Viisukuppila

Maa: Belgia
Vuosi: 1975
Kappale: Gelukkig zijn
Esittäjä: Ann Christy
Säveltäjä: Mary Boduin
Sanoittaja: Mary Boduin
Kapellimestari: Francis Bay
Sijoitus: 15./19
Pisteet: 17
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1975be
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Belgium1975.html


Christianne Leenaerts eli Ann Christy syntyi Antwerpenissa syyskuun 22. päivänä vuonna 1945. Ann Christy aloitti musiikillisen uransa laulajana Adams-yhtyeessa, jonka rumpalin Marc Hoyoisin kanssa löysi onnen ja pari meni naimisiin. Muutaman vuoden soolouran jälkeen tuli myös ammatillista onnea, Knokken laulukilpailun voitto vuonna 1968.

Kaksi vuotta myöhemmin Ann Christy päätti siirtyä Eurovisio-ympyröihin. Ensiyrittämällä vuonna 1970 tie tyssäsi jo semifinaaleihin kappaleella Le temps, le vent. Vuotta myöhemmin hän tuli toiseksi Dag vreemde man -sävelmällä. Vuonna 1973 tuloksena oli kolmas ja neljäs sija lauluilla Bye bye ja Meeuwen. Vuonna 1975 Ann Christya kutsuivat viimein edustustehtävät, tulipa kaupan päälle vielä kolmaskin sija Als je eenzaam bent -teoksella.

Voittoisa Mary Boduinin säveltämä ja sanoittama Gelukkig zijn oli sävelletty alunperin farkkumainokseen, jossa oli tyttöjen välistä ystävyyttä. Tukholmassa Ann Christy lauloi vastentahtoisesti puoliksi englanniksi, kotiintuomisina 17 pistettä ja 15. sija. Ann Christy ei ollut onnellinen tuloksesta. Kaksikielistä versiota ei koskaan levytetty. Katri Helena on coveroinut Gelukkig zijnin suomeksi Chrisse Johanssonin sanoin Onnea Onko Tää.

Vuonna 1977 Ann Christy nähtiin teatterilavalla Kesäyön unelman musikaaliversiossa. Vuotta myöhemmin hän esitti kaksi Bob Dylanin sävellystä Walk out in the rain ja If I do not be there in the morning. Ann Christy coveroi myös Bette Midlerin Rosea 80-luvun alussa. Vuonna 1982 menestyksekkään kiertueen jälkeen hän sairastui kohdunkaulan syöpään.

Christianne Leenaerts kuoli 7. elokuuta vuonna 1984, vain 38-vuotiaana.

Vuonna 2004, kun oli kulunut 20 vuotta Ann Christyn kuolemasta, järjestettiin muistokonsertti, jossa esiintyivät mm. Barbara Dex, Liliane Saint-Pierre ja Kate Ryan. Vuotta myöhemmin julkaistiin postuumisti albumi Ik teko alsof het mij niet Raakt. Se sisältää kolme vanhaa hittiä, kahdeksan aiemmin julkaisematonta äänitettä, joista kuusi kappaletta musikaalista Kesäyön unelma. Ann Christyn mies Marc Hoyois meni uudelleen naimisiin Liliane Keuninckxin kanssa, joka tunnetaan viisupiireissä paremmin Liliane Saint-Pierrena, Belgian vuoden 1987 edustajana.
http://houbi.com/belpop/groepen/christy.htm

Tämä on juuri niitä Viisulan hyviä puolia, kun löytyy tällaisia kultakimpaleitakin . Tosin viidenneksi viimeinen sija oli suorastaan vääryys tällaiselle helmelle .

Aivan ihana, viisujen kulta-ajan kultakimpale. VIISI KIRKASTA TÄHTEÄ!

Minä taas en niin hirveästi välitä tästä laulusta, aika tylsä. Hollannin kieli kuitenkin on ihanaa.

Olipa muuten ero kuin yöllä ja päivällä, kun katsoo videota ja kisaesitystä. Videosta tuli lähinnä -olo, esitys taas oli sen sijaan jopa mukaansatempaava.

Aika tylsä kappale. Ei innosta.

