Viisukuppila

Maa: Belgia
Vuosi: 2014
Kappale: Mother
Esittäjä: Axel Hirsoux
Säveltäjä: Rafael Artesero, Ashley Hicklin
Sanoittaja: Rafael Artesero, Ashley Hicklin
Sijoitus semifinaalissa: 14./16
Pisteet semifinaalissa: 28
Sanat: https://eurovision.tv/participant/axel-hirsoux/lyrics
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Belgium2014.html

Viisulan äitienpäiväviikonlopun sävelmäksi on arpoutunut sopivasti Belgian edustuskappale Mother kolmen vuoden takaa.

Axel Hirsoux syntyi 1982 lähellä Charleroin kaupunkia Lounais-Belgiassa. Jo nuorena miehenä Axel opiskeli musiikin teoriaa ja trumpetin soittoa. Vuonna 2002 Axel tapasi laulunopettajansa Nellin, jonka kanssa hän työskenteli viisuihin valmistautuessaan. 23-vuotiaana Axel pyrki Ranskan tähtiakatemiaan, mutta jäi nipin napin valitsematta. Vaikka Axel pääskin esiintymään muun muassa ranskalaistähti Hélène Segaran kanssa, suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi vasta vuonna 2013 osallistuessaan Belgian ranskankielisen alueen Vallonian Voice-ohjelmaan, jossa hänen tähtivalmentajana toimi Natasha Saint-Pier. Tie tyssäsi kaksintaisteluvaiheessa, mutta Axel oli äänyt yleisön mieleen.

Keväällä 2014 Axel osallistui balladillaan “Mother” Belgian flaamilaisen yleisradioyhtiön VRT:n järjestämiin euroviisukarsintoihin, jotka etenivät alkuerien, keräilyerän ja kolmen semifinaalin kautta kuuden kappaleen finaaliin. Voittaja ratkaistiin kansainvälisten raatien äänet ja puhelinäänet yhdistämällä ja Axelin kappale olikin sekä raatien että yleisön ylivoimainen suosikki. Kappaleen kerrotiin olevan ylistyslaulu kaikille maailman äideille. Tämä sopi viisujen ajankohtaan hyvin, sillä Kööpenhaminan viisuviikon sunnuntaina vietettiin äitienpäivää aivan kuten tänäkin vuonna Kiovassa. Nyt äitiään ylistää tosin toinen Benelux-maa ja Moldovakin pojat heittävät heipat samaan suuntaan.

Axelin viisukappaleen olivat säveltäneet ja sanoittaneet Rafael Artesero ja Ashley Hicklin. Molempien ansioluetteloista löytyi myös aikaisempaa viisukokemusta, sillä Rafael oli ollut tekemässä Andorran vuoden 2005 “La mirada interior” ja 2006 “Sense tu” viisuja sekä Espanjan vuoden 2011 viisua “Que me quiten lo bailao”. Ashley oli puolestaan mukana Belgian vuoden 2010 menestyksekkään “Me and my guitar” viisun tekijätiimissä. Axelille euroviisuihin osallistuminen oli kuin toteen käynyt unelma. Muistoissa olivat kaikki lapsuuden ja nuoruuden euroviisuillat, jolloin hän nauliintui television ja herkkujen ääreen katsomaan euroviisuja ja unelmoi itse olevansa isona lavalla joku päivä.

Belgia tavoitteli finaalipaikkaa Kööpenhaminan ensimmäisessä semifinaalissa. Axel nousi telakkahallin lavalle illan kymmenentenä laulajana. Pisteitä kertyi 28 kappaletta, joista yli puolet entisen Neuvostoliiton alueelta. Tuloksena oli 14. sija kuudentoista kappaleen joukossa. Axelilta on ilmestynyt edustuksen jälkeen kappaleet ”Haut L'humain”, ”Après l'hiver écrit” ja ”Au plus près de mes rêves”. Debyyttialbumia odotellessa hän nauttii elämästään aviomiehensä kanssa. Äitejähän on esc-ympyröissä ylistetty useasti ennenkin ja tullaan varmasti ylistämään tämän päivän jälkeenkin, sillä sen verran tärkeitä hahmoja he ovat.

