Viisukuppila

Kuntavaalit 2021 järjestetään sunnuntaina 13. kesäkuuta. Ennakkoäänestys päättyy huomenna. Alkuperäinen vaalipäivä oli 18. huhtikuuta, mutta koronaviruspandemian takia vaalit siirrettiin kesään.

Vaaleille ennustetaan huikeaa suosiota, koska teatteriin, elokuviin, festareille tai urheilukatsomoon ei ole päässyt aikoihin. Tässä tilanteessa äänioikeuden käyttäminen on järisyttävän euforinen elämys, jota ei kannata hukata. Euroviisut ja jääkiekon MM-kisojen finaali keräsivät jo komeita katsojalukuja. Kunnanvaltuustojen valitseminen on vähintään yhtä jännittävää.

Vuonna 2017 kävi näin:

Kokoomus - 1 490 paikkaa (20,7 %)
Sosiaalidemokraatit - 1 697 paikkaa (19,4 %)
Keskusta - 2 824 paikkaa (17,5 %)
Vihreät- 534 paikkaa (12,5 %)
Perussuomalaiset - 770 paikkaa (8,8 %)
Vasemmistoliitto - 658 paikkaa (8,8 %)
RKP - 471 paikkaa (4,9 %)
Kristillisdemokraatit - 316 paikkaa (4,1 %)
Yhteislistat ja muut puolueet - 238 paikkaa
Liike Nyt - uusi jengi

Ennakkoäänestys on ollut ennätysvilkasta, mikä selittynee normaalia pidemmällä äänestysajalla. Vaalipäivänä romahtanee. Itse en vaivaudu äänestämään kun ei ole mitään mielekästä vaihtoehtoa jota äänestää. Ikävää, kun äänestysoikeus on aikoinaan lunastettu verellä ja suolenpätkillä, mutta tilanne nyt on tämä...

Ulkona äänestäminen on nyt koettu! Demokratia on muotia, äänestyspaikalle oli ihan kunnon jono. Sää suosi meitä vuoroamme odottavia. Ehkä vähän hienompi päivä kuin jokin huhtikuinen viima ja räntäsade.

Nämä olivat ensimmäiset vaalit, joissa oli oikeus äänestää, joten pitihän sitä äänioikeutta käydä käyttämässä. Harmillisesti vain juuri mikään puolue tai edes ehdokas ei tunnu omalta enkä pidä oman kuntani valtuustotilanteesta. Uudempaa vaihtoehtoa tuli siten äänestettyä. Valtaosa kunta-asioista ei kovin paljoa kiinnosta minua ainakaan tällä hetkellä, mutta muutama juttu on silti paljon kriittisempiä kannaltani kuin monet valtakunnan politiikan asiat. Onhan näillä päätöksillä tietyllä tavalla paljon enemmän konkreettista merkitystä arjessa.

Vaaliasetelmat ovat myös sinänsä ihan kiinnostavia tällä kertaa. Saapa nähdä, mihin persujen nousu riittää ja mitä kepulle käy. Ainakin Helsingin pormestarikilpailussa on myös mielenkiintoa.

Äänestin vasta eilen, sillä kovin lähellä omaa tämänhetkistä asuinpaikkaani ei ole ennakkoäänestyspaikkaa, vaan äänestää piti kauempana. Äänestin eri puoluetta kuin kaikissa aiemmissa vaaleissa, joissa olin saanut äänestää. Ehdokas on kuitenkin minulle henkilökohtaisesti tuttu, joten tiedän, mitä arvoja ja asioita hän ajaa, ja pystyn niihin yhtymään. Myös puolue kuuluu kannattamiini puolueisiin, vaikken sitä aiemmin olekaan äänestänyt. Itselleni on lisäksi tärkeää, että ehdokas on nuori, sillä toivon nuorennusleikkausta kaikkiin poliittisiin elimiin. Niin tuskin käy, mutta toivoahan aina saa.

