Viisukuppila

Yllättävään faktaan törmäsinkin: Ruotsi ei olekaan koskaan aikaisemmin naisten MM-viestiä voittanut. Hurrit olivat olleet neljissä edellisissä kisoissa Norjan jälkeen hopealla, kuten myös vuonna 1962. Olympialaisten puolella länsinaapuri oli voitokas Squaw Valleyssa 1960 ja Sotšissa 2014.

Jännä oli viesti (kultataiston osalta) ja hyvä vaan, ettei norja vie kaikkia kultamitaleita hiihdon puolella.

Tähän mennessä kullat ovat keskittyneet yllättävän harvoille maille, mitä ei ole tapahtunut yli kuuteenkymmeneen vuoteen! Norjalla 8 kultaa, Saksalla 5 ja Ruotsilla 2, muilla ei vielä mitään, mutta itävaltalainen kotiyleisö toivoo Franz Josef Rehrliltä paljon, kun lähdetään pian yhdistetyn hiihto-osuudelle.

Ja vieläkin harvemmille maille kullat keskittyvät jos jätetään mäkihypyt ja yhdistetyt pois laskuista (siksi sanoinkin edellisessä viestissä "hiihdon puolella"). Hiihdossa Norja ja Ruotsi taitavat jakaa kullat keskenään...

^ Mutta mäessä ja yhdistetyssäkin on Saksa mielin määrin hallinnut, paitsi että Maren Lundby voitti eilen naisten henkilökohtaisen mäkikisan, ja tänään Frenzelillä, Rydzekillä ja kumppaneilla on mäkiosuuden jälkeen jonkin verran matkaa kärkeen.

Loppuun asti taisteli Suomi miesten viestissä mitalista, mutta Ranskan Jouven loppukiri oli kuitenkin hieman liikaa Hyväriselle. Ei siinä, hieno taistelu kuitenkin, ja kukistimme sentään Ruotsin. 30/50 kilometriltä tai yhdistetystä pitää tulla sitten mitali, jottei jäädä Val di Fiemmen ja Falunin tasolle. Krista Pärmäkosken edelliset arvokisat ilman mitalia ovat Vancouverin olympialaiset 2010, se oli tosin vielä opintomatka ja hän totteli tyttönimeään Lähteenmäki. En halua kuitenkaan liikaa pettyä - läheltä piti -tilanteita on ollut näissä kisoissa muitakin.

Norja ollut sitten täysin voittamaton miesten viesteissä aina vuodesta 2001 - Suomen doping-hylkäyksestä - alkaen.

Krista arvokisamitalitta ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen. Täysi mitalikuivuus olisi ollut katastrofi, ja sekin oli varsin lähellä, joten Iivo sentään meidät siltä pelasti.

Kyllä nää kisat oli Suomen kannalta katastrofi ihan Iivon mitalista huolimatta... Hiihdossa on tällä hetkellä jännittävintä se, että paljastuuko norjalaisten ylivoiman salaisuus jossain vaiheessa.

^ Mikä oli pahin katastrofi, nämä kisat, Val di Fiemme 2013 vai Falun 2015? Minun mittapuullani katastrofi olisi ollut mitaleitta jääminen, sitä ei ihan tullut. Paljon enemmän tietenkin odotin , epäonnea oli tosin myös mukana, kuten se Hakolan kaatuminen miesten parisprintin loppuhetkillä. Oslon kisat 2011 ovat sitten edelleen viimeisimmät ei-kotikisat, joissa Suomi on yltänyt useampaan kuin yhteen pronssiin. Onneksi tässä välissä oli toki myös kahdet olympialaiset, Sotšista tuli kolme ja Pyeongchangista neljä hiihtomitalia, molemmista yksi kulta.

MIH96 kirjoitti: ↑02 Maalis 2019, 15:02 ^ Mikä oli pahin katastrofi, nämä kisat, Val di Fiemme 2013 vai Falun 2015?

En muista noin pitkälle, mutta kertomastasi päätellen ne ovat olleet samanlaisia katastrofeja...

Eniten mua harmittaa suomalaisten kaatumisissa näissä kisoissa se, että nyt saa kuunnella sitten selityksiä siitä miten ilman niitä mitaleita olisi tullut enemmän. Iivo veti pohjat antaessaan kisan jälkeen lausuntoa, että elämänsä hiihto meni pilalle sen yhden juottopaikalla sattuneen konttauksen seurauksena... joopa joo, niin varmasti.

^ Olihan Val di Fiemmessä ainakin 50 km sellainen jota ei vain voi unohtaa.

Olin unohtanut Val di Fiemmen 50 km:n kisan.

