Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 1973
Kappale: Power to all our friends
Esittäjä: Cliff Richard
Säveltäjät: Guy Fletcher, Doug Flett
Sanoittajat: Doug Flett, Guy Fletcher
Kapellimestari: David McKay
Sijoitus: 3./17
Pisteet: 123
Sanat: http://diggiloo.net/?1973uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/UK1973.html

Sir Cliff Richard (oik. Harry Rodger Webb, s. 14.10.1940 Lucknow, Intia) on yksi menestyneimpiä Eurovision laulukilpailuissa esiintyneitä solisteja. Hän oli supertähti jo edustaessaan kotimaataan Isoa-Britanniaa ensimmäisen kerran vuonna 1968 ja ura on jatkunut vahvana myös toisen edustuskeikan jälkeen aina tähän päivään asti. Hän on ainoa taiteilija, jonka singlet ovat sijoittuneet Britannian listoille kuudella eri vuosikymmenellä (1950-2000-luvuilla). Lisäksi hänellä on enemmän top-20-hittejä Briteissä, kuin kenellekään muulla. Jopa The Beatles, Elvis, Michael Jackson ja Madonna jäävät toiseksi. Maailmanlaajuisesti Cliff Richard on myynyt yli 250 miljoonaa levyä.

Cliff Richard syntyi Britti-hallinnon alaisessa Intiassa englantilaiseen Webbin perheeseen. Intian itsenäistyessä vuonna 1947 perhe muutti Britanniaan. Cliff Richard solmi ensimmäisen levytyssopimuksensa 18-vuotiaana. Sitä ennen hän oli jo esiintynyt Cliff Richard & The Drifters yhtyeen solistina. The Drifters jatkoi Cliffin taustayhtyeenä, vaikka hän esiintyi ja levyttikin sooloartistina. Heti ensimmäisestä levystä ”Move it” tuli hitti ja se nousi Brittilistan kakkoseksi. The Drifters muutti pian nimensä muotoon The Shadows, koska Yhdysvalloissa toimi jo menestyksekäs samanniminen yhtye. The Shadows teki myös levytyksiä ilman Cliffiä ja ennen pitkää Cliff Richardin ja The Shadowsin tiet erkanivat. Aivan uran alkuvuosina Cliff Richardia markkinoitiin ”Ison-Britannian Elviksenä” ja hänet puettiin ja kammattiin samantyylisesti. Vaikka Cliff levytti ajan hengen mukaisia rock’n’roll –kappaleita, tyyliksi vakiintui nopeasti pehmeämpi pop. Vuonna 1964 Cliff Richard tuli uskoon ja sekin osaltaan vaikutti siihen, että miehen tyyli oli konservatiivisempi ja kiltimpi, kuin muilla rock-tähdillä. Musiikin lisäksi Cliff Richard esiintyi Elviksen tapaan myös kepeiden nuorisoelokuvien tähtenä.

Vuodesta lähtien 1964 lähtien Ison-Britannian viisukarsinnoissa oli vakiintunut käytännöksi, että kaikki ehdokkaat esittää yksi nimekäs kutsuartisti. Cliff Richard sai ensimmäisen kutsun vuonna 1968 ja edusti maataan kappaleella ”Congratulations” sijoittuen täpärästi toiseksi, varman voittajan asemastaan huolimatta. Vuosina 1970-1972 Cliff Richard isännöi Britannian viisukarsintaa, joka jatkui saman kaavan mukaisesti myös vuonna 1973, jolloin isäntä itse sai toisen kutsun edustustehtäviin. Helmikuun lopulla pidetyssä karsinnassa Cliff Richard esitti kuusi sävelmää, joista kansa valitsi edustajan postikorttiäänestyksellä. ”Power to all our friends” oli ylivoimainen suosikki, sillä kappale sai peräti 125 505 ääntä toiseksi tulleen ”Come back Billie Joe” –kappaleen saadessa vain hieman reilut 34 000 ääntä.

