Viisukuppila

Ensimmäinen kappale, jota en jaksaisi kuunnella uudelleen. Ei liikahda kolmesta. Toki hienoa, että saadaan näitä varmoja häviäjiäkin mukaan.

Hei täältähän tuli paljon parempaa mitä odotin! Todella kansainvälinen soundi ja laadukas tuotanto, biisissä on myös hyviä koukkuja ja Oliveralla on upea ääni! Lähdetään ensikuuntelun perusteella vahvasta nelosesta!

Jotenkin haluaisin pitää tästä, mutta jättää jotenkin kylmäksi. Odotin loppuun jotain räjähdystä, ja hiukan petyin kun sellaista ei tullut. Kolme tähteä.

Eh. Ei nyt mikään surkea teos, mutta ei jaksanut kiinnostaa kovin kauan. Pari tähteä.

Tylsä. Ja sanat täysin naivit.

Pidän tästäkin, mutta vaatii lisäkuunteluja löytääkseen paikkansa puntarissa. Yleensä en tällaisesta Bulgaria-Victoria tyylisestä musiikista pidä, mutta tässä tuntuu olevan sydän ja sanoma mukana eikä biisi kuulosta häiritsevän teennäiseltä. Kannatti odottaa ihan neljän tähden edestä tätäkin.

Hyrhh, se oli aika kauhea. Oliveran ääni on melkoisen riipivää kuunneltavaa, ja melodiset ratkaisut suorastaan niljakkaita.

Tästä tulee ihan mieleen Latvian 2018 euroviisu Funny Girl yhdistettynä billie-eilishmäiseen yleisilmeeseen.

Joo ei, ei ei ei, yääh. Meinasin antaa kakkosen, mutta on tää yksi tähti.

Mielenkiintoinen ja nuorella naisella erikoinen ääni, aivan kuin olisi sinne narinan sekaan miksattu pikkutytön ääntä. Hitsi, tää oli lopulta varsin hyvä, vaikka alku ei lupaillut mitään. Kaipaa uusintakuunteluita.

Oho, tämähän yllätti positiivisesti. En tosin tiedä mitä edes odotin, kun en artistia ennestään tunne. Persoonallinen ääni hänellä.

No nyt ei ollut mikään kaksinen tämä Olivera! UMK:ssakin sitten Billie Eilish tyylinen biisi & ihmekös että en pitänyt. Heikot kaksi tähteä & ehdottomasti huonoin tähän mennessä.

Tätä pitää nyt sulatella. Mahtavia elementtejä, mutta tuo teksti...

Aika odotusten mukainen biisi, hyvässä ja pahassa. Todella laadukkaan ja norjalaisen kuuloinen, ja hienoa, että Suomessa syntyy tällaistakin musiikkia, mutta itse en tosiaan tästä tyylilajista ole saanut enää aikoihin mitään irti. Jäi fiilis, että lyriikat ovat biisissä suuressa osassa, mutta minähän en sellaisiin yleensä kiinnitä mitään huomiota, eikä tämä kappale ollut poikkeus.

Kolme tähteä ja nippanappa Hurricanen yläpuolelle. Tarkoittaakohan tämä nyt sitä, että Suomea edustaa Torinossa joko Jezebel tai suomenkielinen kappale? Win-win-tilanne!

Juu, tämä ei kyllä pahemmin innostanut parilla kuuntelulla. Jäi aika tylsäksi eikä laulu oikein tuntunut sopivan musiikkiin. Kaksi tähteä ja UMK-puntarin viimeiseksi.

Tähän mennessä parhaat lyriikat, niin kuin ehdin jo odottaakin. Muuten ehkä vähän pettymys. Aika tasapaksu pimputus. Oliveralla on kyllä mieleenpainuva ääni.
Lähdetään liikkeelle kolmella tähdellä ja katsotaan kumpaan suuntaan lähtee kehittymään, jos lähtee.

Kerran olen nähnyt Oliveran livenä (Lost In Music) eikä silloin oikein säväyttänyt mitenkään. Oli vähän sellaista pikkukivaa. Vaikka en ladannut tähän odotuksia, niin silti petyin. Paukkuja olisi varmaan ollut tehdä menevä ralli radioon, mutta nyt lähdettiin unohdettavalla balladilla tyrkylle.

Ei katastrofi, mutta selvä huti.

Kylläpä nyt tälle ollaankin nihkeitä.

Ai että vain uskonnolliset viittaukset on okei niitähän populaarimusiikissa vilisee, Uskonnottomia ta uskontojen kritiikkiä ei saisi olla Jeesus mitä kaksilla rattailla matkustamista. Jos ateismi on uskontotunteiden loukkaamista niin kaikki uskontoviittaukset ovat uskonnottomien loukkaamista. Tai sitten ei molempiin.

Itse biisistä: herrajumala, eikö voisi laulaa eikä sössöttää ja piipittää, aikuinen ei ole pikkutyttö, tuota maneerikimåpua ei jaksa kuunnella hetkeäkään.

