki (Kokemäenjoki). Ja löysin jopa sellaisia bussivuoroja, jotka ajavat siltaa pitkin kyseisen joen yli! Terve vaan, taisin sitten matkustaa Porin Linjojen Kokemäki - Pori -vakiovuorolla viime yönä. Ja sillan nimi taisi olla Kultakoukun silta - hieno nimi!

Harjavalta, sinulla on uusi fani.

^ Ihanaa, jee Harjavalta jee! Isäni on tuolta paikkakunnalta kotoisin ja on siellä useita viikkoja aina kesälomista tullut vietettyä. Todella hurmaava pikku paikka, suosittelen käymään.

TomppaJr kirjoitti:^ Ihanaa, jee Harjavalta jee! Isäni on tuolta paikkakunnalta kotoisin ja on siellä useita viikkoja aina kesälomista tullut vietettyä. Todella hurmaava pikku paikka, suosittelen käymään.

Jee, täältä siis löytyi kuin löytyikin joku Harjavaltaa tunteva! Täytyy varmaan joskus tehdä tutustumisretki kyseiseen paikkaan, alkoi sen verran kiinnostaa. Ah, tuo unieni Harjavalta!

Ehkä vielä joskus törmäämme spontaanisti keskellä Harjavaltaa toisiimme.

TomppaJr kirjoitti:Ehkä vielä joskus törmäämme spontaanisti keskellä Harjavaltaa toisiimme.

Niin, kenties?

Minä täällä jälleen, hei!

Näin taas kiinnostavan unen. En enää muista läheskään kaikkia yksityiskohtia, mutta tärkeimmän kohokohdan muistan...

Meitä oli iso porukka ihmisiä. En tiedä, millä reissulla olimme. Jouduimme jonkinlaiseen "merihätään", vaikkemme kyllä edes olleet merellä, vaan kenties järvellä. Joka tapauksessa... Jouduimme hyppimään veneestä toiseen (?) päästäksemme maihin. Lopulta vain minä ja joku toinen henkilö nökötimme veneessä, emmekä enää päässeet maihin omin avuin - vene oli kai karannut liian kauas rannasta tai jotain, en pysty muistamaan. Isosiskoni tuli paikalle, mutta hän ei ilmeisesti saanut meitä pelastettua. Saattaa myös olla, että minä sanoin hänelle HALUAVANI erään toisen henkilön pelastavan meidät. Noh, tämä toinen henkilö joka tapauksessa saapui pelastamaan meitä...

Tämä henkilö oli Ruotsin kuningas KUSTAA VAASA! Siinä vaiheessa emme enää viruneet missään järvellä, vaan taisimme olla meidän entisen talomme pihassa. Kustaa Vaasa auttoi meidät kädestä pitäen pois veneestä ja saattoi meidät sisälle taloon. Hän puhui suomea, mutta lisäsi sekaan ruotsin kielen sanoja. Hän oli tosi lyhyt, varmaan minuakin lyhyempi, ja hänellä oli yllään jotkin vanhanaikaiset vaatteet (ei mitään ihmeellisiä, sellaiset rusehtavat). Hän taisi olla ihan mukava, mutta hän muistaakseni häipyi tiehensä kohta pelastamisemme jälkeen.

Nyt olen sitten tavannut Kustaa Vaasankin, vaikken kyllä osaa sanoa, kuinka todenmukainen tai epätodenmukainen hahmo hän unessani oli... Mutta ihan hauska tapaus!

Näinpä tässä kerran unta puhuvasta koirasta, joka sanoi esiintyvänsä aamu-tv:ssä ja kehui olevansa julkkis.

Unessani minulle selvisi, että vesimelonit ovat eläimiä. Äitini todisti asian upottamalla kolme vesimelonia puoliksi veteen ja napauttamalla niitä veitsen lappeella. Silloin vesimelonit avasivat suunsa ja huusivat hetken. Jokaisella oli oma persoonallinen äänensä. Ne olivat hirveän hassuja ja nauroimme kovasti. Olisin halunnut kuulla äänet uudestaan, mutta äitini kertoi, että vesimelonit jaksavat huutaa vain kerran. Sitten veimme ne kylmiöön, että ne kuolisivat. Yllättäen jokainen niistä äännähti matkalla kuolemaansa.

