Viisukuppila

^ Harakka selvä.

DenEurovise kirjoitti: ↑05 Kesä 2019, 04:35 Vähintäänkin kustannukset ohjaavat vähävaraisten perheiden lapsia ammattikouluun, sillä ammattikoulussa kustannukset ovat yleensä merkittävästi alemmat. Kaikilla ei ole varaa ostaa lukiossa vaadittua tietokonetta ja lisäksi panostaa noin 600 € vuodessa oppikirjoihin ja -materiaaleihin (hinta oman kokemuksen pohjalta).

Jos materiaalikulut todella olisivat kynnyskysymys, tuki pitäisi kohdentaa sitä tarvitseville köyhimmille perheille. Maksuttomuus tarkoittaa, että hallitus törsää yli sata miljoonaa euroa keskiluokkaisten ja rikkaiden perheiden kirjaostoksiin. Pelkään siis, että Grahn-Laasonen on oikeassa ja rahaa kaivattaisiin kipeämmin peruskoulutuksen puolella.

DenEurovise kirjoitti: ↑05 Kesä 2019, 06:02 Olisin kuitenkin valmis muotoilemaan asian myös siten, että pakolliseksi asetettaisiin vapaavalintainen keskipitkä tai lyhyt kieli, jolloin kielen valinnanvapaus säilyisi, mutta kielten opiskelu laajenisi. Kuten tähän ylemmäksi linkittämäni kielikokeilu-uutiset osoittavat, valitsisi suurin osa todennäköisesti kuitenkin toisen kotimaisen.

Kannatan muotoilua, mutta nykypuolueista sen hyväksyisivät vain persut. Nythän kolmoskieltä ei voi asettaa pakkoruotsin edelle, vaikka tietäisi hyötyvänsä vaihtoehtokielestä enemmän, esim. venäjästä itärajalla. Vapaaehtoisuuden lisääminen ei olisi mikään katastrofi vähemmistölle, koska kannusteet opiskella ruotsia säilyisivät.

Mattan kirjoitti: ↑05 Kesä 2019, 09:20 Oli odotettavissa, että ruotsin kirjoittavien määrä romahtaisi, mutta silloin kuulemma pitäisi puhkua intoa opiskella muita kieliä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, päinvastoin saksa, ranska ja italia ovat kuihtumassa, ja espanjan ja venäjän kirjoittajia on edelleen yhteensä viitisen prosenttia kirjoittajista

Ruotsin kirjoittavien määrä ei romahtanut vaan vakiintui 50 prosentin paikkeille, koska nelikosta vieras kieli - toinen kotimainen - reaali - matematiikka täytyi kirjoittaa vähintään kolme. Intoa löytyisi, jos kielitaidosta palkittaisiin, mutta suunta on ollut toinen. Sipilän hallitus loi pisteytysmallin, jossa pitkästä matematiikasta hyötyy aina eniten korkeakouluun haettaessa. Sitten tulevat ensimmäinen vieras kieli (käytännössä englanti) ja äidinkieli. Kaksikielisyys turvaa ruotsin aseman, muita kieliä saa opiskella lähinnä omaksi iloksi.

sziget kirjoitti: ↑06 Kesä 2019, 00:51 Jos materiaalikulut todella olisivat kynnyskysymys, tuki pitäisi kohdentaa sitä tarvitseville köyhimmille perheille. Maksuttomuus tarkoittaa, että hallitus törsää yli sata miljoonaa euroa keskiluokkaisten ja rikkaiden perheiden kirjaostoksiin.