Cliff Richard lähti toistamiseen ennakkosuosikkina kansainväliseen finaaliin Luxemburgiin, mutta voitto jäi tälläkin kertaa muutaman pisteen päähän. Iso-Britannia oli lopputuloksissa kolmas isäntämaan viedessä toisen peräkkäisen voittonsa. Ikimuistoiselle koreografialla ryyditetty ”Power to all our friends” sai 123 pistettä, toiseksi tuli Espanjan ”Eres tu” 125:llä pisteellä ja voittoisa ”Tu te reconnaîtras” sai 129 pistettä. Muutaman 1970-luvun alun rauhallisemman vuoden jälkeen Cliff Richard sai viisustaan jälleen uuden hitin ja nosteen uralleen. ”Power to all our friends”-single nousi listaykköseksi yhdeksässä maassa ja Britanniassa sijalle neljä. Maailmanlaajuisesti levyä myytiin yli miljoona kappaletta.

Ison-Britannian karsinta 1973

Cliff Richard – Come back Billie Joe
Cliff Richard – Ashes to ashes
Cliff Richard – Tomorrow rising
Cliff Richard – The days of love
Cliff Richard – Power to all our friends
Cliff Richard – Help it along

Matti Esko - Valtaa ja voimaa
http://www.cliffrichard.org/

Ei nyt iskenyt tämä Cliffin biisi Gongratulations on hieman parempi, vaikkei sekään mikään kovin hyvä ole

Ihan mukava tämä ralli. Tuo säkeistöjen hitaus verrattuna kertosäkeeseen on jotenkin raskasta kuunnella, mutta se ei haitannut liiaksi. Tästä kolme tähteä.

Kolme tähteä. Ihan kivahan tämä on. Onko muuten muitakin viisuartisteja, jotka ovat useita kertoja sijoittuneet tulosten kärkeen, mutteivät voittaneet?

^Onhan näitä:

Wind (Saksa: 1985, toinen; 1987, toinen; 1992, 15.)
Katja Ebstein (Saksa: 1970, kolmas; 1971, kolmas; 1980, toinen)
Chiara (Malta: 1998, kolmas; 2005, toinen; 2009, finaalin 22.)

Ja vielä aika monta muutakin löytyy.

Aivan mahtava. Juuri näiden 70-lukulaisten takia Britannia on yks mun suosikkimaita viisuissa. Ja kahdesta Cliffin viisustakin tämä on selkeästi parempi kuin Congratulations-rynkytys. Toi marssitahti iskee muhun aina.

Neljän ja viiden välillä kiikun kaakun, mutta kallistun viiteen, koska tuli mieleeni Rock'n'Roll kids, joka on kolmanneksi paras voittoviisu kautta historian.

Tätä ei pysty koskaan katsomaan huvittumatta ajatuksesta, että Cliff on ihan pöllyssä kuten tarina kertoo

Neljä vahvaa tähteä! En ehkä kestä tota koreografiaa! Loistavaa viihdettä!

Ihan hyvä kappale on tämäkin, vaikkakin "Congratulations" on Cliffin viisuista selkeästi se parempi.

*** tähteä.

Neljä tähteä hömpötyksestä. Eikös tämä ollut ensimmäinen osittain taustanauhallinen viisu?

Tosi hyviä viisuja ollut tässä viisulassa arvioitavana ja nyt tämäkin!
Minä taas en ole yleensä brittien viisuista pitänyt, mutta tämä tempaa aina oitis mukaansa. Ja parempihan tämä tietysti on kuin 'congratulations'. Viisi tähteä.
Vuoden 1973 kärkikolmikko oli kyllä huikea -aivan eri tasolla kuin minkään muun vuoden!

Edit. Tasan kymmenen vuotta myöhemmin oli kyllä melkein yhtä kova kärkikolmikko...

Neljä tähteä.