Yleensä unet ovat pelottavia, kun ne näkee, mutta naurettavia aamulla. Tämä uni oli hauska, kun näin sen, mutta valveilla pelotan itseäni.

Pitkästä aikaa joku outo uni! Siivosin Hyrylässä Tuusulanväylän varresta hiekoitushiekkoja pölynimurilla. En tosin tiedä mistä olin saanut siihen riittävän pitkän sähköjohdon.

(Ehkä) alitajuntani yrittää kertoa minulle että huushollini kaipaa siivousta.

Keskustelin Noriaki Kasain kanssa tulevaisuudensuunnitelmistani kesken Hakubassa hypättyä mäkikisaa.

Lähdin Norwegianin lennolla Pohjois-Ruotsista Helsinkiin, mutta koneeseen päästyäni nukahdin välittömästi. Herätessäni suurin osa matkustajista oli poistunut jo, joten minäkin lähdin ulos ja lentoaseman tiloihin päästyäni tajusin, että ei se ole Helsinki-Vantaata nähnytkään; yks pikkulainen halli haaleenkeltaisilla seinillä. Toisella pitkulaisella seinällä luki isolla Borgå, johon tajusin Norwegianin tehneen välilaskun ja päästäneen pois siellä jäävät ja niin mäkin olin sitten jäänyt. Enkä enää voinut palata takaisin koneeseenkaan (en ole varma, miksi). Ketutti aika suunnattomasti. En ollut koskaan kuullutkaan tästä Borgåsta, joten samaiselta seinältä sitten etsimään karttaa ja tokihan siellä sellainen oli. Selvisi, että tämä Borgå oli kunta Ruotsin keskiosassa ihan Norjan rajan tuntumassa. Alkoi ketuttaa vieläkin enemmän samalla, kun jo mietin, että mitenköhän mä sieltä asti selviän takas Suomen kamaralle, kun suurin osa kamoistakin oli Norwegianin kyydillä menossa jo kohti Helsinkiä. Kiva.

Unessani esiintyi verbi jääskelöityä. Se tarkoitti jonkinmoista itsensä jumittamista tai tuomitsemista. Kysymyksessä oli supikoira, joka oli livahtanut kissojen aitaukseen ja tullut siellä näiden toimesta revityksi hengiltä. Se oli siis jääskelöinyt itsensä sinne. Aamulla herätessäni muistin vielä koko lauseen, jossa sana esiintyi (se esitettiin jollain Pohjois-Hämeen tai Etelä-Pohjanmaan murteella), mutta nyt muistan enää tuon sanan.

Olimme nimiPenkkiurheillija TomppaJr:n kanssa katsomassa mäkikisaa Ramsaussa. Kierrosten välisellä tauolla oli väliaikaesitys, jossa kissamme mourusivat jotain konserttoa.

Sitten heräsin, kun oma kissani tassutteli sängyllä viereeni.

^ Mithä!?

Itsekin näin toissayönä mäkihyppyunta. Olin rakentanut Planicaan mäkihyppyrin heittelemällä lunta johonkin kouruun ( ), ja sitten katsoin kun kaikki hyppivät siinä ja minä itsekin uskaltauduin hyppäämään. En tiedä miksi, mutta nämä mäkihyppyunet ovat aina niitä kaikkeista rentouttavimpia.

En millään olisi uskonut, että voisi nähdä painajaismaisia unia siitä, kuinka peitto on liian kapea niin, että vaikka kuinka yrittäisi, niin aina on joku raajoista peiton ulkopuolella, mutta näköjään tällaisetkin painajaiset ovat mahdollisia.

