Viisu on saanut harvinaisen hämmentävän vastaanoton. Illalla yllätyin siitä, kuinka monen mielestä kappale on jotenkin omintakeinen. Kuuntelin biisin pari kertaa enemmän kuin muuten olisin kuunnellut tajutakseni, mitä missasin. En mielestäni mitään.
Nyt pääsin yllättymään siitä, että ketjussa on yön aikana kiistetty genre.
Rousku kirjoitti: ↑22 Helmi 2023, 02:51
Sitä kyllä minäkin ihmettelin, kun tästä puhuttiin metallina. On siellä jotain kilinää joo, mutta eihän se ole mikään metallin tunnusmerkki.
Ei metalli tietenkään kilinästä löydy vaan kitarariffeistä, jotka ovat metallimusiikille ominaisia. Syntikkapopin ja metallin suhde on toki sellainen, että jos biisin kuuntelee irrallaan kaikesta muusta, kappaleen voisi hahmottaa syntikkapoppibiisiksi, jossa on höysteenä metallia. Mutta vaikuttaahan genretulkintaan bändin historia, kokoonpano, itseidentifikaatio ja ns. yleinen olemus (siis miten bändi esiintyy ja esitetään visuaalisesti). En tiedä, katsoitko videon, mutta videolla Voyager esitetään selvästi metallibändinä eikä synapopkokoonpanona.
Bändi on luokitellut biisinsä verkkoalustoilla (esim.
Apple Musicissa) metalliksi.
Bandcampissa yhtye kertoo genrensä olevan "Epic Electro Progressive Pop Power Metal". Myös
Encyclopaedia Metallum, jolla on tunnetusti tiukka hyväksymisseula, on kelpuuttanut Voyagerin tietokantaansa alagenrellä "Melodic Progressive Metal".
Progea en löydä viisusta enkä viimevuotisesta tyrkystä. Latviakin on progempi. Voyagerin muu tuotanto voi toki olla progea, mutta en jaksa kuunnella selvittääkseni.
Elektronisen musiikin ja metallin tai raskaan rockin yhdistämisessä ei ole mitään uutta. Alagenre, jonka suunnasta kappaletta kuuntelijana lähestyin, on
electronicore aka. synthcore, jota olen levyraatiuttanutkin (esim. Crossfaithin
Omen ja Enter Shikarin
Destabilise). Ehkä tämä oli väärä lähestymissuunta. Electronicorella on juurensa myös punkissa, mistä juontuu se tietty aggressiivisuus, joka Voyagerilta puuttuu. Siksi Voyager kuulostaa minun korviini vain lussulta.