Olet ihan oikeassa, että myös ne, joilla materiaaleihin olisi varaa itselläkin, hyötyisivät. Sama on toisaalta peruskoulu-uudistuksen myötä myös peruskoulussa. Tukiratkaisukaan ei olisi huono, mutta se pitäisi suunnitella erittäin huolellisesti, että juuri ne, jotka sitä tarvitsevat, saavat tukea ja riittävästi. Useat tuet ovat heikosti kohdistettuja ja säädettyjä. Esimerkkinä nostaisin opintotuen, jota saa käytännössä kuka vaan. Pappa betalar -lapset nostavat opintorahan sijoittamiseen, koska saavat tarvitsemansa rahat kotoa, ja vähävaraisille tuki ei kokonaisuudessaankaan riitä elämiseen, mutta toisaalta liiallinen työnteko ja lisäansiot johtavat tukien takaisinmaksuun. Ei kovin kannustavaa.

Pohdin, millä kriteereillä oppimateriaalitukea jaettaisiin. Omat tulot eivät voi olla kriteeri, koska hyvin harvalla toisen asteen opiskelijalla on töitä opiskelun ohessa, vanhempien tulot taas ovat ongelmallisia, koska hyvätuloinen vanhempi ei tuloistaan huolimatta välttämättä auta lastaan rahallisesti (kokemuksesta voin kertoa).

Noh, joka tapauksessa oppivelvollisuusiän nostamista nyt ainakin selvitetään. En usko, että maksuton toinen aste on perimmäinen syy, jonka vuoksi sitä tehdään, mutta se tulee uudistuksen mukana välttämättä.

sziget kirjoitti: ↑06 Kesä 2019, 00:51 Intoa löytyisi, jos kielitaidosta palkittaisiin, mutta suunta on ollut toinen. Sipilän hallitus loi pisteytysmallin, jossa pitkästä matematiikasta hyötyy aina eniten korkeakouluun haettaessa. Sitten tulevat ensimmäinen vieras kieli (käytännössä englanti) ja äidinkieli. Kaksikielisyys turvaa ruotsin aseman, muita kieliä saa opiskella lähinnä omaksi iloksi.

Tämä on erittäin, erittäin totta. Korkeakoulujen hakukriteerien pisteytyskäytännöt ovat käsittämättömät. Itse hain ja pääsin yliopistoon alalle, jossa matematiikkaa ei tarvita tai opiskella tilastomatematiikkaa enempää. Siitä huolimatta sain pitkän matematiikan magnasta enemmän hakupisteitä kuin opiskelemani pääaineen laudaturista, joka oli sijoitettu kaikkien reaaliaineiden ja lyhyiden kielien joukkoon arvottomimpaan kategoriaan.
Minun tapauksessani tosin äidinkieli ja pitkä kieli kuuluivat matikan lisäksi samaan, arvokkaimpien aineiden, kategoriaan. Keskipitkä kieli, eli toinen kotimainen oli jossain välillä.

Pitkä matematiikka on asetettu hakukriteereissä korkeaan asemaan riippumatta alasta. Minun mielestäni olisi hedelmällisempää keskustella sen merkityksen ylikorostuneisuudesta kuin jonkin yksittäisen kielen merkityksestä. Näen kuitenkin kielet melkolailla ainerajat ylittävästi hyödyllisinä kommunikoinnin ja tiedonsiirron välineinä. Korkeakouluihin hakevia ohjataan hyvin vahvasti pitkän matematiikan opiskeluun lukiossa ja sitä joutuvat opiskelemaan myös ne, joita aine ei kiinnosta ja joille se ei käytännössä tuo mitään lisäarvoa jo itsessään kattavan lyhyen matematiikan päälle.

Tässä olisi minun mielestäni erittäin hyvä paikka kohdistaa opiskelijoiden voimavaroja paremmin, vaikkapa juuri kielten opiskeluun. Jos ei-matemaattisilla aloilla pitkän matematiikan arvo ei olisi niin korostettu, vapautuisi monille opiskelijoille noin 4-5 kurssia käytettäväksi johonkin itselle hyödyllisempään aineeseen kuin pitkään matematiikkaan.

Englanti on todella tärkeä kieli yliopistoon tms., koska suuri osa materiaalista on englanniksi, mutta sen taito onkin jo hyvällä tasolla Suomessa.