** tähteä.

Joo, en minäkään pitänyt. Kaunis orkesterisovitus, mutta itse kappale on tusinaa. Kaksi tähteä.

Aivan mieletön finaaliesitys! Itsekin pidin videoversiota lähinnä tylsänä ja kohtuullisesti laulettuna, mutta esitys räjäytti pankin. Erityisesti pidin naisen äänestä, elehtimisestä ja "antautumisesta". Biisi nyt oli aika keskinkertainen, mutta englanninkielinen osuus avasi mukavasti tarinaa ja teki sen tarttuvammaksi. Annan neljä tähteä! Onko tuona vuonna ollut muka 14 parempaa biisiä?

Viisulan ensimmäinen yhteen tähteen jättämäni viisu. Sanoituksestaan huolimatta iloton iskelmä enkä pidä laulajan äänestä, vaikka hän oikein laulaakin ja esiintyy hyvin. Kertosäkeistössä myös orkestraatio kuulostaa jotenkin "halvalta", vaikken tarkemmin osaakaan eritellä, mikä siinä mättää. A-osat ovat siinä suhteessa paljon parempia.

Minulle oli uusi tieto, että Ann Christy kuoli noin nuorena.

Vähän tylsä. Ei iske minuun, hoetaan vain sitä samaa. Kaksi tähteä.

Aikas tylsä kipale Ei jää oikein mitään mieleen

Ihan ok, mutta ei ihan minun soundi.....annan kaksi tähteä.

Olen varmasti kuullut tämän alkuperäiskielellä aikaisemminkin. Mutta missä ihmeessä? Tää oli ihan letkeä. Voisiko se olla... kolme tähteä?

Kolme tähteä.

Kaunis balladi joka alkaa lupaavasti, mutta ei sitten oikein pääse käyntiin. Vaikka pidän siitä että laulu esitetään maan omalla kielellä niin tässä kielen vaihto englantiin tuo pientä piristystä, mutta ei sekään auta tarpeeksi. Ann Christy laulaa kauniisti ja on antaumuksella mukana laulun tunnelmassa.

Leppoisa ja hauska, pään äkkinäiset liikkeet huvittivat. Neljä tähteä.

Tässä oli kyllä mukavaa 70-luvun meininkiä. Kaunis kappale. Valitettavasti tämä oli silti kyllä vähän tällanen rallatus, eikä päässyt oikein vauhtiin. Kolme tähteä.

Tässä on jotain vähän väsähtänyttä, vaikka itse kilpailuesitys onkin eri tasolla kuin tuo video. Ann Christy kyllä laulaa hyvin ja on viehko, mutta... Täytyy jättää kahteen tähteen.

Ihanaa nostalgiaa 70-luvulta. Kappale on nätti ja herkkäkin, mutta jää hieman tasapaksuksi. Esitys ja eläytyminen on plussaa, puoliksi englanniksi laulaminen miinusta (vaikka hollannin kieli sinänsä kuulostaakin tuntemistani kielistä rumimmalta). Jälleen kerran kolmosen arvoinen kappale.

Tylsä biisi, liikaa toistoa. Helppo uskoa, että tämä on tehty mainosta varten. Esitys kumminkin kelvollinen, joten kaksi tähteä.

Onko tietoa, mihin Ann mahtoi kuolla?

Rousku kirjoitti:Onko tietoa, mihin Ann mahtoi kuolla?

Kohdunkaulan syöpään, kuten esittelytekstissä kyllä kerrotaankin.

Timoteus kirjoitti:

Rousku kirjoitti:Onko tietoa, mihin Ann mahtoi kuolla?

Kohdunkaulan syöpään, kuten esittelytekstissä kyllä kerrotaankin.

Ai, minusta siinä sanottiin vain, että sairastui. Voihan sitä syöpään joskus sairastunut kuolla ihan muuhunkin. (Mutta joo, kiitos tiedosta!)

