Viisukuppila

Maa: Jugoslavia
Vuosi: 1976
Kappale: Ne mogu skriti svoj bol
Esittäjä: Ambasadori
Säveltäjä: Slobodan Vujović
Sanoittaja: Slobodan Đurašović
Kapellimestari: Esad Arnautalić
Sijoitus: 17./18
Pisteet: 10
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1976yu
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Yugoslavia1976.html

Ambasadori oli yli kymmenen vuoden uran tehnyt kokoonpano Sarajevosta, nykyisen Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungista. Yhtye toimi aktiivisesti vuosina 1968-1980 vaihtuvalla kokoonpanolla. Ambasadorin riveissä ehdittiin näkemään yli 30 eri jäsentä. Uransa aktiivivuosina yhtye osallistui lukuisiin iskelmätapahtumiin ja -festivaaleihin entisen Jugoslavian alueella. Kansainvälisesti yhtye tunnetaan parhaiten Jugoslavian vuoden 1976 viisuedustajina.

Helmikuussa 1976 Ambasadori voitti Jugoslavian viisukarsinnat kappaleella "Ne mogu skriti svoj bol" (suom. En voi kätkeä kipuani). Voittajan sekä maan edustajan Haagissa järjestettäviin euroviisuihin valitsi kyseisissä karsinnoissa kahdeksan hengen ammattilaisraati. Ambasadorin sydäntä särkevä balladi jätti karsinnoissa taakseen muun muuassa vuoden 1968 viisuedustajat Dubrovackin Trubadurit (jotka ovatkin Kuppilassa jos esitelty).

Kilpailukappaleen "Ne mogu skriti svoj bol" sävelsi Slobodan Vujović ja sanoitti Slobodan Đurašović. Kappale levytettiin myös englanniksi nimellä "Wait for me (I'll soon be there)". Joitakin kuppilalaisia kiinnostanee tieto, että Jugoslavian kapellimestarina Haagissa toimi Esad Arnautalić eli sama herra joka toimi maan kapellimestarina myös vuonna 1973, jolloin "Gori vatra" oli Jugoslavian edustuskappale.

Haagin kisamatka oli varmasti koko Jugoslavian delegaatiolle suuri pettymys. Tuloksena oli toiseksi viimeinen sija. Dramatiikkaakaan ei puuttunut, sillä viralliselta valvojalta jäi huomaamatta, etteu Ranska antanut lainkaan neljää pistettään. Nuo pisteet lisättiin Jugoslavian pisteisiin myöhemmin. Tv-lähetyksen pistetaulun mukaan Jugoslavia olisi jäänyt viimeiseksi 6 pisteellä ja Norja olisi ollut toiseksi viimeinen 7 pisteellä, mutta tuon Ranskan kömmähdyksen jälkeen Jugoslavian pistemäärä nousikin kymmeneen ja maa nousi siten viimeiseltä sijalta yhden sijan ylöspäin. Tuloksesta ja huonosta menestyksestä pettyneenä Jugoslavia jätti euroviisut väliin seuraavana neljänä vuonna. Kun Jugoslavia palasi viisukarkeloihin vuonna 1981, sai Ambasadorin laulajatar Ismeta Dervoz-Krvavac toisen mahdollisuuden nousta viisulavalle, tosin vain taustalaulajana.

Aivan ihana helmi tämä Jugoslavian viisu! Kaihoisankaunista ja herkkää. Eräs 70-luvun parhaista viisuista mielestäni. Ihana, ihana, ihana.

5 tähteä!

Viisi tähteä täältäkin Kirkkaasti vuotensa ykkönen tämä huikea balkanballadi

En muistanut kappaletta ollenkaan. Hyvä biisi ja neljä tähteä!

mahtava tunnelma... 5 pistettä, En tuskaani kätkeä voi - on laulun vanha suomennos jona olen tämän oppinut tuntemaan... esikatseluvideossa hytistiin kylmästä... tuon havainnon teki aikoinaan isäni katsoessamme tätä mustavalkoteeveestä... ... Laulun loppuosa on yksi upeimmista koskaan...?
"Miten lämmin yö olikaan kun lähdit luotani, ...rukoile en sua palaamaan."

En jaksaisi kuunnella enää uudestaan.