Draamailu suomalaisittain katastrofikisoista pakotti tarkistamaan, ovatko nämä kisat olleet jollekin maalle 2000-luvun heikoimmat, mitä ne siis Suomelle eivät olleet. Löytyi kolmekin ehdokasta.

• Itävalta jää ensimmäisen kerran ilman kultamitalia sitten Trondheimin 1997, ellei viidelläkympillä nähdä ihmettä.
• Viron parhaaksi sijoitukseksi jäänee miesten parisprintin 12. sija. Edelliset kisat, joissa virolaisurheilijoita ei ollut minkään lajin top 10:ssä, käytiin Holmenkollenilla vuonna 1982. Vuosina 1985–91 erityisesti Allar Levandi napsi hyviä sijoituksia Neuvostoliiton väreissä.
• Pohjanoteerauksesta vastaa Tšekki, jonka parhaaksi sijoitukseksi jäänee miesten joukkuemäen 8. sija. Edelliset kisat, joissa tšekkiurheilijoita ei ollut minkään lajin top 7:ssä, käytiin Lake Placidissa vuonna 1950. Sekin selittyy sillä, ettei Tšekkoslovakia osallistunut kisoihin lainkaan.

Puolan kaksoisvoitto miesten normaalimäessä oli parasta näissä kisoissa. - Dawid Kubacki siis nousi erikoisissa sääoloissa voittoon ykköskierroksen 27. sijalta ja Kamil Stoch hopealle 18. sijalta.

Harmikseni en tuota nähnyt suorana. Sain tyytyä sekajoukkuemäkeen, jossa Slovenia jäi lopulta neljänneksi. Piti Norjan viedä sekin pronssi. Slovenialla on kuitenkin hopea naisten parisprintistä. Mitalitilastossa 12 maata.

Sekajoukkuemäen tauolla tavattiin jodlauksen kuningatar Anni Jäger. Lisää tätä!

Norjan 13 kultaa ja 25 mitalia on kaikkien aikojen ennätys hiihdon MM-kisoissa. Kasvanut lajikirjo toki avitti. Mitalilajeja oli peräti 22.

Jos Norjan menestyksen suhteuttaa jaossa olleiden mitalien määrään, tylympääkin dominointia löytyy mutta vain kaukaa historiasta. Edellinen tapaus oli Neuvostoliitto vuoden 1970 kisoissa: 7 kultaa ja 14 mitalia, vaikka kilpailulajeja oli vain 10.

YouTube suositteli minulle tänään NRK Sportin karmivaa paljastusvideota siitä, miten maassa kohdellaan ihmisiä, joita hiihdon MM-kisat eivät kiinnosta. Ukrainan viisukarsinnan inkvisitio jää kakkoseksi, kun pääministeri Erna Solberg puuttuu henkilökohtaisesti kansalaisten mielipiteenvapauteen ja muiluttaa toisinajattelijoita uudelleenkoulutukseen.



En tiedä katsoneeni NRK Sportin videoita aiemmin, joten en tiedä, miten YouTube tätä minulle keksi suositella. Hyvä suositus joka tapauksessa.

Hauska Dexter-viittaus lopussa (katsoin videota ilman ääntä, joten voi olla että jäi jotain ymmärtämättä).

Miksi muuten ampumahiihdon MM-kisoja ei järjestetä hiihdon MM-kisojen yhteydessä? Onko ne jonkin eri järjestön alaisia, vai mistä johtuu? Kun kerran mäkihyppykin mahtuu hiihdon kisoihin, luulis nyt ampumahiihdonkin...

hra47 kirjoitti: ↑06 Maalis 2019, 00:22 Miksi muuten ampumahiihdon MM-kisoja ei järjestetä hiihdon MM-kisojen yhteydessä? Onko ne jonkin eri järjestön alaisia, vai mistä johtuu?

Ampumahiihdolla on oma järjestönsä, IBU (International Biathlon Union). Ja vaikka alppihiihto, freestylehiihto ja lumilautailu ovat FIS:n alaisuudessa, niillä on kullakin omat MM-kisansa.

Suomi, Ruotsi ja Norja jättävät loppuvuoden kilpailut väliin maastohiihdon maailmancupissa. Mielenkiintoista nähdä, miten kisoille käy. Periaatteessahan FIS:llä on tälle kaudelle kehitetty sääntö, että kisat järjestetään, kunhan seitsemän kymmenestä maailman kovimmasta hiihtomaasta on mukana. Kolme näistä kymmenestä on nyt ilmoittanut jättävänsä kisat väliin, joten yhteenkään ei ole enää varaa. Toisaalta kisojen imagollinen arvo on jo nyt mennyttä, sillä venäläisiä lukuunottamatta käytännössä kaikki maailman huiput kisoista puuttuvat. Haluaako FIS siis järjestää kilpailut, joissa ainoa jännitys on se, onnistuvatko pienemmät hiihtomaat saamaan yhtään urheilijaa venäläisten väliin? Ovatko tällaiset kisat maailmancupin pisteiden arvoisia?