Äsken tuli käveltyä useamman ennakkoäänestyspaikan ohi, ja jonottajia oli kuin pipoa. Mahtavaa, että demokratia kiinnostaa. Kunpa into vain jatkuisi vaalipäivänäkin. Äänestin heti ekana ennakkoäänestyspäivänä, kun ei silloin oikein muuta tekemistä ollut. Muuten olisin varmaankin unohtanut koko äänestyksen ja havahtunut tänään, minkä seurauksena seisoisin varmaan nytkin kymmenien metrien turvavälijonoissa.

Mun ei kauaa tarvinnut jonottaa, kun kävin 31. päivä äänestämässä ennakkoon. Pari ihmistä ehti varata äänestyskopit ennen minua, joten hetken jouduin odottamaan.

Äänestys lisätty.

Täällä Helsingissä pormestari vaihtuu. Jan Vapaavuoren (kok) seuraaja on joko Juhana Vartiainen (kok) tai Anni Sinnemäki (vihr). Sosiaalidemokraatit (Nasima Razmyar) yrittävät pitää perussuomalaiset (Jussi Halla-aho) takanaan. Kolmanneksi suurin puolue on oletetusti oikeutettu yhteen apulaispormestarin paikkaan.

Eräs puheenaihe on, pitäisikö kävelykeskustaa laajentaa sulkemalla Pohjoisesplanadi tai molemmat esplanadit autoliikenteeltä. Kriitikkojen mielestä keskusta kuihtuu, ellei sinne pääse autolla. Keväällä vihreät ja demarit ottivat yhteen, kun kauan suunniteltu jääurheilukeskus pika- ja taitoluistelijoille tuli poliittiseen päätäntään. Vihreät jarruttivat, mutta hanke eteni. En ole vielä tehnyt vaalikoneita mutta tiedän ketä äänestän. Pormestarikisalla ei ole vaikutusta.

Äänestysinto Kuppilan äänestyksessä on pudonnut alle puoleen viime kerrasta.

Viimeksi päästiin ihmettelemään Vihreiden erinomaista tulosta yllättävilläkin paikkakunnilla. Nyt ei taida niin käydä.

^ Kävin kyllä äänestämässä, mutta tämän ketjuäänestyksen unohdin täysin. Piti muokata äänestysasetuksia ja antaa jälkiääni. Puntaroin tutun demarin, pätevän perussuomalaisen ja nuoren kokoomuslaisen väliltä, ja päädyin omaksi yllätyksekseni viimeksi mainittuun kun hän osoittautuikin järkevimmäksi vaihtoehdoksi.

Eniten olen kuitenkin alustavasti huojentunut siitä että Helsingissä vihreille ei näillä näkymin ole luvassa niin suurta pottia kuin pelkäsin.

Väsynyttä. Persut keräävät ääniä ja Vihreät sekä muu vasemmisto menettävät kannatusta. Ei minun Suomeni.

Näissä vaaleissa tuntuu, että olen seurannut lähinnä muiden kuntien kuin pääkaupunkiseudun tilanteita. Kaakkois-Suomessa hyvä ystäväni on pääsemässä läpi, ja sitä olen jännännyt lähinnä.

Jännyyksiä on löytynyt, esimerkiksi aiemmin täysruotsalainen Korsnäs sai kaksi demaripaikkaa, kun taas Vöyri on vetämässä aiemmat Korsnäsit: demarit menettivät ainoan paikkansa ja kunnanvaltuustossa istuu jatkossa siis vain RKP.

Olen varovaisen tyytyväinen Helsinkiin, kun demarit pitivät vasurit takanaan. Alkuillasta näytti päinvastaiselta. Vartiainen lienee asiallinen pormestari. Muista ehdolla olleista Razmyar on jopa Sinnemäkeä suositumpi, hieno tulos. Tampereella olikin tiukempi kamppailu, vanha pormestari Lauri Lyly hävisi kokoomuksen Anna-Kaisa Ikoselle vain 26 äänellä.