** tähteä.

Valkealalainen kirjoitti:Miten euroviisuhistoriassa onkin näin huiman paljon ** tähden biisejä! Tai sitten Viisulaan on vain tähän alkuun sattunut juuri kaikki sellaiset laulut, joista en hirveästi pidä. Parempia aikoja odotellessa...

Sama täällä... Kyllä niitä helmiäkin on vielä tulossa varmasti



Tämä kaihoballadi ei oikein nyt iske

Että tämäkö balladi? No ei oikein iskenyt, kaksi tähteä.

Mitä draamaa! Neljä tähteä.

Sarjassamme "Myöhään löydetyt viisuhelmet". Tähän kappaleeseen rakastumisessa kesti meikäläisellä useampia vuosia. Vasta muutama vuosi sitten olen löytänyt tämän hienouden ja dramaattisuuden. Pistän paljon aikaisemman, huonon videoversioni piikkiin, jossa nauha pyöri ja vääntelehti sen verran paljon, ettei esityksestä saanut kunnolla selvää. Muutama vuosi sitten saatu levyversio ja parempilaatuinen video herättivät mut Ruususen unesta. Tämä on tyylipuhdas, viiden tähden eurovisio-iskelmä!

Kylläpäs meitä nyt hellitään Balkan-viisuilla! Aivan käsittämätöntä, että tämä on jätetty toiseksi viimeiseksi vuotenaan. Ihanan kaihoisa viisu, joka on kestänyt hyvin ajan hammastakin. Neljä tähteä.

Haikea on biisi ja varsin ankea on esillepano esikatseluvideosta bändin lookiin saakka. Hyvin neuvostoiskelmämäinen biisi. Melodiasta tulee mieleen Katri Helenan versioima "Kitara on mulle, niin kuin nainen sulle...".
Kaksi tähteä kuitenkin.

No onpahan draamaa! Mulle tästä tulee mieleen kyllä lavatanssit, ei oikein iske. Taitavastihan nuo laulavat ja tausta viulut ja torvet on mageen kuuloisia. Kaksi tähteä.

Trumpetistilla ei ollut sitten se vahvin päivä... No, sattuuhan sitä. Olipa loistava biisi, jotenkin ajaton! Annan kyllä 4 tähteä. Olihan tuossa biisissä tuttuja kuvioita, mutta mielekkäästi niistä oli saatu hyvä kokonaisuus. Laulaja veti varmasti omalla tyylillään, joka oli jotenkin "etäinen", hyvä.

Kolme tähteä.

Aivan mukavaa kuunneltavaa, vaikka hieman raskasta jugo-soutua olikin. Tykkäsin orkesterin soitannasta melkein enemmän kuin itse esiintyjistä. Kauheasti ei ollut koukutuksia, tasaisen tehokasta menoa kuitenkin.

Joitakin kuppilalaisia kiinnostanee tieto, että Jugoslavian kapellimestarina Haagissa toimi Esad Arnautalić eli sama herra joka toimi maan kapellimestarina myös vuonna 1973, jolloin "Gori vatra" oli Jugoslavian edustuskappale

Nämä on tärkeitä tietoja, kiitos teille kun olette huomioneet kapellimestaritkin näissä esittelyissä

MuzaMaza kirjoitti:Tähän kappaleeseen rakastumisessa kesti meikäläisellä useampia vuosia.

Mä oon vielä matkalla....

Onhan tää parempi nyt kuin joskus aikanaan, mutta ei vielä lähellä kiitettävää. Kolme tähteä

Laulu ei herättänyt kauheasti tunteita. Semmoinen ihankiva. Laulajalla oli hieno mekko. Kaksi tähteä.

Tämä on kyllä ihana! Ihan aliarvostettu, todella kaunis laulu. Neljä tähteä tälle on annettava.

gentedimare kirjoitti:Mä oon vielä matkalla....
Onhan tää parempi nyt kuin joskus aikanaan, mutta ei vielä lähellä kiitettävää. Kolme tähteä

Miten mulla on muistikuva, että tämä olisi kolahtanut sinuunkin jo kunnolla? Kukas leidee se sitten oli, jollet sinä?

