Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 2016
Kappale: J'ai cherché
Esittäjä: Amir
Säveltäjä: Nazim Khaled, Amir Haddad, Johan Errami
Sanoittaja: Nazim Khaled, Amir Haddad
Sijoitus finaalissa: 6.
Pisteet finaalissa: 257
Sanat: https://eurovision.tv/participant/amir

Laurent Amir Khlifa Khedider Haddad syntyi Pariisissa vuonna 1984. Hänen isänsä on tunisialainen ja äitinsä marokkolais-espanjalainen, mutta Amir on asunut suurimman osan elämästään Israelissa. Amirin perhe muutti Israeliin hänen ollessa kahdeksanvuotias.

Vuonna 2006 Amir osallistui israelilaiseen Kokhav Nolad -laulukilpailuun. Suurempaa menestystä ohjelmasta ei tullut, vaan Amir jatkoi hammaslääkäriopintojaan ja suoritti asepalveluksensa. Hän kuitenkin julkaisi vuonna 2011 debyyttialbuminsa "Vayehi". Suurimmaksi hitiksi albumilta nousi "Kache limtso milim", hepreankielinen versio Patrick Bruelin "J'te l'dis quand même" -hitistä.

Amir palasi synnyinmaahansa Ranskaan vuonna 2014 ja osallistui siellä The Voice -kilpailuun. Koelauluissa hän esitti Elton Johnin "Candle in the wind" -kappaleen ja sai kaikki neljä tuolia kääntymään. Amir pärjäsi kilpailussa hyvin ja sijoittui lopulta kolmanneksi. Seuraavana vuonna julkaistiin herran ensimmäinen ranskankielinen single "Oasis".

Amirin tulevan albumin toinen single julkaistiin tammikuussa 2016. "J'ai cherché" sai hyvän vastaanoton ja niinpä Amir lähetti sen maan seuraavaa viisukappaletta etsivälle Ranskan televisioyhtiölle. Sisäisesti edustajansa valinnut France 2 sai yhteensä 280 hakemusta. Maan viisuedustajaksi Tukholmaan valittiinkin Amir ja "J'ai cherché".

Ennen toukokuuta kappale lyhennettiin viisumittaan ja Amirin toinen albumi "Au cœur de moi" julkaistiin sopivasti viisujen alla. Albumi on myynyt Ranskassa kaksinkertaista platinaa ja Sveitsissäkin hänelle ojennettiin kultalevy.

2010-luvulla heikkoa menestystä saanut Ranska olikin yllättäen yksi viisufinaalin ennakkosuosikeista. Selvästi maan aiempia viisuja modernimpi lähestymistapa tuotti tulosta. Tuomarien mielestä Ranska oli illan kolmanneksi paras ja puhelinäänissäkin maa sijoittui kymmenen parhaan joukkoon. Lopullinen sijoitus oli kuudes. Amirin toinen kotimaa Israel muisti häntä täysillä pisteillä, tuomaristoista Ranskaa parhaana piti Armenian raati.

Vuonna 2017 Amir toimi Ranskan kommentaattorina Kiovassa. Lisäksi hän pääsi mukaan amerikkalaisyhtye OneRepublicin
"No vacancy" -singlen ranskankieliselle versiolle. Loppuvuodesta julkaistiin myös Amirin kolmas albumi "Addictions". Siltä julkaistiin myös singlet "États d'amour" ja "Les rues de ma peine".

Viime vuonna albumista julkaistiin uusintapainos ja kolmas single "Longtemps", joka nousi myös Belgian singlelistalle. Amir myös auttoi Ranskaa vuoden 2018 viisun valinnassa Destination Eurovisionin semifinaaleissa. Vuonna 2019 Amirille tuli perheenlisäystä, sillä hänen esikoisensa Mikhaël syntyi helmikuussa.

Amir Facebookissa

Amir Instagramissa

Amir Twitterissä

Amir Youtubessa

http://amirofficiel.com/

Tämä kappale tuo edelleen hymyn huulille, menevä ja iloinen biisi! Amirilla on karismaa

Ihan vauhdikas ja raikas! Kelpasi oikein hyvin kääntämään Ranskan viisumenestykseen.

Vauhdikas ja toimiva ralli, mutta silti vähän yliarvostettu. Vahva kolmonen saa riittää minulta.

Tosi tyhjänpäiväinen rallatus, kuin suoraan melodifestareilta. Olihan laulajassa jotain karismaa, sääli ettei hänellä ollut mitään kunnon biisiä esitettävänä. Pari tähtöstä.

Ehdoton vitonen, Ranskan parhaimmistoa 2010-luvulla. Simppeli mutta tehokas.

Puhdistin juuri korvani, joten yritetäänpä uudelleen. Muistan kuinka minulla oli suuria vaikeuksia tuolloin 2016 tavoittaa sitä ihmeellistä, mitä muut tässä kuulevat. Eikä Amirin väitetty karismakaan minuun oikein purrut.