Huomenna alkaa lentomäen maailmanmestaruuskisat.

Siipipuvut vaan kaikille hyppääjille, niin päästään turhasta pukukikkailusta ja huijaamisesta. Tai sit hyppypukujen tarkastus muutetaan siten, että nipistetään haaroista ja jos hyppääjä ulvaisee kivusta, puku on sääntöjen mukainen (onnistuu luonnollisesti ainoastaan mieshyppääjillä).

TomppaJr kirjoitti: ↑09 Joulu 2020, 21:45 Huomenna alkaa lentomäen maailmanmestaruuskisat.

Meinasi mennä aivot solmuun kisaohjelmaa katsoessa kun on tottunut siihen että Planican kisat tulevat aina (no, viime vuosien perjantaita lukuun ottamatta) aamupäivällä.

ESC93 kirjoitti: ↑09 Joulu 2020, 22:05

TomppaJr kirjoitti: ↑09 Joulu 2020, 21:45 Huomenna alkaa lentomäen maailmanmestaruuskisat.

Meinasi mennä aivot solmuun kisaohjelmaa katsoessa kun on tottunut siihen että Planican kisat tulevat aina (no, viime vuosien perjantaita lukuun ottamatta) aamupäivällä.

Kieltämättä outoa nähdä Planica pimenevässä illassa.

Se hyppypukupelleily on kyllä järjetöntä. Miten sellaista ei saada kuriin?

Muoks. Pakko muuten mainita, että tapasin pari vuotta sitten täällä Suomessa henkilön, joka tuntee Primož Peterkan henkilökohtaisesti.

Hyppypukukeskustelun ajankohta on vähän pöljä, sillä ei tuo lopulta ole kuin välinekikkailun uusi muoto. Tokihan se nyt tuli laajan väen tietoon juuri nyt, minkä seurauksena kaikilla tuntuu olevan tällä hetkellä siitä joku näkemys.

Pete kirjoitti: ↑09 Joulu 2020, 22:48 Muoks. Pakko muuten mainita, että tapasin pari vuotta sitten täällä Suomessa henkilön, joka tuntee Primož Peterkan henkilökohtaisesti.

Oih!

DenEurovise kirjoitti: ↑02 Joulu 2020, 12:32 Periaatteessahan FIS:llä on tälle kaudelle kehitetty sääntö, että kisat järjestetään, kunhan seitsemän kymmenestä maailman kovimmasta hiihtomaasta on mukana.

Sanamuoto ei mene ihan näin. Sääntöjen (pdf) tarkka sanamuoto on, että vähintään seitsemällä maalla kärkikymmeniköstä pitää olla mahdollisuus osallistua joutumatta karanteeniin mennessä tai tullessa.

A World Cup event can only take place if at least 7 nations from the top 10 nations (according to the Nation’s Cup 2019/2020) are eligible to participate. The eligibility requirements include an access to the organizing country without quarantine and departure from the organizing country without quarantine (or minimal) to the Schengen area.

Sillä ei ole maailmancup-statuksen kannalta väliä, osallistuuko yksikään kärkimaa oikeasti. Ainakaan en löydä sellaista sääntöä. Tai mitään muutakaan sääntöä, jossa määriteltäisiin, kuinka monen maan tai urheilijan on vähintään osallistuttava.

Kausi on monessa lajissa kriittinen seuraavien talviolympialaisten maapaikkojen jaon kannalta. Maastohiihdossa kaikki maapaikat jaetaan tämän kauden tulosten perusteella hieman monimutkaisella systeemillä (pdf), jossa suurin osa paikoista allokoidaan maarankingin (pdf) perusteella. Maaranking-pisteitä saa maailmancupista sekä aikuisten ja nuorten MM-kisoista. Jos huippumaat jättävät kovin paljon olympiapaikkojen jakoon vaikuttavia kisoja väliin, ranking voi olla kauden päätteeksi mitä sattuu.

Ihan kamalaa lavapelleilyä tuo lentomäen joukkuemäen kilpailun loppu. En tykkää, että laji on mennyt tämmöiseksi typeräksi lavakikkailuksi.