MuzaMaza kirjoitti:

gentedimare kirjoitti:Mä oon vielä matkalla....
Onhan tää parempi nyt kuin joskus aikanaan, mutta ei vielä lähellä kiitettävää. Kolme tähteä

Miten mulla on muistikuva, että tämä olisi kolahtanut sinuunkin jo kunnolla? Kukas leidee se sitten oli, jollet sinä?

Vuoden 1976 kisoja uudelleen arvioidessani huomasin, että olin jättänyt tämän kokonaan pisteittä. Sitä se ei ansainnut ja keskinkertaisessa vuosikerrassaan ihan kiva ja kolme tähteä siitä todisteena, mutta ei vielä lähelläkään kiitettävää

kais(t)a kirjoitti:Joitakin kuppilalaisia kiinnostanee tieto, että Jugoslavian kapellimestarina Haagissa toimi Esad Arnautalić eli sama herra joka toimi maan kapellimestarina myös vuonna 1973, jolloin "Gori vatra" oli Jugoslavian edustuskappale.

Gori vatra mainittu! Kaunis kaihoisa kappale, joka on jostain syystä jäänyt unholaan. Loppua kohden alkoi toistaa itseään vähän liikaa, mutta neljän tähden viisu kuitenkin.

Jäin miettimään Muziksen sanoja tämän hitaasta aukeamisesta ja kävin kurkkaamassa, paljonko tälle annoin pisteitä viisi vuotta sitten vuosiarvioinnissa. Näemmä jopa 5! Matka ei ole jatkunut kohti kärkeä, tänään tämä saa kolme tähteä minulta.

Mukava yllätys nähdä, että muutkin ovat pitäneet. Pelkäsin olevani ainoa. Näennäisesti tavallinen rakkauslaulu, jonka surullisuus on riipaisevaa. Viisussa ja esityksessä on jotain hyvin itäeurooppalaista, mikä omassa sanavarastossani on ehdottoman myönteinen määre. Viisi tähteä.

Subculture kirjoitti:Hyvin neuvostoiskelmämäinen biisi.

Lisää myönteisiä adjektiiveja.

Parhaita jugoviisuja, ihan liian huonosti sijoittui aikoinaan. Turhan paljon toistoa kuitenkin, joten vain neljä tähteä.

sziget kirjoitti:Mukava yllätys nähdä, että muutkin ovat pitäneet. Pelkäsin olevani ainoa.

Meillä oli aivan samat pelot! Onneksi joku muukin tällä nimenomaisella foorumilla on tunnistanut tässä laulussa soivan saavuttamattoman rakkauden liekin.

Tämä on yksi koko 70-luvun viisuhelmistä.

Tässä oli jotakin kummallista viehätystä, ja se ansaitsee 4 tähteä

Kauniin kaihoisa jugoiskelmä. Solistilla kaunis vibrato äänessään. Ehkä laulu oli rytmiltään liian erikoinen silloisten eurooppalaisraatien makuun, nykyäänhän olemme jo tottuneet erikoisiin balkanilaisrytmeihin. Aivan liian alhaalle sijoittui tämäkin kappale. KOLME tähteä.

Jugoslavian porukkakin tullut bilettämään. Että osataan olla melankolisia. Humppa-aikoja elellään, edelleen. Aika tunkkaista tuo orkesterin soitto taustalla, miten osaakin olla niin kuluneen kuuloinen, päissään tietenkin ollaan, aivan vikatöräyskin purskautui torven suusta, ja toistamiseen. Surumielisyys liikuttaa meikämannea kumminkin, jos tai ehkä kun lapsena kuulin kappaleen, kai minä tahdoin mennä lattialle mököttämään. Siitä kolme varvasta jota raapia.

Pakko antaa tälle viisi tähteä!
Tykkäsin tästä lapsena, eikä kaaliini mahtunut, miksi tämän sijoitus oli niin huono.
Minusta tämä oli yksi parhaista!
Olisikohan huonon sijoituksen syy ollut, tai ainakin osasyy, että kappale oli Jugoslavian. Sehän oli siihen aikaan kutakuinkin Itä-Blokin maa. Ei Suomikaan silloin kuulunut ykköskastiin.
Tällaisia ajatuksia tulee niiltä ajoilta vahvasti mieleen.

"Hyvännäköinen" isotukkainen kundi heiluu tuossa kappaleen taustalla. Jalassaan vielä sen ajan tyyliin kireähköt housut.
Eikä taatusti ollut strechiä!