Axel Hirsoux Twitterissä

Aiemmin Viisulassa:

Andorra 2005: Marian van de Wal - La mirada interior
Andorra 2006: Jenny - Sense tu
Espanja 2011: Lucía Pérez – Que me quiten lo bailao

Loppuviimeksi melko keskitason kappale, eikä mikään sen kummoisempi. Aiemmin oli korkeammalla, koska Axel sen sille tasolle nosti koomisuudellaan. Ihan alussa vihasin kappaletta.

Tylsähkö biisi. Axel on kyllä hieno tulkitsia, ei sillä. Kaksi tähteä.

No onhan tämä kieltämättä vähän tylsä kappale, ja minusta on jotenkin kasvatuksessa epäonnistunutta, että selvästi aikuinen mies toteaa, että ei tulisi toimeen ilman äitiään. Komeastihan Axel laulaa, mutta yksin se ei biisiä pelasta. Kaksi.

Hui. Tää on jotenkin pelottava. Iso aikuinen mies laulaa äidistään ja se äiti vielä tanssii taustalla. Laulajasta tulee mieleen Kroatian edustaja 2017. Biisi ei ole kummoinen ja sanoitus on lähinnä nolo. 1 tähti.

jee euroviisut kirjoitti:minusta on jotenkin kasvatuksessa epäonnistunutta, että selvästi aikuinen mies toteaa, että ei tulisi toimeen ilman äitiään.

Ehkä kaikki eivät sopeudu maailmaan ihan tuosta noin vaan. On esim. monia asioita, missä minä en tulisi toimeen ilman äitiäni, joten on luonnollista, että joku voi myös laulaa siitä. En usko, että Axel ihan oikeasti tarkoittaa sitä, etteikö tulisi arjen helpoissa askareissa toimeen ilman äitiä, mutta hädän hetkellä sellainen henkilö (äiti) on hyvä olla, jotta apu löytyy pahimpaankin tarpeeseen.

Olen aina tykännyt tästä. Kappale on oikein koskettava ja mahtipontinen.

Äärimmäisen syövyttävää sontaa. Haluaisin kuulla tämän jälleen sen minun korvin, joka antoi tälle aikanaan viisi tähteä. Yksi tähti.

Yksinkertaisesti aivan kamala. Onneksi Belgia ei ole enää lähettänyt tällaista sontaa, vaan loistavia viiden tähden viisuja.

Pari tähteä. Minua tämä ei sisältönsä puolesta öklötä, biisi muutoin vain on toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kamaa. Olisin kyllä odottanut raatien pitävän tästä enemmänkin, mutta livesuoritus kaiketi ei ollut aivan vaaditulla tasolla.

Tämä on aivan hirveä Sanoitus on todella creepy, esittäjä on creepy, ja koko paketti nolo. Enpä olisi uskonut vuonna 2014, että Belgia seuraavina 3 vuotena sijoittuu kymmenen parhaan joukkoon!
Antaisin 0 tähteä jos voisin!

Tämä kuuluu osastoon "hyvä laulaja, mutta huono kappale". Axel tulkitsee upeasti. Kappale on vaan yksitoikkoinen, ja kiusaannuttava, ja joskus vielä pidin tästä..

luonnollisesti uuden ajan viisujen helmiä, 5 p. belgia se ei petä... mikä tarkoittaa oikeastaan nykymittapuun mukaan 3 pistettä - siis entiseen kultaiseen viisuaikaan peilattuna... mut näin voin myös ehkä hiukan provosoida tai selventää arvostustani...

Ai kamala. Tämä on joka kerta yhtä tyrmäävä. Axel voi laulajana olla vaikka kuinka hyvä ja taitava, mutta kun tämä kokonaisuus on niin sävelmän, sanoituksen kuin esityksenkin puolesta kammottavan pateettinen ja osin irvokaskin. Tämän ymmärtäisi jotenkin parodiana, mutta käsittämätöntä kyllä, tämä on nähtävästi tehty ihan tosissaan kunnianosoitukseksi äid(e)ille. Voi Oidipus sentään.

Yksi tähti.

No joo, kaikki oleellinen tästä onkin jo sanottu tuossa yläpuolella. Siis miksi ihmeessä noiden taustascreenien värienkin piti olla tässä noin karmivat? Mutta vaikka tästä suodattaisikin kaikki kauhuelementit pois ja arvioisi tätä vain pelkkänä sävellyksenä, edustaisi tämä siltikin sellaista siirappia, jota viisuissa inhoan. Olin varma, että tämä pääsisi Kroatia 2017 -tyylisesti finaaliin, mutta onneksi Eurooppa kuuli kerrankin oikein. Ykkönen.