Päädyn edelleen lausuntoon, jonka annoin uudenvuodenpäivänä 2017:

Rousku kirjoitti:Slow down, brother. Olisin toivonut Amirin lavaolemukseen enemmän douwebobmaista rentoutta. Nyt näytti kuin olisi tullut nautittua jotain aineellisempaakin kuin silkkaa päihdyttävää elämän riemua (siis suorastaan pelottava ilmestys, näin piritorinkin lähettyvillä asuneena sanoisin). Tai sitten niin kireä irvistys naamalla kuin olisi pahempikin kipukohtaus menossa. Olisiko rentous myös parantanut laulusuoritusta?

Jotenkin kireältä, epärennolta, ylivirittyneeltä biisikin kyllä minusta on vaikuttanut. Ehkä lavaolemus sitten ilmensi sitä?

Katsoin esityksen pariin kertaan sekä äänellä että ilman.

Eniten pidän alkusäkeistä ennen ensimmäistä Tu m’as -kohtaa, kun Amirin lauluääni on matalampi ja elehdintäkin hillitympää. Eteenpäin kuunnellessani toivon koko ajan että palattaisiin niihin, jotta korvat saisivat väillä lepoa. Kontrastit ne ovat jotka biisin tekevät! Aineksia olisi, mutta soppa jää nyt vähän sitruunanhappaman raa'aksi, on kireää diskanttia ja joku biittirumpu paukuttaa kuin haluaisi pakottaa hitaan sohvaperunan pulssini tuplaantumaan, mutta niiden valistä puuttuu kaikki. Loppukiekaisu menee sitten ihan harakoille jo.

Ei tämä minusta kyllä mitenkään mellobiisiltä kuulosta paitsi ehkä you-ulina (mikä onkin biisissä pahinta).

Mainio biisi, letkeä ja korvaselkärangaton. Suunnilleen ainoa kerta kun en ole häiriintynyt you-ulinoista viisussa varmaankin.
Jotensakin enkkukenkku lyriikatkin sopivat tähän. Vahvat neljä, viimeinen silaus viiteen puuttuu.

suostun kommentoimaan vain koska tämä on ikirakkaani ja kautta-aikain-wahwimman esc-suosikkini-lellikkini- Ranskan biisi - tosin tässä kohtaa sitä ei tietenkään uskoisi - ja tälläisen wanhemman liiton fanin SE suurin painajainen - eli osa "laulusta" tulkitaan englanniksi! - johan siinä lakanat kostuvat muustakin kuin vain meille miehillekin kuuluvien vaihdevuosi oireiden vuoksi. (Näistä miesten vaihdevuosivaivoista oli juttuja jo Lääkäri-lehdessä noin vuonna 1971)... eikös Ruohtillakin ollut joku youuuuuu-kireä-veto-joskus lähivuotena... kuin olis kivespusseista joku pedagogi vetänyt... ja käskenyt laulajaa sitten yrittämään parhaansa - hitto, että mua kyllästyttää tuo korkealta laulavat tenorit - niistä on aivan liika tarjontaa... - basso- ja baritonilaulajia kisaan mukaan... heille pitäisi olla noin 30%:n kiintiö... mutta eihän nää asiat enää liikuta mua - todellisuudessa - ei teoriasa eikä käytännösä - tuskin tulen seuraamaan enää tämänkään vuoden mitä turhamaisinta karaokepelleilyä, jota vielä joskus vuosikymmeniä sitten kutsuttiin Eurovision SONG (siis LAULU ja LAULU) -kisoiksi... ai tälle, nohh? noin 1 pist. ihan vaan kielestä, ja solistin eläytyneestä, pojanviikarimaisesta olemuksesta....

Genressään ihan onnistunut ja sellaisen positiivisen auran omaava biisi, mutta niin, en ole ihan varma, kuuluuko se genre suurimpiin suosikkeihini. You-ulina toimii tässä joka tapauksessa tosiaan onnistuneena koukkuna siinä missä yleensä sellainen vaan ärsyttää. Lavaylöspano jäi puolestaan aika aneemiseksi, ja mietin, olisiko tällä ollut toisenlaisella lavastuksella mahdollisuuksia vielä pari pykälää korkeampaankin sijoitukseen. No, ihan mukavastihan tälle nytkin kävi ja itsekin hellyn neljään tähteen.

Raikas, simppeli, mukaansatempaava viisu. Rento lavaesiintyminen.
Karismaattinen laulaja. Tämä soi edelleen soittolistallani.

Tämän kappaleen saamat pisteet vuosien 2009-2012 äänestyssysteemillä, jossa yhdistettiin maakohtaisesti puhelinäänestyksen ja raadin top 10:
* Finaalissa 6. sija 134 pisteellä (12 Armeniasta, Israelista ja Belgiasta, 10 Espanjasta ja Italiasta, 8 Australiasta ja Ruotsista, 7 Kyprokselta, 6 Venäjältä, Kroatiasta, Kreikasta ja Albaniasta, 5 Islannista, Bosnia-Hertsegovinasta ja Maltalta, 4 Itävallasta, 3 Moldovasta ja Alankomaista, 2 Iso-Britanniasta sekä 1 Azerbaidžanista, Liettuasta, Virosta ja Montenegrosta).

Ah, tämä on edelleen yksi suosikeistani ja soi melko usein omalla soittolistalla. Ihana hyvänmielen biisi, joka tuo hymyn huulille. Viisi tähteä tottakai.