Kuuntelin laulun kolmeen kertaan. Ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen arvioin yhden tähden arvoiseksi - toisen kerran jälkeen nousi kahteen tähteen - ja siinä se myös pysyi kolmannen kerran jälkeen. Annan siis **

Kappale lähti lupaavasti alkuun, mutta jotenkin siihen se sitten jäikin eli se ei päässyt jatkossa oikein liikkeelle. Kaiken kaikkiaan aikalailla sellainen tusinakappale.

Rousku kirjoitti:Ai, minusta siinä sanottiin vain, että sairastui. Voihan sitä syöpään joskus sairastunut kuolla ihan muuhunkin. (Mutta joo, kiitos tiedosta!)

Niin. Lähinnä ajattelin, että jos kuolinsyy olisi jokin muu kuin edellisessä virkkeessä mainittu tappava sairaus, se olisi varmasti kerrottu erikseen.

Roope kirjoitti:Dag vreemde man -sävelmällä.

Vuoden 1971 tyrkky oli varsin reipas ralli, kuten tästä tuoreesta tulkinnasta käy ilmi

Muistuttaa alussa jopa vähän Mikal Konttisen esittämää Milloin -sävelmää tässä versiossa



Ann Cristyn covereita:

De Roos: http://www.youtube.com/watch?v=aIe0KngUTXI

Big Spender: http://www.youtube.com/watch?v=JfOOUbkLziA

I will be there: http://www.youtube.com/watch?v=GSkMuu3E_0M

Spotifyn käyttäjille kuunneltavaa:

http://open.spotify.com/album/1dWr4AAi6nXvJSC5DOMZOa

http://open.spotify.com/album/7mm3gVsSW3Ch08EUK89IUr

http://open.spotify.com/album/4DFmIKbHA10Por8Q8k8S3u

Gelukkig zijnille kolme tähteä

Tää on tää joka tuo Carpentersit mieleen. Arvatkaa vaan, montako tähteä lähtee.

Aika peruskamaa 1970-luvulta... Ei tipu kolme tähtöstä enempää...

Vallan viehättävä viisu.*****

Ei esiintyjän tai biisin nimi eikä kuvat artistista herättänyt mitään mielikuvia tästä ehdokkaasta. Kuunneltuna tuttu biisihän sieltä kuoriutui.
Tämä on tälaista viihdeiskelmää, mielikuvia Lemmenlaiva-tv-sarjan yökerhosta ja tosiaan Carpenters- vaikutteita.
Olen ottanut linjan antaa yhden pisteen kappaleille, jotka olen vuosiksi unohtanut ja jotka eivät tälläkään mahdollisuudella säkähdyttäneet ja joihin en ehkä ihan heti tule palaamaan.
Kertsissä tykkään kohdista "Being so near" pam "Dear, so near" pam "oh so near". Lopussa hieno "So could it be" ilman orkkaa jazzahtavasta ja huipennus "happiness". Ehkä jo näistä irtoaa toinen tähti.

oho oli tullu muutama uusi Viisula-laulu sitten viime käynnin... TÄÄ ON LOISTAVA, 5 pistettä, aivan huippuhieno tuo Tukholman kevään -75 versio... en kestä... mää kuaalen taas! ....halvaannuttavan hieno esitys!
Mikä uskomaton ääni, hauras kaunis hento nainen....mutta kun hän avaa suunsa... nii voi siskot ja pojat! bravoo huudot salissa ovat ja olivat odotettuja...
Mary Boduin säveltäjäkin on nainen... kiva on myös tuo Katrin versio... aivan liian varhain lähti tämäkin BeneLux-maiden Edith Piaf... modernimpi versio toki .... !

Kaksi tähteä annoin, kun biisi on vaan tylsähkö. Esittäjässä jotakin samaa kuin Willeke Albertissa.

Vähän yksitoikkoinen. Kilpailuversio on pakkoenglantia pahimmillaan: alku ja loppu törmäävät koomisesti yhteen, kun ensin tiedetään tämän olevan onnea ja englanniksi kysytäänkin, voisiko tämä olla onnea. Kysyvä osuus on kyllä itsessäänkin teennäisempi kuin alkuteksti.

Vompeli kirjoitti:Tää on tää joka tuo Carpentersit mieleen.

Niin toi, mutta se ei nyt riittänyt. Kolme tähteä.