Tämähän on kuin suoraan Nuoren seurakunnan veisukirjasta niin hyvässä kuin pahassa. Tulee kyllä mieleen leirinuotio tunnelmat, sellaista positiivista uskonnollista hurmosta ja pöllytystä oli tässä aimo annos Mukava ja reipas sävelkulku sekä tarttuva kertosäe. Erittäin hauska koreografia käsiliikkeineen sekä aivan ihastuttava esiintymisasu.

Todellakin hyviä viisuja on kone arponut toinen toisen perään. Mahtaako niitä yhden tähden viisuja koskaan tullakaan - no, vääjämättä kyllä. Tämä on ihanan positiivinen letkeä rallatus - ja rallatuksella on tässä yhteydessä selkeästi myönteinen mielikuva. Minustakin tämä on Cliffin viisuista se parempi. Kaiken kruunaa tuo aivan hulvattoman hauska koreografia. Voimia vaan kaikille! Neljä tähteä!

No niin. Tulihan sieltä vihdoin ja viimein Viisulaan ensimmäinen euroviisujen (entisen) mahtimaan, Ison-Britanniankin, viisu.

Power to all our friends on kolmas kappale Viisulassa tähän mennessä, joka menee minulla yli kolmen tähden. Letkeä, positiivinen ja hyväntuulinen brittipoppi-klassikkoviisu euroviisujen kultaisilta vuosilta (nostalgisten muistojen kuorruttamana).

VIISI TÄHTEÄ

PS. Osa kommentoijista on arvioinut kumpi Cliffin viisuista - Congratulations vai Power to all our friends - olisi parempi. Omasta mielestäni molemmat ovat melko tasavertaisia, yhtä hyviä

Ihme_Mies kirjoitti:Vuoden 1973 kärkikolmikko oli kyllä huikea - aivan eri tasolla kuin minkään muun vuoden!
Edit. Tasan kymmenen vuotta myöhemmin oli kyllä melkein yhtä kova kärkikolmikko...

Vuoden 1973 kärkikolmikko oli kyllä kovatasoinen - yksi kaikkein kovatasoisimmista euroviisujen historiassa

male kirjoitti:Aivan mahtava. Juuri näiden 70-lukulaisten takia Britannia on yks mun suosikkimaita viisuissa.

Samma här. 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla Iso-Britannialla oli monia hyviä, tasokkaita biisejä viisuissa. Se oli sitä brittipopin kulta-aikaa euroviisuissa - ja oli se kai muutenkin brittipopin kulta-aikaa.

Iso-Britannialla oli 11 vuoden jakso - vuodet 1967-1977 - jolloin se saavutti sellaisten menestyskauden euroviisuissa, jollaiseen ei ole todennäköisesti (?) mikään muu maa pystynyt euroviisujen aikana. Iso-Britannia sai noiden vuosien aikana seuraavat sijoitukset:

-kolme ykkössijaa
-viisi kakkossijaa
-yksi kolmossija
-kaksi nelossijaa

ihanaa hehkuttelua brittien ev-historiasta...oihh!!!!!!!!!! ... aivan upea herkistelyhän tämäkin on, parhaista kohdista ehkä parhain a-osan lisäksi on tuo viimeisen nostetun kertsin hehkutus liukuvine viuluineen... 3-4 pist. Tasaväkisiä nää Cliffin piisit, ehkä -68 pata- tms. rumpuineen vetää pitemmän korrenvahvistajan.. ? ...? Suom.versio Matti Eskon tulkintana on, ihan ok. Matillahan on suomen miehekkäin ääni, mutta taustat ovat kökköisyydessään selvä pettymys... *hmph* noh mutta kun kaikkien sovittajana ei vain voi olla kalervo Halonen.. on myöskin Nacke Johansson, Raimo Henrikson...

Tämä biisi oli varmaan tuolloin hyvinkin trendikäs. Kuulostaa ihan tyypilliseltä tuon ajan britti-hitti-popilta. Ei ihme, että tästä tuli myös suuri listahitti. Ei ihan täysillä kolahda, mutta vahvat kolme tähteä kuitenkin.