Ärsyttää noi lavakikkailut mäkihypyssä niin paljon.. Hämmensi Norjan voitto, sillä eikö Saksa johtanut ennen viimeistä hyppyä noin 14 pisteellä & lopulta se kääntyi Norjan 19 pisteen voitoksi! Siis mitä ihmettä

Ja eikö sitä Tour de Skiitä nyt vaan voi tällä kertaa perua! Näissä olosuhteissa mitään järkeä sitä pitää! . Suomi & Ruotsi sitten osallistuu, kun taas Norja ei!

-kaitsu87- kirjoitti: ↑14 Joulu 2020, 10:33 Ärsyttää noi lavakikkailut mäkihypyssä niin paljon.. Hämmensi Norjan voitto, sillä eikö Saksa johtanut ennen viimeistä hyppyä noin 14 pisteellä & lopulta se kääntyi Norjan 19 pisteen voitoksi! Siis mitä ihmettä

Joo. Käsittääkseni se meni niin, että Granerudille tiputettiin lava valmentajan toimesta kohtaan 11, mutta Saksan valmentaja tiputti Geigerille vielä yhdellä kohtaan 10, mutta Geiger ei hypännyt tarpeeksi pitkälle, jotta hän olisi saanut nämä valmentajan määräämästä lavanlaskusta johtuvat lavabonukset. Hannula ja Ahonenkin menivät selostuskopissa tästä ihan sekaisin, enkä ihmettele yhtään. Kamerassa näytti siltä, että Geiger olisi laskeutunut vihreälle viivalle. Granerud sen sijaan hyppäsi tarpeeksi pitkälle, jotta sai lavabonukset.

^ Jos pääsisit kalifiksi kalifin paikalle sorvaamaan mäkihyppysäännöt paremmiksi, mitä konkreettisesti muuttaisit. Myös Kaitsu saa vastata.

Ajatus sen takana, että valmentajan pudottaessa lavaa lavahyvityksen saa vain hyppäämällä tarpeeksi pitkälle, tuntuu ymmärrettävältä. Jos tällaista sääntöä ei olisi ja lavakompensaatio olisi hiukankin ylimitoitettu, valmentajien kannattaisi hyppyyttää urheilijoitaan mahdollisimman alhaalta, mikä pilaisi kisan. Kilpailun mielekkyyden ja näyttävyyden kannalta halutaan, että parhaat hyppääjät hyppäävät suunnilleen niin pitkälle kuin mäestä voi turvallisesti hypätä.

En katsonut kisaa mutta tarkistin tulokset. Geigerin hyppy oli 224,5 metriä (93,5 % HS-pituudesta). Hyvityspisteet saadakseen Geigerin olisi pitänyt hypätä 95 % HS-pituudesta eli 228 metriä.

Onko 224,5 metriä paljon vai vähän? Kilpailussa nähtiin 64 hyppyä, joista 17 oli Geigerin hyppyä pitempiä. Geigerin oma ensimmäinen hyppy oli kilpailun pisin (238,0 m).

TomppaJr kirjoitti: ↑14 Joulu 2020, 11:23 Joo. Käsittääkseni se meni niin, että Granerudille tiputettiin lava valmentajan toimesta kohtaan 11, mutta Saksan valmentaja tiputti Geigerille vielä yhdellä kohtaan 10

Virallisten tulosten mukaan molemmat hyppäsivät lavalta 10. Norja olisi voittanut pisteellä, vaikka Geiger olisi saanut lavahyvitykset. Jos Geiger olisi hypännyt lavalta 11, hän olisi tarvinnut 233 metriä voittoon (samalla tuulikompensaatiolla ja tyylipisteillä).

Timoteus kirjoitti: ↑14 Joulu 2020, 13:17 Jos pääsisit kalifiksi kalifin paikalle sorvaamaan mäkihyppysäännöt paremmiksi, mitä konkreettisesti muuttaisit. Myös Kaitsu saa vastata.

- Estäisin valmentajien oikeuden lavanlaskuun kokonaan.

- Tuulikompensaatiossa täytyisi saada paremmin huomioitua sivutuulen vaikutus.

- Tuulikorridorit pois. Tuulikompensaatiosysteemi luotiin sen takia, että kilpailuista tulisi jouhevampia. Silti kisoihin on asetettu tietyt tuuliarvot, joiden sisällä kaikkien tuulimittarien tulisi olla, minkä seurauksena joskus odotellaan jossain 0,5 m/s -tuulissa, että ne kääntyvät tiettyyn suuntaan. Hyppääminen ei ole silloin millään muotoa vaarallista. Vain vaarallisissa tuulenpuuskissa pitäisi hetken aikaa odottaa.

Onkohan vielä muuta? Voin jäsennellä myöhemmin paremmin, kunhan olen koneella.

// Oho, oli mennyt itseltäni ohi tuo, että sekä Granerud että Geiger hyppäsivät kympiltä.