Viisukuppila

Mainio edustaja menetettiin mutta mainio saatiin myös tilalle. Ehdin jo viehtyä Alinan kappaleeseen, mutta tämä tuntuu sikälikin oikeudenmukaiselta, että Kalush Orchestra oli kuitenkin kansan suosikki. Koko tasokkaasta finaalista vielä puntarini: ***** **** Alina Pash – Тini zabutih' predkiv Kalush ...

*****
1. Isaac Sene – Kuuma jäbä
****
2. Olivera – Thank God I'm an Atheist
3. Tommi Läntinen – Elämä kantaa mua
4. BESS – Ram pam pam
***
5. Cyan Kicks – Hurricane
6. The Rasmus – Jezebel

**
7. Younghearted – Sun numero

Näistä sinällään yhdentekevistä ja toivottoman amerikkalaisista biiseistä tulee näin yhteen pötköön koottuna oikein pahalle mielelle. Kuinka tyhmänä tämä esiraati pitää yhtäältä eurooppalaisia kuuntelijoita ja toisaalta saksalaisia veronmaksajia? Ilmeisesti radioystävällisyys on tässä tapauksessa yh...

Vähän rasittavan staattinen patsastelu. Imagine Dragons tulee mieleen, paitsi euroviisummin tehtynä. Voisin kuvitella tämän jonkin auto- tai miestenvaatemainoksen taustamusaksi. Pari kolme tähteä.

Halpaa on. The Fox on kiistatta ilmiselvä (liiankin?) vertailukohta, paitsi nyt löysemmin tehtynä. Muutenkin soundit vievät ajassa taaksepäin sinne vuosien 2012–13 tunnelmiin. Biisi ei itsessään niin ärsytä (ei kyllä nauratakaan), mutta esteettisesti esitys on todella vastenmielinen. Kova känni olis...

So Luckyä muistan inhonneeni 2011, nyt jo ihan pidän. Nokkelista sanoista huolimatta tämä ei ihan yllä sille tasolle. Epäilemättä Moldova saa tästä kuitenkin kelpo paketin viisuihin mennessä kasaan.

Eihän tällä noin itsenäisenä biisinä ole mitään jakoa, mutta esittäjä ja esitys on mainio. Voin jo kuvitella, miten innoissaan yleisö tulee tästä Torinossa olemaan.

Jos en tietäisi tämän olevan Irlannin euroviisu, voisin veikata sen olevan Irlannin euroviisu. Ja se ei valitettavasti ole tällä kertaa kehu. :heh: Yöpuvut kannattaisi laittaa Torinoon mennessä vaihtoon ja biisikin olisi kyllä jonkinlaisen ehostuksen tarpeessa. Pointsit kuitenkin siitä, että Brookel...

***** **** 1. Cornelia Jakobs – Hold Me Closer 2. Samira Manners – I Want to Be Loved *** 3. Theoz – Som du vill 4. Omar Rudberg – Moving Like That 5. Cazzi Opeia – I Can't Get Enough 6. Lancelot – Lyckligt slut 7. Browsing Collection – Face in the Crowd 8. Medina – In i dimman 9. Tribe Friday – Shu...

Oivoi, ai tämmöinenkin oli jo keritty valita. Semmoinen lauantaimakkarapötkön oloinen ja tuntuinen kokonaisuus. Kai joku sillekin käyttöä keksii, mutta itse en oikein anna arvoa.

***** 1. ITALIA: Mahmood & Blanco – Brividi **** 2. PORTUGALI: Maro – Saudade, saudade 3. LIETTUA: Monika Liu – Sentimentai 4. GEORGIA: Circus Mircus – Lock Me In 5. ESPANJA: Chanel – SloMo 6. ALANKOMAAT: S10 – De diepte 7. LATVIA: Citi Zēni – Eat Your Salad 8. RUOTSI: Cornelia Jakobs – Hold Me...

ALANKOMAAT: 2020 Jeangu Macrooy – Grow vs. 2021 Jeangu Macrooy – Birth of a new age ALBANIA: 2020 Arilena Ara – Fall from the sky vs. 2021 Anxhela Peristeri – Karma AUSTRALIA: 2020 Montaigne – Don't break me vs. 2021 Montaigne – Technicolour AZERBAIDŽAN: 2020 Efendi – Cleopatra vs. 2021 Efendi – Mat...

Ei ollut minun suosikkini, mutta ymmärrän miksi voitti. Laulaja on tosiaan karismaattinen ja miljoonasti parempi kuin biisinsä, joka on samaa liukuhihnatavaraa kuin Ruotsilla yleensä; laadukasta mutta mielenkiinnotonta. Heikko kolmonen tälle heltiää.

Jaa että tämmöstä, ma-ma-ma-ma vaan itelles. Puntarin jumbo taisi löytyä. Tylsä, kalsea ja niin rip-off siitä viime vuoden veisusta että ihan ärsyttää.