Kauhuleffalta näyttää ja kamalalta kuulostaa. Tosiaan värit kruunaavat kaiken. Norman Bates elää ja äiti zombina tanssii. Kaikelle on tilaa ja kiitos tästäkin taidepaukusta. Yksi tähti.

Hämmentävä tieto, että tekijöillä on tilillään niinkin hienoja viisuja kuin La mirada interior ja Me and my guitar. Edellinen on ihan suosikkejani omalta ajaltaan.

Aivan kamala kappale ja olin niin onellinen, että tämä ei päässyt finaaliin. -

Mahtipontisuudessa ei ole säästelty Belgian kappaleessa. Ehkä kuitenkin olisi voitu satsata kauniiseen herkkään melodiaan pompöösin sijaan. Axelin ääni on hieman ohut, mutta hän tulkitsee vahvasti. Vaikea tähdittää. Liika mahtipontisuus laskee kakkoseen.

Tämähän on siis aivan hirveä. Entistä kamalemmaksi tämän tekee se, että tämä korvamato aina silloin tällöin tunkeutuu tyhjästä soimaan päähäni tuskaisen pitkäksi aikaa.

Äärimmäisen koskettava kolmeminuuttinen kertomus äidistä. Uskon joka sanan. Pysyi alusta asti ykkösenä, mutta viisujen jälkeen Ruth Lorenzo paineli ohi. Vahvat viisi tähteä, ei kysymystäkään.

Tässä on aika hyvin kaiken tiivistävä kommentti YouTubesta.

"Many underestemate our entry, many only Judge for who we send... let me explain this Europe: "We Belgians were not looking on how fat and round Axel was, yes of course we did realise he is overweighted; but when we were listening to his song it felt like the world stopped for 3mins. His voice, the song, the stage, the sphere, the emotions... that was our reason to vote for Axel! This is our message to Europe! Do not Judge people for their nationality nor their language, nor their looks and style. Judge people for what they do! And the song may be silly, but for us, and for many, family is something very important. Many in Europe, today, in the past and the future, needs their mother, misses her 'cause of death or distance. But our love and our feelings are huger than any distance in this world, it even rises above death. For that, we never have to be guilty for loving someone, or to be thankfull for something or someone. And remember, it's never too late to say "i love you" or "thank you", even if death seperates you!!"

If you have a heart Europe, if you believe love is not different in the West than it is in the East, that love rises above death and distance, and it even rises above language and nationality; than vote for us!!
Belgium for winning Eurovision 2014!! ♥"

^ Minusta kappale vain on huono.

Ymmärrän sen, jos kappaleesta ei pidetä. Sitä en ymmärrä, miksi niin moni pitää tätä koomisena? Johtuuko se pelkästään sanoituksesta?

Tämä meni sekä esityksenä että sanoiltaan jo vähän naurettavuuden puolelle. Äiti harrastanee siis tanssia ja hyvän ruuan laittoa. Poikansa oli komea kaveri, mutta lauloi korkeintaan keskinkertaisesti. Jäin tossa miettimään, että onko tuulikone pakollinen kaikille nykyään kun eihän se tähän yhtään sopinut. Yllättävä putoaja, reilusti ylipainoiset laulajat ovat yleensä pärjänneet viisuissa mukavasti, mutta taisi tämä paatos olla katsojille ja ainakin raadeille ihan liikaa. 2 tähteä.

Tämä viisu sopisi (netti-)sanakirjaan selitykseksi sanalle 'banaali'. Yksi vaiko säälistä kaksi... heitän vaikka nopalla... pariton tuli, eli yksi tähti.

Ihme_Mies kirjoitti:Tämä viisu sopisi (netti-)sanakirjaan selitykseksi sanalle 'banaali'. Yksi vaiko säälistä kaksi... heitän vaikka nopalla... pariton tuli, eli yksi tähti.

Nyt en voi kyllä väittää vastaan. Eilen kun tämän kuuntelin ja katsoin niin loppua kohti alkoi naurattaa ja lopussa olin jo ihan tikahtua. Koko korniuden kruunasi tuo taustalla hyppelehtivä äiti. Tavallaan koko juttu oli kuitenkin myös söpö ja hellyyttävä, sympaattisesti vanhanaikainen ja varsin mieleenpainuva kokonaisuus.