Persujen valtakunnallinen suosio ei yllätä. Mitä hysteerisemmin puoluetta mustamaalataan, sitä varmemmin se menestyy. Eivät sentään kahmineet jättivoittoa täällä, vaikka Halla-aho ääni-imurina. Harkimot ja Jungner saivat kolme paikkaa Nytille.

sziget kirjoitti: ↑14 Kesä 2021, 00:32 Tampereella olikin tiukempi kamppailu, vanha pormestari Lauri Lyly hävisi kokoomuksen Anna-Kaisa Ikoselle vain 26 äänellä.

Jooh, alhainen äänestysaktiivisuus sataa kokoomuksen laariin. Itsekin tunnen täällä niitä, jotka kyllä eduskuntavaaleissa äänestivät demareita, mutta kuntavaaleissa eivät viitsineet sitten ketään.

Eipä saatu suurta draamaa näistä vaaleista. Tavalliset kuntavaalit. Vaikka paikallisista asioista äänestetään, suurimmassa osassa kuntia kannatus seurailee valtakunnallista trendiä. Valtakunnallinen trendi taas riippuu enemmän hallitus-oppositio-asetelmasta kuin mistään, mistä kunnissa päätetään. Kaikki hallituspuolueet hävisivät hieman. Kaikki oppositiopuolueet paitsi KD voittivat hieman. Okei, PS voitti paljon, mutta vertailuvaali olikin perussuomalaisilta rimanalitus.

Kuntakartalla huomiota kiinnittää epätavallisen suuri määrä kuntia, joissa suurimmaksi ryhmäksi nousi jokin puoluepoliittisesti sitoutumaton lista. Mitä kummaa erityisesti Pelkosenniemellä ja Kolarissa on tapahtunut? Molemmissa yhteislistat veivät kaksi ensimmäistä sijaa. Suurissa kaupungeissa puoluehegemoniaa vastaan ei protestoitu. Eduskunnan ulkopuoliset haastajat ja paikalliset yhteislistat menettivät asemia suurissa kaupungeissa, poikkeuksena Pro Lahti.

Rousku kirjoitti: ↑13 Kesä 2021, 21:31 Viimeksi päästiin ihmettelemään Vihreiden erinomaista tulosta yllättävilläkin paikkakunnilla. Nyt ei taida niin käydä.

Oikeusministeriön tulospalvelun ladattavia tiedostoja on rattoisaa tutkia.

Vihreät nousivat valtuustoon viidessätoista uudessa kunnassa (Alajärvi, Hailuoto, Iitti, Ilmajoki, Juva, Keitele, Keminmaa, Lieksa, Mynämäki, Rautalampi, Ristijärvi, Savitaipale, Sievi, Urjala, Vieremä), Liike Nyt 21:ssä, kristillisdemokraatit 27:ssä ja perussuomalaiset peräti 34:ssä.

Liike Nytin olen mieltänyt muutamaan valtakunnanjulkkikseen henkilöityneeksi suurten kaupunkien puolueeksi. Taulukoita sorttaamalla selvisi, että Liike Nytin parhaat kunnat olivatkin Vehmaa (19,4 %, 4 paikkaa), Kiuruvesi (15,9 %, 5 paikkaa), Savonlinna (14,3 %, 6 paikkaa) ja Kitee (13,3 %, 5 paikkaa).

Pieni yllätys oli sekin, että perussuomalaiset pääsivät valtuustoon useammassa kunnassa kuin mikään muu puolue. Manner-Suomessa on 293 kuntaa. Neljässä PS:llä ei ollut ehdokkaita ja kuudessa PS ei saanut ketään läpi, mutta kaikissa muissa tuli ainakin yksi valtuustopaikka. Näin monessa kunnassa kukin puolue pääsi valtuustoon.