Näin viime yönä unta, että täällä Oulussa tapahtui räjähdys, jota seurasi tulipalo, joka vain levisi ja levisi. Juoksin sitä karkuun mm. johonkin rakennukseen, josta yllättäen halusinkin pois ja tämä kävikin kätevästi ikkunan kautta. Myöhemmin unessa luin, että räjähdys tapahtui saunassa ja yli 400 ihmistä kuoli. En ole pitkään aikaan nähnyt mitään painajaisunia, varsinkaan näin todentuntuista. Oli kyllä helpotus herätä.

The_Sipi kirjoitti:En millään olisi uskonut, että voisi nähdä painajaismaisia unia siitä, kuinka peitto on liian kapea niin, että vaikka kuinka yrittäisi, niin aina on joku raajoista peiton ulkopuolella, mutta näköjään tällaisetkin painajaiset ovat mahdollisia.

Minusta, tai siis minulla, varsinaiset painajaiset ovat yleensä juuri jotain noin älytöntä sisällöltään. Kaikenmoisia raakuuksia voin kyllä yöllä seurata tuntematta mitään erityistä. En tosin kovin usein edes näe painajaisia. Pikkulapsena olen kuulemma nähnyt painajaista siitä, kun kynttilänjalat juoksevat.

Olinpa tässä muuten jonakin yönä vieraana älyttömän upeassa tunteja kestävässä MF 60 vuotta -juhlakonsertissa . Ja tunsin kansallista ylpeyttä siitä, kun ohjelmaa toteuttamaan oli tarvittu myös suomalaisia artisteja, mm. Kristiina Halkola, ja sitten joku akrobaatti-näyttelijätär esittämään tulishowta kun ruotsalaiset eivät itse uskaltaneet .

Näin unta, että kävin antikvariaatissa, jossa oli myyjänä J. Karjalainen. Selasin vinyylilevyjen pinoa ja mietin, mitä J. Karjalainen sanoisi jos ostaisin hänen levynsä, mutta tämän pidemmälle uni ei sitten jatkunut.

Unessani nimimerkki Aintsu oli hankkinut lemmikeikseen karkkirasioita, jotka olivat kovia karkailemaan. Yksi niistä meinasi kerran imeä sipsipussini tyhjäksi, mutta onneksi sain yksittäisten sipsien avulla houkuteltua sen takaisin omistajansa luo.

Olenkin uusi täällä, joten aloitetaan kirjoittelu vaikka omista unista.

Juhannuksena näin unta, että työskentelin New Yorkissa asianajajana jonkinlaisessa asianajotoimistossa. Työkaverinani oli sitten Tom Hanks jonka kanssa olin hyvinkin läheinen ystävä unessa. Kaveerasin toki muidenkin työkavereiden kanssa.

Työpaikalla oli myös sauna, jonne menin työpäivän päätteeksi ja vielä kehuskelin työkavereille, että kyllä suomalaisen kelpaa kun teiltä löytyy täältä saunakin.

Jostain syystä Tom Hanks on aiemminkin esiintynyt unissani, en tiedä miksi. Onhan hän toki hyvä näyttelijä kyllä, että eipä sillä.

Näin edellisyönä unta, että kävin pyytämässä Oma Ellalta sangriaa saksaksi.

Näin viime yönä monia hauskoja unia, mutta muistan niistä vain pari.

Yhdessä olin lähdössä Onnibussilla läntisestä Ruotsista Poriin, mutta ennen sitä kävin baarissa. Siellä bongasin tyypin, joka oli vienyt multa rahaa ja se huomas myös mut, joten se lähti kävelemään ja minä sen perään. En tiedä, miksen nopeammin ottanut häntä kiinni, mutta seurasin sitä jonkin tovin ja kas kummaa, kohta oltiinkin jo Porissa. Siellä otin hänet sitten kiinni ja pienen rimpuilun jälkeen sain häneltä hänen varastamansa 50 euron setelin. Sillä oli niitä muitakin, mutta en minä niiden alkuperästä välittänyt. Satuimme olemaan työpaikkani kulmilla ja sen julkisivuun pari työkaveriani ja pari muuta tuttua töhersivät jotain randomia huutaen jotain "Katutaide kuuluu kaikille" -huutolauseita. Mietin sitä ääneen, että mitä jos pomo saa tietää tästä ja olivat vaan, että "ihan sama, mutta älä kuitenkaan kerro" . No, koska mulla oli kuitenkin lippu läntisestä Ruotsista Poriin lähtevään Onnibussin, lähdin sitten Porista kävelemään kohti läntistä Ruotsia ehtiäkseni kyseiseen bussiin. Niin ku sitä.