Pitkä matematiikka on todella yliarvostettu nykyään. Lyhyellä matematiikallakin pärjää mainiosti.

Yle on tehnyt tänään tähän matematiikan "suosion" nousuun liittyen hyvän artikkelin: https://yle.fi/uutiset/3-10826054

Katri Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi. Arvostan myös Antti Kaikkosta, mutta pidin Kulmunia rohkeampana ja tässä tilanteessa parempana valintana. Ehkä keskusta pelastaa, jos petyn äänestämääni puolueeseen ja haluan vaihtaa.

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja - vaihteeksi jotain myönteistä sielläkin. Ukrainan, kapinallisten ja Venäjän tavoitteet ovat niin kaukana toisistaan, ettei ratkaisua näy. Yksimielisyys voisi olla siitä, ettei sotaa kannata jatkaa. Luen Anna-Lena Laurénin ja Peter Lodeniuksen kirjaa Ukraina - Rajamaa (2015), joka kertoo, miten ja miksi kriisi alkoi ja kärjistyi sodaksi. Tunnen Laurénin aiemmat teokset ja pidän niiden tyylistä. Perinteistä jalkatyöhön perustuvaa journalismia ilman ideologista vouhotusta.

Toivottavasti Kulmunia ei heitetä susille!
Kepun kannatus pohjamudissa ja toivoa paremmasta ei näy, sillä kepun tulevaisuus Rinteen hallituksessa ei ole ruusuinen, liikaa lupauksia ja liian huonot taloudelliset näkymät niiden toteuttamiseen, tulee kylmää kyytiä kansalle kun jotain muitakin lupauksia menee kuin vappusataset.

Vastuu on sitten helppo kaataa Kulmunin niskaan, tulos tai ulos periaatteella, ja sitten Kaikkonen pääsee kuivin jaloin uudestaan helppoon voittoon ryvettyneen Kulmunin tilalle.

^ Suurin vastuu on silti demareilla. Varsinkin työministeri Harakka joutuu ahtaalle, ellei ihmeitä tapahdu. Molempien puolueiden mörkönä ovat persut. Lisäksi keskustan pitää vähän ottaa skabaa vihreiden kanssa ja Rinteen toppuutella että noh, ollaanpas nyt kiltisti. Jos käy oikein huonosti, vaihtoehto ei välttämättä ole Kaikkonen, koska Saarikko voi olla käytettävissä myöhemmin vaikkei lähiaikoina.

Rousku kirjoitti: ↑28 Syys 2019, 21:42 "Kaikilla meillä kuule on rajoitteita", Susanna Kosken äänellä.

Hyi.

Happy kirjoitti: ↑29 Syys 2019, 14:52
Offtopic: Susanna Koski
harmi että menetti paikkansa, järkevät ja suorapuheiset kansanedustajat on harvassa
ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla että kukaan ei tee töitä...

Ei pyörikään, mutta kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan tulee olla. Myöskin eduskunnassa istuu aivan tarpeeksi (liikaa) Perussuomalaisia, joten yhtäkään kaapissa olevaa sellaista ei tarvita. Heitäkin jo aivan riittämiin.

Happy kirjoitti: ↑29 Syys 2019, 20:30

Mini3765 kirjoitti: ↑29 Syys 2019, 20:01
Ei pyörikään, mutta kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan tulee olla. Myöskin eduskunnassa istuu aivan tarpeeksi (liikaa) Perussuomalaisia, joten yhtäkään kaapissa olevaa sellaista ei tarvita. Heitäkin jo aivan riittämiin.