PS 283
KESK 276
SDP 262
KOK 260
VAS 184
KD 184
VIHR 145
RKP 44
LNYT 21
SIN 2
Muut 62

Timoteus kirjoitti: ↑14 Kesä 2021, 21:58 Liike Nytin olen mieltänyt muutamaan valtakunnanjulkkikseen henkilöityneeksi suurten kaupunkien puolueeksi. Taulukoita sorttaamalla selvisi, että Liike Nytin parhaat kunnat olivatkin Vehmaa (19,4 %, 4 paikkaa), Kiuruvesi (15,9 %, 5 paikkaa), Savonlinna (14,3 %, 6 paikkaa) ja Kitee (13,3 %, 5 paikkaa).

Kiuruvesi on kiinnostava. Kepu menetti ehdottoman enemmistönsä. Kuinkahan monessa muussa kunnassa kävi samoin? Huomiota kiinnittää kuitenkin myös kokoomuksen romahdus: Kuudesta paikasta hävisi puolet. Siirtyivätkö äänestäjät Liike Nytin taakse, ja jos niin onko tässä nyt jokin minulle tuntematon paikallispoliittinen tekijä mukana?

Timoteus kirjoitti: ↑14 Kesä 2021, 21:58 Kuntakartalla huomiota kiinnittää epätavallisen suuri määrä kuntia, joissa suurimmaksi ryhmäksi nousi jokin puoluepoliittisesti sitoutumaton lista. Mitä kummaa erityisesti Pelkosenniemellä ja Kolarissa on tapahtunut?

Ylen sivu näyttää Pelkosenniemen tulokset jotenkin omituisesti. Tai sitten en osaa lukea sitä oikein. Kun katsoo tuota vertailua viime vaaleihin, näyttää kuin siellä olisi 2017 valittu vain kuusi valtuutettua (viisi keskustasta, yksi vihreä). Mutta niinhän se ei ollut, vaan siellä oli jo 2017 vahva sitoutumattomien edustus: Sitoutumattomien yhteislista sai viisi paikkaa. Ylen grafiikka ei näytä niiden katoamista (eli sitoutumattomien jakautumista useaksi erilliseksi sitoutumattomien ryhmäksi?), kuten ei myöskään vasemmistoliiton kahden paikan menetystä. Lähteenä käytän siis Ylen omia tietoja kuntavaaleista 2017.

Edit: Pistinpä Ylelle palautettakin asiasta.

^ Vaalitietojärjestelmä ei näytä yhteislistojen paikkamuutoksia oikein. Vaikka listalla olisi sama nimi kuin edellisellä kerralla, vaalitietojärjestelmä ei tunnista sitä samaksi ryhmittymäksi. Siksi kaikkien yhteislistojen edellisen vaalin tulos on nolla ääntä ja nolla paikkaa.

Vertailutiedoista puuttuvat myös ne puolueet, jotka viimeksi asettivat ehdokkaita mutta nyt eivät (Pelkosenniemellä vasemmistoliitto oli tällainen).

Rousku kirjoitti: ↑15 Kesä 2021, 00:13 Kiuruvesi on kiinnostava. Kepu menetti ehdottoman enemmistönsä. Kuinkahan monessa muussa kunnassa kävi samoin?

Ja mainituista syistä heitit pahan. Tässä oli jonkin verran manuaalista selvittämistä. Näissä 30 kunnassa keskusta menetti ehdottoman enemmistönsä.

Alajärvi
Enontekiö (komea 31,8 %-yksikön pudotus)
Haapajärvi
Hailuoto
Hirvensalmi
Juva
Kannonkoski
Kannus
Keitele
Kiuruvesi
Lemi
Liminka
Merikarvia
Multia
Myrskylä
Oulainen
Polvijärvi
Pukkila
Savitaipale
Savukoski
Soini
Sulkava
Suomussalmi
Taivassalo
Tervola
Tornio
Vaala
Vieremä
Ylitornio
Ylivieska

Valtakunnallisen trendin vastaisesti kahdessa kunnassa keskusta sai ehdottoman enemmistön, vaikka sillä ei aiemmin ollut sellaista. Nämä kunnat ovat Pielavesi (valtuuston pienenemisen takia kaikilla paikkamuutos nollaa tai miinusta) ja Virolahti. Keskusta säilytti ehdottoman enemmistön 48 kunnassa, joista suurin on Kuusamo.