Toinen oli Lassi ja Leevi -uni, joskin ilman Leeviä. Siinä Lassi oli koulussa, jossa kuulusteltiin kotiläksyt, mutta eihän Lassi sellaisia ollut jaksanut tehdä ja tavaratkin olivat ties missä. Lassipa keksi ratkaisun, että hänen on päästävä vessaan ja pääsikin, mutta palatessaan oli läksyjen tarkastus vielä kesken. Lassin vierustoveri yritti antaa Lassille brosyyrin, jossa kysymykset oli ja vastauksetkin, kun sitä availi enemmän, mutta Lassi ei ehtinyt päntätä niitä, ennen kuin opettaja käski Lassin vastata ja Lassi joutui tunnustamaan, että nyt oli jäänyt läksyt väliin. Opettaja teki asiasta omat johtopäätöksensä ja heitti Lassin ulos luokasta... kirjaimellisesti ja vieläpä ikkunasta. Tiedä sitten, jouduttiinko Lassin mielikuvitusmaailmaan, kun ulkona odotti trukkilava, joka meni suuriaaltoisen tulvan mukana kaupungin pilvenpiirtäjien ohitse ja Lassi tietenkin rupesi sillä surffaamaan.

Näin viime yönä todella häröjä unia.

Aamuyöstä näin unta, jossa pistin vaatteitani kaappiin (väärä kaappi, toim.huom.), kun yhtäkkiä tapahtui jotain odottamatonta. Rakennus, jossa asun, ulottuu kolmelle sivulle (länsi-, pohjois- ja itäsivu) eli sivujen sisällä on sisäpiha ja eteläsuunta on näennäisen avoin (siellä on autotallit ja vähän pidemmällä toinen kerrostalo, mutta ei siis kiinni tässä rakennuksessa). Yhtäkkiä talo heilahti ja koko komistus lähti liikkumaan kohti etelää (näin ikkunasta) ja vähitellen se kiihdytti vauhtiaan kuin höyryveturi ja kohta mentiin oikein nopeasti. Siinä sitten ajattelin, että täähän on ihan järjetöntä ja PAM! Tajusin näkeväni unta ja heräsin tai vähintään uni loppui siihen. Joka tapauksessa nauroin jo tässä vaiheessa paljon. No. uni alkoi heti perään vähän niin kuin alusta, paitsi etten ollut minä, vaan Tom Cruise, jolla oli ollut jokin iso riita naisensa, mahdollisesti Katie Holmesin, kanssa. Minä Tomppana pistin taas vaatteitani kaappiin ja tämä nainen oli vieressä anoen vuolaasti anteeksiantoa tekojensa vuoksi, mutta mä en kuunnellut. Sen sijaan sanoin hänelle, että yrittäisi koota itsensä, sillä meidän täytyy kohta mennä soundcheckiin samalle miettien, että näinkö taas unta, sillä soundcheck tuntui minun suustani ihan unisanalta eli sanalta, jota en oikeasti koskaan lausuisi. No, talo oli taas lähdössä liikkeelle kuten aiemmassakin unessa ja nyt tajusin heti, että joo, untahan tää oo ja niin uniminäni ja sängyssä maannut minäni rupesi nauramaan ihan hervottomasti ja tajusin, että vastoin tahtoani herääminen olisi kohta tosiasia. Mutta koska kyseessä kerran oli lucid-uni, halusin kovasti hallita edes vähän kyseistä unta ja revin mieleni voimalla tämän puoleisen osan talosta irti muusta talosta ja niin muun talon vauhti pysähtyi ja vain tämä puoli talosta jatkoi matkaansa herätessäni, jolloin tosiaan nauroin melkein katketakseni.