Aikansa helmi.

ja helmiä ovat myös ne muut englannin viisutyrkyt, 6 kappaletta sinäkin vuonna. Tulivat tutuiksi jo aikoinaan kun ostin tämän Power to all... LP:n. Tutustukaapa!

En ole tästä biisistä koskaan tykännyt. Toinen Cliffin tyrkyistä on paljon parempi. "Ihan kiva pop biisi". Mut toi koreografia on ihan hirvee! Kamala yhden miehen Beatles. Kaksi tähteä.

Vähän kaksijakoinen biisi. Tykkään kauniista a-osasta, mutta en siitä aggressiivisesta siirtymästä kertikseen. Kolmeen tähteen jää.

Ei tee vaikutusta miehen levymyynti eikä tämä viisukaan. Nimifraasia taotaan isolla lekalla. Vaihdetaan vain powerin paikalle Jeesus, niin paatuneinkin ateisti tekee parannuksen. Nimifraasin ulkopuolella on parempia osia, ja koreografiasta jopa huvituin vähän. Kaksi tähteä.

Onneksi kaksi parempaa ehti edelle. Mikään toinen maa ei ole sijoittunut yhtä vähäisin ansioin yhtä usein yhtä korkealle kuin Iso-Britannia. Hyviäkin löytyy, mutta niiden esittäjä ei ole Cliff Richard.

Tästä mää tykkään! Ihanan vaihtelevat sanat (hempeä <> rempseä), erittäin luonteva esiintyjä ja laulajien keskinen harmonia kohdillaan. Puhumattakaan jalkojen lonksautteluista! Ihan neljä tähteä tökkäsin.

Saa mun puolesta olla pöllyssä, jos siitä seuraa jotain tällaista.

4 tähteä ehdottomasti, aivan huippuesitys ja ihana koreografia

Enkö mä ollutkaan vielä arvostellut tätä? Ehdottomasti Ison-Britannian parhaita kappaleita ikinä! Cliffin hysteerinen koreografia kruunaa kokonaisuuden. Viiden tähden arvoinen klassikko!

romualdo kirjoitti:Suom.versio Matti Eskon tulkintana on, ihan ok. Matillahan on suomen miehekkäin ääni, mutta taustat ovat kökköisyydessään pettymys...

Eläköön YouTube!

Laulu, joka on saanut kaksi mieleenjäänyttä arviota.
Vuoden 1979 joululomalla kuuntelin radiota, ja siellä musiikkitoimittaja Ari Lohenoja (olikohan nimi oikein?), kävi läpi päättymässä olleen 1970-luvun parhaita kappaleita. Tämä kappale sai maininnan 70-luvun parhaasta / tehokkaimmasta kertosäkeestä!
Joitakin vuosia sitten Radio X3M tai Vega soitti euroviisuja ja lopuksi kolme juontajaa saivat kuin valita kaikkien aikojen viisunsa. Tämä oli yhden toimittajan valinta.
Annan 4 tähteä vahvasta melodiasta ja hyvästä esityksestä. Koreografia

on se vaan iiihana tuo Oulunseudun lahja Maailman Musiikkitehtailulle = Matti Esko, ollut aina, noh melkein.. my opinion hela elinikäni ajan miesartistien Kuuminta Timantti Kärkeämme Markku Aron ja Pepen ja Kirkan ja Tapani Kansa ohella... ei voi muuta kuin ihailla hänenkin osaamistaan, mm. huippuhienossa (Syksärien Top 5) syksyn sävelessä v.-70 (apua-nyt nimeä haen... tätä se ylikierroksilla eläminen teettää... no kattokaa sieltä Syksärien historiiikki- jutustani...) kiva kun tästä letkusääri Cliffin viisusta on tykätty näinkin paljon, noh *hah* eihän ilman brittiviisuja voikaan elää ....!

Kliffi pistää menemään oikein kunnolla. Nelonen tälle hauskalle hömpötykselle.