Jos koko haastattelua katsoo niin tuo työtön vaikutti päällekäyvältä ja röhkeältä, en havainnut hänen puoleltaan sen suurempaa kunnioitusta Koskea kohtaan. Susannast tehtiin liian helposti koko kansan sylkykuppi
Mielestäni taas eduskunnassa istuu aivan liian vähän perussuomalaisia, mielelläni näkisin 20 perussuomalaista lisää Vihreiden tilalla tuolla... ok ok lopetan tän aiheen tähän ennenkun mut kivitetään täl foorumil

Ei kivitä, mutta haluaisin silti jatkaa keskustelua, eriävät poliittiset mielipiteet kun tuppaavat kiehtomaan minua, ja kuulisinkin mielelläni perustelusi tälle! Tosin tämä lienee väärä ketju käydä tätä keskustelua, ehkä voisimme siirtyä kanssa jonnekin muualle foorumilla.

Itse näen PS:n politiikan systemaattisesti suomalaisten tasa-arvoa heikentävänä. Juuri mainitsemasi tasa-arvoisen avioliittolain vastustus sekä yleinen seksuaalivähemmistövastaisuus sekä ilmastodenialismi ovat asioita, joitan en itse pysty sulattamaan. Maahanmuutossa, niin työperäisessä kuin humanitaarisessa, on ongelmansa, ja on hienoa, että Suomessa on puolue, joka tuo ne esille. Kuitenkin olen sitä mieltä, että suurin osa maahanmuuton ongelmista on korjattavissa paremmalla integraatiolla ja johdonmukaisemmalla maahanmuuttojärjestelmällä, joiden saralla on tehty todella huonoa työtä viime vuosina.

Oman näkemykseni mukaan EU tuo Suomelle vapautta ja hyötyä, varsin kohtuulliseen hintaan. Esimerkiksi liikkuminen EU- ja Schengen-maissa on todella vaivatonta ja kätevää. Erasmus-vaihto on opiskelijoille todella iso juttu.

Mitä tulee puolueen edustajiin, Halla-ahon objektiivisen älykkyyden tunnustan täysin, ja kunnioitan hänen rauhallisuuttaan tilanteessa kuin tilanteessa suuresti. Huhtasaari ei usko evoluutioteoriaan, joka hieman huolestuttaa minua, mutta hän saa vähemmän vahinkoa aikaan EU-parlamentissa kuin eduskunnassa, joten en suuremmin välitä hänestä. PS:n vaalimainosten retoriikka on paikoin ollut avoimesti rasistista, joka ei ole hyväksyttävää. Lisäksi, eräiden PS-edustajien käsitys esimerkiksi rikostuomioista on varsin merkillinen...

Vaikka avoimesti voin myöntää, etten pidä yhtään perussuomalaisista, on mielestäni silti väärin, että puolue esimerkiksi lähes täysin suljettiin pois hallitusneuvotteluista. Kaikki ajavat omia asioitaan, mutta syrjiä ei pidä. Itselleni Vihreät ovat liian radikaalisti kiinnittyneitä ilmastoagendaansa. Ilmastotoimia täytyy tehdä, mutten usko, että loputtomalla huutelulla saadaan kovinkaan paljoa aikaan, vaan pikemminkin konkreettisilla toimilla. Omalta puoluekannaltani edustan RKP:tä sekä kokoomuksen liberaalia siipeä.

Näin kommentteja Susanna Koskesta ja innostuin lukemaan lisää tätä keskustelua. Itse ihailen Susannaa, sekä Susannan tapaa puhua rehellisesti ja suoraa ongelmista. Olen myös hyvin samaa mieltä Happyn kanssa. Suomessa on aivan liian vähän rohkeita politikkoja, jotka uskaltavat astua esiin puhumaan ongelmista.

Työnteon tärkeydestä en lähtisi Kosken kanssa inttämään, sillä fakta on se, että ilman ahkeraa työntekoa tämä yhteiskunta ei pyöri, eikä perusteeton vapaamatkustelu kelan rahoilla ole ok. Mutta läpi puoluekartan löytyy liikaa poliitikkoja (enimmäkseen kokoomuksessa ja perussuomalaisissa, mutta myös muissa), joilta puuttuu täysin ymmärrys siitä, että henkilön x työkyvyttymyys ei aina johdu tästä itsestään, eikä ole paikattavissa henkilön omalla aktiivisuudella. Kynnelle kykenevien tulee tehdä töitä, mutta niistä, jotka eivät siihen pysty, täytyy pitää huolta.