Aiemmassa (viime yön) unessa taas olin tekemässä jotain, ehkä nukkumassa, ehkä katsomassa telkkaria, kun jostain hieman härnäillen alkoi kuulua etunimeäni lausuttavan. Tätä jatkui jonkin tovin, kunnes menin hieman varovasti ulko-ovelleni ja tajusin, että häirikkö oli oven toisella puolella. Katsoin postiluukusta rappukäytävälle ja sitten kaikki, mitä tapahtui, oli se, että postinkantaja pudotti postini sisälle; hän olisi voinut pudottaa ne ilman minun menemistä ovelle, mutta hän vain päätti toimia näin.

Yhden unen sisältöä taas en muista, mutta herättyäni siitä mulla oli aivan mahtava idea: Kävisin jokin vuosi pyörälläni kaikilla Porin nimetyillä kaduilla, teillä, kujilla ja muilla sellaisilla. Puhelinluettelosta katsoisin kadunnimet, jos siellä sellaisia vielä olisi (on, tarkistin aamulla) ja kävisin jokaisessa niin, että aakkosjärjestyksessä ottaisin kuvan pyörästäni jokaisella kadulla, vaikka kadut olisivatkin kymmenien kilometrien päässä toisistaan, minkä jälkeen julkaisisin kuvan Tumblriin tai muualle perustamaani blogiin. Nämä käymiset jokaisella kadulla määrittäisivät kuitenkin lenkkieni reitit eli en lenkkeilisi enää vain muutamilla tutuilla reiteillä. En siis tietenkään tekisi tätä kerralla, vaan vähitellen ja kerralla käymieni katujen määrä olisi suhteessa sen hetkisen normilenkin pituuteen eli en tekisi tavallisesta lenkkipituudesta poikkeavia lenkkejä. Samalla tajusin, etten voisi toteuttaa ideaa pariin vuoteen, sillä sen lisäksi, että tarviin hyvän kameran sisältävän älykännykän (no, sen voisin ostaa vaikka heti), kun ei viitsi isoa pokkaria kanniskella mukaan joka lenkille, niin Lavian liittyessä vuodenvaihteessa Poriin samannimiset kadunnimet menee kuitenkin vaihtoon ja täydellinen päivitetty lista ehtisi vasta vuoden 2016 puhelinluetteloon, joten vasta silloin voisin vasta aloittaa; jos aloittaisin nyt, osa kadunnimistä kuitenkin vaihtuisi matkalla ja aiheuttaisi sekaannuksia. Sitten vain yliviivaisin niitä kadunnimiä pois sitä mukaa kuin niitä kertyy. Nää kaikki ajatukset siis oli päässä heti herätessä, joten mun ei tarvinnut kuluttaa aikaa järjestelyjen miettimiseen; aamulla kyllä huvikseni laskin puhelinluettelostani, että paljonko Porissa näitä kadunnimiä on ja sain tulokseksi n. 2100. Kova homma olis kiertää nää kaikki, kun tällä hetkellä matka esim. Porin pohjoisimmasta osasta eteläisimpään kohtaan on jotain yli 40 kilometriä.

Olen mennyt kahtena edellisenä iltana hyvillä mielin nukkumaan ja silti olen nähnyt kumpanakin yönä painajaista. Toisena yönä uni liittyi juutalaisvainoihin ja toisena yönä omassa työssäni epäonnistumiseen. En tajua.

Miksi silloin kun näkee jostakusta ei-kuppilalaisesta unta, on kyseessä joku josta ei noin muuten huvittaisi ensisijaisesti uneksia? Terv. nimim. eimikäänrenttuaddikti

Olin sitten unessa samoissa liikennevaloissa Riki Sorsan kanssa. Ja Riki kysyi minulta, olemmeko tavanneet joskus, koska olen hänen mielestään tutun näköinen.