Tsekataan muutkin puolueet. RKP menetti ehdottoman enemmistönsä Loviisassa mutta säilytti enemmistön 12 kunnassa, joista suurin on Raasepori.

KD sai ehdottoman enemmistön Luotoon. Sillä ei ollut sellaista ennestään missään kunnassa.

Kärkölä-ryhmä menetti enemmistönsä Kärkölässä (2017, 2021).

Kokoomus menetti enemmistönsä Pyhärannassa (2017) Yhteinen Pyhäranta -listalle (2021). Kokoomuksella ei ole enää ehdotonta enemmistöä missään kunnassa.

Muilla puolueilla tai ryhmillä ei ole eikä ollut ehdotonta enemmistöä missään.

Olen pohtinut Liike Nytiä jatkossa varsin varteenotettavana puolueena itselleni. Jo viestinnän opintojeni aikana ihastuin deliberatiivinen demokratian perusideaan suuresti.

Näissä vaaleissa toki vielä ainakin ääni vihreille, sillä Helsingissä vihreät tekevät hyviä asioita.

Oma ehdokkaani pääsi kuin pääsikin valtuustoon. Olen hyvin tyytyväinen. Muutenkin Joensuussa pääsi kivasti nuoria ehdokkaita läpi tai vähintään varalle.

Timoteus kirjoitti: ↑14 Kesä 2021, 21:58 Liike Nytin olen mieltänyt muutamaan valtakunnanjulkkikseen henkilöityneeksi suurten kaupunkien puolueeksi. Taulukoita sorttaamalla selvisi, että Liike Nytin parhaat kunnat olivatkin Vehmaa (19,4 %, 4 paikkaa), Kiuruvesi (15,9 %, 5 paikkaa), Savonlinna (14,3 %, 6 paikkaa) ja Kitee (13,3 %, 5 paikkaa).

Näin savonlinnalaislähtöisenä ja Savonlinnan asioita vielä jokseenkin seuraavana sanoisin, että Liike Nytin menestyksen salaisuus ainakaan Savonlinnassa ei ole kovinkaan suuri salaisuus, vaan kuntavaalien perinteinen menestysresepti: ehdokasasettelu. Puolueelle eniten ääniä kerännyt Panu Peitsaro on entinen Sosterin (Itä-Savon sairaanhoitopiirin) johtaja, joka lähti virastaan ja samalla Kokoomus-puolueesta ovet paukkuen vuodenvaihteessa, koska oli pettynyt sote-lakeihin ja siihen, miten vähän Kokoomusta kiinnosti Savonlinnan sairaalan ja samalla seutukunnan tulevaisuus. Toiseksi eniten ääniä kerännyt Sanna Metsälä taas on niin ikään joulukuussa vanhasta puolueestaan irtautunut kaupunginhallituksen jäsen. Hän erosi Keskustasta erimielisyyksien vuoksi.

Puolueen paikalliset johtohahmot ovat siis vastikään julkisuutta saaneita vanhoista puolueistaan näkyvästi lähteneitä. He myös keräsivät kahdestaan liki puolet koko puolueen keräämistä äänistä ja saivat varmasti tuotua puolueelle muutenkin kaupungissa näkyvyyttä. Muut Liikkeen läpimenneet ovat entuudestaan ainakin itselleni tuntemattomia, eivätkä he ole suuria äänimääriä keränneetkään. Ehdokkaita on kuitenkin ollut useilta eri aloilta (joskin lähinnä korkeakoulutetuilta aloilta), joten potentiaalinen äänestäjäkunta on ollut laaja, ja heidät on saatu onnistuneesti jalkautettua äänestämään.