Mini3765 kirjoitti: ↑30 Syys 2019, 14:37Oman näkemykseni mukaan EU tuo Suomelle vapautta ja hyötyä, varsin kohtuulliseen hintaan. Esimerkiksi liikkuminen EU- ja Schengen-maissa on todella vaivatonta ja kätevää. Erasmus-vaihto on opiskelijoille todella iso juttu.

Nämä ovat tosiaan EU:n hyviä puolia (ja laittavat samalla kolikon siihen kapitalismin virittämään koneeseen, jonka vuoksi ihminen järjestelmällisesti tuhoaa ympärillä olevaa luontoa ja täten heikentää omaa selviytymistä maapallolla). Itselleni EU:n onnistunein saavutus on kuitenkin EU-maiden välinen rauha, jonka rikkoutuminen lähitulevaisuudessa tuntuisi hyvin epätodennäköiseltä. Uskon, että yhteistyö valtioiden välillä luo rauhaa ja nationalistinen halu sulkeutua oman valtion sisään loisi ympärillä olevista valtioista uhkaavampia. Sota on ihmislajin järjettömin saavutus, ja jos siltä säästytään, voin mukisematta maksaa veroja EU:lle, vaikkeivat sen hankkeet Suomen kannalta otollisimpia olisi.

Mini3765 kirjoitti: ↑30 Syys 2019, 14:37Kuitenkin olen sitä mieltä, että suurin osa maahanmuuton ongelmista on korjattavissa paremmalla integraatiolla ja johdonmukaisemmalla maahanmuuttojärjestelmällä, joiden saralla on tehty todella huonoa työtä viime vuosina.

Onko jossain länsimaassa onnistuttu kotouttamaan Lähi-idän pakolaisia?

Maahanmuutto- ja ilmastokeskutelut ovat turhauttavia, pelottavia ja hankalia debatteja, joiden kohdalla tekisi mieli vain heittää hanskat tiskiin, ummistaa silmät sekä rajat ja jatkaa ihanaa pumpulielämää. Mutta onko sen tekeminen enää minkään moraalin mukaista? Suomalaiset kuuluvat maailman etuoikeutettumpiin ihmisryhmiin, mitä tulee yhteiskunnallisen hyvinvointiin, ja se hyvinvointi on kohde, johon yllämainitut punaiset perunat tähtäävät. Maailman hyvinvoinnin jakautuminen on liian pahasti vinoutunut. Voiko asiat enää pysyä ennallaan? Onko asia yksinkertaisesti niin, että luonto tekee tehtävänsä ja kitkee ongelman pois tulevien vuosisatojen aikana. Maapallo on ollut olemassa satojamiljoonia vuosia ennen ihmisilajia ja tulee säilymään vielä satomiljoonia vuosia ihmislajin katoamisen jälkeen. Jollain tavoin se lohduttaa itseäni kaiken tämän älyttömyyden keskellä: universaalissa mittakaavassa maapallon kuivuminen ja sitä seuraava satojen miljoonien ihmisten hätä päiväntasaajalla on aika pikku juttuja.

Tai ehkä ilmastonmuutos on vain vasemmiston ja vegaaneiden suuri salaliitto. Ehkä tämän päivän Newton, Einstein ja Galilei ovat kammioissaan luomassa neroutta, joka pelastaa sotkuiselta ja pahaenteiseltä näyttävän tulevaisuuden. Ihmiset ovat kuitenkin monesta mutkasta selvinneet. Maailma on varsin toisenlainen nyt kuin sata vuotta sitten ja maailman muuttuminen tuskin pysähtyy seuraavien vuosikymmenten aikana. Toivottavasti se muutos sisältää ihmislajin osalta myös positiivisia yllätyksiä.