Voi vitja, jo toinen tylsä peräkkäin. Jopa tylsempi kuin eilinen. Jos jotain positiivista, niin ääni on ainakin kaunis. Tämän hetken lista:

1. The Rasmus
2. Cyan Kicks
3. Bess
4. Younghearted
5. Olivera

Öööh joo, semmoinen. Ei napannut. Sanoitustasolla ihan antoisa, muuten vähän puuduttava, Oliveran ääni kuulosti jotenkin epämiellyttävältä ja kappale himmailee aivan liian pitkään sekä alussa että lopussa. 4,25 pistettä eli kaksi tähteä.

Joo. Viisufanin pyhänä velvollisuutena kuuntelen jokaisen Suomen ehdokaskappaleen (samoin kuin jokaisen valitun edustuskappaleen) julkaisuvaiheessa vähintään kahdesti. Jos tämä prosessi tuottaa tuskaa, arvosana on yksi tähti. Nyt kävi niin. Onhan tällainen narina varmasti trendikästä mutta kuulostaa yhtä miellyttävältä kuin liitutaulun raapiminen kynsillä.

En pettynyt! Tosi kiva ja pohdiskeleva teksti ja biisi ihanan rauhallinen. Oliveran ääni vieltä tosi uniikki. Nyt pamahti vitonen!

Jos tämä viisuihin lähtisi, voisi helposti vastaanotto olla samaa luokkaa Itävallan PÆNDAn kanssa. Se minulle, VICTORIAn lisäksi, tuli viisukytköksellisestä kappaleista ensimmäisenä mieleen.

Oliveran ääni kuulostaa siltä, että parin vuoden treenauksen tai sitten oikean kappaleen kohdalla meillä on mieletön laulaja käsissämme. Nyt ei osuttu vielä ihan kohdalleen.

Sanoituksellisesti edellisen ja tämän kohdalla on menty asioihin, joita en halua olla käsittelemässä ja se työntää minut pois biisin luota. Tälle erityisesti tarvitsisin oikean mielentilan, ja Euroviisut eivät ole se mielentila jossa haluaisin keskusteluttaa tällaisia asioita. Joten en innostu kappaleesta.

Joten ihan pelkästään Oliveran itsensä puhtaalla potentiaalilla kaksi tähteä. Mutta minulle tähän kohtaan vessatauko UMK-päivänä.

Isompi sovitus ja Adele laulamaan, niin voisi olla hittikin, mutten silti pitäisi. Kaksi.

Timoteus kirjoitti: ↑19 Tammi 2022, 00:12 Joo. Viisufanin pyhänä velvollisuutena kuuntelen jokaisen Suomen ehdokaskappaleen (samoin kuin jokaisen valitun edustuskappaleen) julkaisuvaiheessa vähintään kahdesti. Jos tämä prosessi tuottaa tuskaa, arvosana on yksi tähti. Nyt kävi niin. Onhan tällainen narina varmasti trendikästä mutta kuulostaa yhtä miellyttävältä kuin liitutaulun raapiminen kynsillä.

Erittäin hyvin tiivistetty. Pakotin itseni kuuntelemaan neljästi, ja nyt olen jossain ankeuden alamaissa.

Lyriikat olivat ihan hyvät, siitä plussaa kuitenkin. Musiikillisesti kuitenkin aivan liian vaivalloista makuuni.

Serduchka kirjoitti: ↑19 Tammi 2022, 00:10 Kylläpä nyt tälle ollaankin nihkeitä.

Jep! Laatukamaa, vaikkakin kovin epäsuomalainen tekele. Kuulostaa paljon paremmalta kuin monet itseäni ärsyttäneet ennakkosuosikit joissa on sama viba.

Huonoin tähänastisista. En kestä enää yhtään indiegirl-äänellä laulettua biisiä Voitaisiinko jättää se jo 2010-luvulle. Jotenkin tästä tuli samanlainen fiilis kuin umk:n alkuaikojen ehdokkaista. Pikkunokkela, kotikutoinen ja lyriikoihin keskittynyt veisu.

ritsu89 kirjoitti: ↑19 Tammi 2022, 00:16 Jotenkin tästä tuli samanlainen fiilis kuin umk:n alkuaikojen ehdokkaista. Pikkunokkela, kotikutoinen ja lyriikoihin keskittynyt veisu.

Tämä tuli itsellenikin mieleen. No kunnioitettiin ainakin UMKn juuria

Voihan nenä! Kovasti haluaisin tykätä mutta ei vaan lähde. Teksti on fantastinen ja tuotanto huippu. Ikävä kyllä melodia kuulostaa mieleeni liian arkiselta. Lisäksi tärkeää mainita Oliveran kerrassaan upea ääni! Arvostettava kokonaisuus, mikä ei nyt vaan henkilökohtaisesti sytytä. Ehkä jos kuuntelisin tätä pöydän alla ahdistuneena niin saattaisin löytää tarttumapinnan.

Aivan ihana kappale! Ja todella kelpaisi viisulavalle. Tämä on kyllä ikimuistoisen kova taso. Mitenkähän tämä pärjäisi? Olisiko liian tylsä? Uskoisin että ainakin finaaliin menisi ja tuomarit arvostaisivat. Tämä voi nousta livenä.