Vastaavasti Vihreiden tuloksessa Savonlinnassa näkyy kansanedustaja Heli Järvisen poisjäänti kuntavaaleista. Hän olisi yksinään saanut tuotua puoleelle pari paikkaa lisää. Nyt Vihreät saivat tasaisesti ihan kivoja äänisaaliita, mutta johtotähden puuttuessa kokonaispotti ei riittänyt kuin yhteen paikkaan. Potentiaalinen äänestäjäkunta Vihreillä on Savonlinnassa pieni, ja ilman tunnettua ja arvostettua ehdokasta äänestäjiä ei saatu aktivoitua äänestämään puoluetta. Tuntemattomia ehdokkaita on hankalampi äänestää.

Ehdokkaani pääsi läpi jälleen, tällä kertaa äänivyöryllä. Oli puolueensa ylivoimaisesti suosituin täällä.

Minun äänestämäni ehdokas sai huikeat 16 ääntä eikä päässyt valtuustoon.

ESC93 kirjoitti: ↑13 Kesä 2021, 22:31 Puntaroin tutun demarin, pätevän perussuomalaisen ja nuoren kokoomuslaisen väliltä, ja päädyin omaksi yllätyksekseni viimeksi mainittuun kun hän osoittautuikin järkevimmäksi vaihtoehdoksi.

Kaksi ensimmäistä olivatkin sitten lopulta kaksi kaupungin suurinta ääniharavaa ja äänestämäni ehdokas listansa kolmas. Kokoomus ja demarit ovat täällä olleet aika lailla samasta puusta veistettyjä viime vuosina, joten tein valintani puhtaasti iän perusteella.

Oma ehdokkaani jäi kauas valtuustosta mutta pelkäsin hänen keräävän vielä vähemmän ääniä. Vähän hukkaan meni silti, kun kyseisestä puolueesta ei noussut yhtäkään ehdokasta valtuustoon. Muuten taas en pidä oikein vaalituloksesta, Helsingissä siis kokoomukseen ei luottamus ole kovin korkealla ja vaikka vihreisiinkin vähän penseästi suhtaudun, olisi puolue täällä kuitenkin ollut parempi kuin muut, nyt kuitenkin menetti paikkojaan. Liike Nytin keskusteludemokratiaa kannatan sinänsä, heidän poliittisia tavoitteita taas en, sikäli kun olen niitä ymmärtänyt. Toivottavasti saataisiin silti jotain rotia näihin hankkeisiin. Vartiaiseen pormestarina suhtaudun varauksella, varovaisella pelolla.

Koko maassa jäi vaalitulos kuitenkin sitten vähän tylsäksi, kun ei semmoista persujytkyä tullutkaan (luvattoman alhainen äänestysprosentti). Toisaalta enpä oikein usko, että ps-ehdokkaat saisivat sen paremmin lisättyä taantuvien kuntien vetovoimaa kuin nykyiset keskustalaisetkaan.

Timoteus kirjoitti: ↑15 Kesä 2021, 01:19 Valtakunnallisen trendin vastaisesti kahdessa kunnassa keskusta sai ehdottoman enemmistön, vaikka sillä ei aiemmin ollut sellaista. Nämä kunnat ovat Pielavesi (valtuuston pienenemisen takia kaikilla paikkamuutos nollaa tai miinusta) ja Virolahti. Keskusta säilytti ehdottoman enemmistön 48 kunnassa, joista suurin on Kuusamo.

Tuosta sen verran että Virolahdella kyseessä oli paluu 2012-17 tilanteeseen, apuna käytännössä onnistunut ehdokasasettelu jossa listan kärjessä eläkkeelle jäänyt kunnanjohtaja.

Savonlinnassa Liike Nyt käsittääkseni menestyi samoilla perusteilla joilla sen keulahahmot omista puolueistaan olivat eronneet, eli keskussairaalan kohtalolla kampanjoimalla. Kaakossa myös Haminassa puolue pärjäsi varsin hyvin nappaamalla 8,6% kannatuksen ja neljä paikkaa valtuustoon, pohjalla Kokoomuksesta loikanneiden joukko (valtuustoryhmä oli siis jo olemassa).