Kaiken keskellä voisi yksilönä yrittää elää omien arvojen ja omantunnon mukaan ja sitä kautta luoda pikkasen parempaa maailmaa ympärilleen. Ja ihan vaan nauttia tästä ihmeellisestä maailmasta. Ja vaikka kirjoittaa spontaanisti maailmanparannusviestejä ilmastonmuutosta edesauttavaan Internettiin.

Nimimerkillä: nuorijanaivivasemmistolainen

Hanhis kirjoitti: ↑30 Syys 2019, 22:42 ... voin mukisematta maksaa veroja EU:lle, vaikkeivat sen hankkeet Suomen kannalta otollisimpia olisi.

Varsinkin, kun jäsenmaksuksi muodostuu n. 50 euroa vuodessa per suomalainen, summa on todella pieni suhteessa hyötyihin.

Mielenkiintoinen vaalitulos saatiin Kosovossa.

https://yle.fi/uutiset/3-11009267

Politiikka on taas jännittävää. Olisiko Kaikkosen keskusta uskaltanut panna pääministerin vaihtoon? Kulmunin keskusta on sen tekemässä ja järkevin perustein. Postin lakkosotku ei näytä olleen vain omistajaohjauksesta vastanneen ministerin moka. Ylelle vuodetun muistion mukaan Sirpa Paatero kertoi Antti Rinteelle Postin ratkaisuista jo elokuussa. Pääministerin viestintä on ollut horjuvaa. Epäiltiin muutenkin, ettei Rinne kestäisi kauden loppuun. Keskusta päätti vauhdittaa demarien uudistumista ja nostaa profiiliaan: eivät ole mikään tahdoton apupuolue.

Onko Sanna Marin tai Antti Lindtman valmis pääministeriksi? Hallituspuolueet eivät halua uusia vaaleja tietenkään. Haluaisiko kokoomuskaan vakavissaan? Persujen voitto olisi myrkkyä Orpolle.

Ja IS:n mukaan Pekka Haavisto yritti painostaa virkamiestä tuomaan Isis-lapset Syyriasta kotiin ohi hallituksen. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kieltäytyi, Haavisto raivostui ja siirsi hänet toisiin tehtäviin. Haavisto kiistää. Luottamukseni ulkoministeriin menee, jos tarina on totta. Lapsia ei pidä erottaa äideistään.

Oletan keskustan syiden olevan pitkälti jo tiedossa. Iltalehden kuvaus käy järkeen, etenkin se että painetta tuli puolueen oikealta laidalta ja Sipilän kaltaisilta ketuilta. Hallitus epäonnistui omistajaohjauksessa ja puuttui sen sijaan työmarkkinakiistaan. Luvattiin lopettaa tes-shoppailu, käveltiin valtakunnansovittelijan yli. Keskusta tajusi, että tässä kyydissä se ei saisi omia tavoitteitaan läpi ja kannatusta nousuun. Viimeinen virhe oli Rinteen yritys vierittää syytä Postin hallitukselle - karhunpalvelus Paaterolle ja tuhannen taalan paikka keskustalle. Ei kannattanut enää odottaa demarien puoluekokousta, kun voitiin itse toimia.

Pääsi tässä Kulmunikin näyttämään johtajuutta. Laskin, että pian on neljän hallituspuolueen johdossa nuori nainen ja RKP:llakin Henriksson... eli Sanna Marinia ei sittenkään valita? Kumpi tahansa kelpaa. Toivon vain että kuuluisa luottamus palautuu ja uusi pääministeri onnistuu paremmin kuin vanha.

Kuka kummeksuu? Demarien yksi ongelma on, että duunarit valuvat äijäpuolue persuihin. Pelkona voisi olla (vaikka kukaan ei sano sitä ääneen), että naisvaltaisen hallituksen naisistuminen lisää lihottaisi oppositiota. Vaihtoehtoinen ajatus on, että naiskammoiset tosiäijät ovat jo häipyneet eikä Marin ole ongelma kenellekään (keskustan oikeistollekin pienempi paha kuin Rinne).