Tässä on kyllä paljon kivoja aineksia, kuten lattarivaikutteet biisin keskivaiheilla, mutta kokonaisuus jää silti jotenkin valjuksi. Venäjä tosiaan vie kotiin tämän naisvoimaantumissarjan tällä kertaa. Mutta ehkä tämänkin voi sinne kolmoseen laittaa.

Bisnesmiehen oloinen, ohut-ääninen jeppe laulamassa väljähtynyttä diskoilua videolla, joka on yhtä mielikuvitukseton kuin itse biisi. Jooh, ei minun juttuni tämä. Ehkä tälle voi kaksi tähteä antaa, kun ei sillä lailla kuitenkaan aktiivisesti ärsytä.

En nyt osaa arvioida tätä ollenkaan. Ekalla kerralla kuulosti todella hyvältä, – jollain kierolla tavalla tuli vähän Salvador Sobral -vibat – toisella kerralla ei enää niinkään, ja livevedon kuunneltuani alkoi lähinnä ärsyttää. Kai tämäkin on pakko sinne kolmoseen pistää.

No tämä olikin hyvä! Simppeli, kiva, tanssittava, ei kommervenkkejä, just semmoinen mitä briteissä niin hyvin osataan tehdä. Varma ja turvallinen, ammattimaisella tavalla (se on tänä vuonna vahvuus!). Vahva kolmonen, ellei peräti nelonen.

Tätä siedän, viimevuotista en, joten sikäli onnistuneempi. Sävellys on varsin mitätön ja sanoitus harmittavan kliseinen, mutta kyllä tämä jossain musikaalissa kaiken muun joukossa voisi toimia ihan mukavasti. Viisulavalla ei ehkä niinkään. Kaksi tähteä tässä vaiheessa.

Taidan joutua perumaan kaikki aiemmat puheeni. Tähän jää koukkuun, sen sijaan sitä Sex Machineä ei ole paljon tehnyt mieli kuunnella toistamiseen. Ehkä tämä oli sittenkin Venäjältä ihan oikea valinta.

Näiden tekijöiden biisiksi oikeinkin hyvä, mikä on mun asteikolla lähestulkoon sensaatiomaista. Ylikellotetun ja -tuotetun tuntuinen silti, mutta italodiscofiiliksestä paljon plussaa. Hieman hirvittää, miltähän mahtaa kuulostaa livenä.

Tykkään! Monipuolisempi kuin viimevuotinen biisi. En saanut tästä ehkä ihan voittajaviboja, mutta mikseipä timanttisella live-esityksellä siihenkin voisi olla mahdollisuus. Varmaan ainakin korkealla raadeilla. Neljän tähden hujakoille tässä vaiheessa.

Kyllä tulee Little Bigiä ikävä. Ei tämäkään nyt huono ole, mutta vaikeaa saada otetta huonolaatuisten tube-pätkien perusteella. Kertsi on ihan hyvä, mutta räppiosuuksista en nyt jotenkin viehättynyt. Heikkoon kolmoseen tässä vaiheessa.

Olipas raskasta kuunneltavaa, aika tunkkainen ja tylsä kokonaisuus. Tulee kyllä Alivea ikävä.

Biisi on ihan mukava iskelmäluritus, ei huonommasta päästä. Löysähkö tosin, ja videota katsellessa tulee olo, kun olisi jonkun konttorin todella tylsissä henkilöstöjuhlissa. Mutta propagandaahan tämä on, siksi yksi tähti.

Kieltämättä aikakoneella tuodun oloinen. Studioversiona jaksan kuunnella. Livenä laulajajäbän epävire ja teennäisyys vie jotenkin mehut tästä. Kiikun kaakun kolme. Mukavaa toki, että laulavat tanskaksi.

No tyhjänpäiväiseksi tätä ei kyllä voi syyttää, kun väkevää sanomaa on vaikka muille jakaa. Että sinällään ihan virkistävä veto isäntämaalta. Ei tämä kuitenkaan Grow'lle vertoja vedä, puhti loppuu kesken loppua kohden.

Ai tämmöinenkin oli valittu. Yhtä unohdettava kuin se Universo. Joten sikäli helpot kaksi tähteä.

Emmä kyllä tiiä, mitä tästäkin sanois. Yllätin itteni ihan pitämällä tosta aika vihkoon menneestä live-esityksestä, mutta studioversiona oli jotenkin liian säksättävä ja pirstaloitu, jotta tätä jaksaisi ihan hirveästi kuunnella. Siinä mielessä Don't Break Me oli ehjempi ja kuunneltavampi kokonaisuus...

Ehkä näihin viisuihin nyt useampikin rockbiisi mahtuu, ei tämä minusta ihan yks yhteen kilpaile just Blind Channelin kanssa. Se iskee kerrasta helpommin, tämä vaatii ehkä useamman kuuntelun. Mutta tykkään kovasti! Ja upean tyylikäs bändi. Neljästä tähdestä aloittaa.