Viisukuppila

Maa: Alankomaat
Vuosi: 1974
Kappale: I see a star
Esittäjä: Mouth & MacNeal
Säveltäjä: Hans van Hemert
Sanoittaja: Gerrit den Braber
Kapellimestari: Harry van Hoof
Sijoitus: 3./17
Pisteet: 15
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1974nl
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Net ... s1974.html

Pop-duo Mouth & MacNeal perustettiin vuonna 1971 levymoguli Hans van Hemertin toimesta. Hän saattoi yhteen kaksi varsin erilaista lahjakkuutta. Runsain karvoituksin varusteltu, kookas raspikurkku Mouth (oik. Willem Duyn, s. 31.3.1937 – k. 4.12.2004) oli kokenut konkari ja 13 vuotta iäkkäämpi, kuin duon perustamishetkellä vasta 21-vuotias, uransa ensiaskelia ottanut heleä-ääninen, viaton vaaleaverikkö Maggie MacNeal (oik. Sjoukje van’t Spijker, s. 5.5.1950). Hemert oli tuottanut molempien suojattiensa aikaisempia julkaisuja ja hän aisti pariskunnan välillä outoa kemiaa – eikä ollut väärillä jäljillä.

Mouth oli jo 1960-luvulta lähtien laulanut useiden bändien solistina ja tehnyt levytyksiä. MacNeal oli julkaissut vasta yhden soolosinglen, joka oli cover-versio Marvin Gayen kappaleesta ”I heard it through the grapevine”. Duon ensimmäinen yhteissingle ”Hey you love” oli heti menestys, mutta seuraavasta levystä oli tuleva vieläkin suurempi sellainen. Vuonna 1971 julkaistu ”How do you do” oli valtava hitti ympäri Eurooppaa ja aina Yhdysvalloissa asti. Levy viihtyi Billboardin HOT 100 listalla 19 viikkoa ja myi pelkästään Amerikassa yli miljoona kappaletta. Yhteensä singleä myytiin maailmanlaajuisesti kaksi miljoonaa. ”Hello-A” jatkoi hittiputkea ja albumit ”Mouth & MacNeal” ja ”Hello and thank you” olivat myös menestyksekkäitä.

Mouth & MacNeal duo oli 1970-luvun alkupuoliskolla siis yksi Alankomaiden kansainvälisesti tunnetuimmista yhtyeistä, kun heidät kutsuttiin vuonna 1974 edustamaan kotimaataan Eurovision laulukilpailuissa. 27.2. pidetyssä kansallisessa karsinnassa he esittivät kolme rallia, joista asiantuntijaraati valitsi edustussävelmän. Rempseä, ajan hengessä rullaava ”Ik zie een ster” (Näen tähden) oli raadin ylivoimainen suosikki, joka nettosi pisteitä yli kaksi kertaa enemmän, kuin kaksi muuta ehdokasta yhteensä. Kappale oli luonnollisesti tuottaja Hans von Hemertin käsialaa. Alankomaiden musiikkiviennin kruununjalokivi lähti Brightonin kansainväliseen finaaliin vahvana ennakkosuosikkina.

Finaalissa kappale käännettiin sääntöjen mahdollistamana tietenkin englanniksi muotoon ”I see a star”. Brightonin The Dome konserttihallissa Alankomaat esiintyi numerolla 12 ja sai luontevan ammattitaitoiselle esitykselleen raikuvat aplodit. Pahaksi onneksi samana iltana esiintyi kaksi vieläkin legendaarisempaa kilpailijaa vieläkin legendaarisempine kappaleineen. Kuten historiankirjat kertovat, Abba vei tuona iltana voiton ”Waterloo”-klassikollaan ja toiseksi sijoittui Italian Cigliola Cinquetti ”Si”-klassikollaan. Huonommilleen ei siis Mouth & MacNeal hävinnyt, sijoittuessaan komeasti pronssille.

Duo sai joka tapauksessa viisustaan uuden menestyshitin, mutta se oli kuitenkin jäävä heidän viimeisekseen. Pian menestyksen jälkeen parivaljakon tiet erkanivat. Mouth jatkoi duetointia vaimonsa Ingrid Kupin kanssa nimellä Big Mouth & Little Eve. Maggie MacNeal eteni menestyksekkäälle, tuotteliaalle ja pitkälle soolouralleen. Kuusi vuotta myöhemminhän Maggie nähtiin jälleen myös euroviisuestradilla Alankomaita edustamassa. Mouth jatkoi musisointia erilaisissa kokoonpanoissa aina poismenoonsa asti. Hän kuoli sydänkohtaukseen 67-vuotiaana vuonna 2004. Maggien viimeisistä vaiheista kerrotaan, että hän tekisi nykyään nostalgiakeikkoja uudessa Mouth & MacNeal duossa, jossa alkuperäistä Mouthia tuuraa Arie Ribbens.

Tänään palataan viisuajassa 36 vuotta taaksepäin ja kysymys kuuluu: Kuinka monta tähteä sinä näet tämän ikivihreän kohdalla?

Karsinnan kakkonen Liefste
Karsinnan kolmonen Zoals de oudjes zongen

Oi, mikä ihana hömppä! Rakastan näitä Hollannin "karnevaaliviisuja". Mouth ja MacNeal muodostavat piristävän parivaljakon ja biisikin on ihan klassikko. Viisi tähteä!

Ahhhh ja ohhhh!!!!! Oi niitä aikoja!!! I see a star vie Mr Kiten nuoruusmuistoihin ja kevääseen 1974

Tämä Alankomaiden viisu / esitys on mainion ja ikimuistoisen hyväntuulinen, positiivinen, iloinen, hauska, humoristinen, lämminhenkinen ja myös tarttuvamelodinen.

Ansaitsi silloin aikoinaan ehdottomasti kolmannen tilansa Italian iki-ihanan klassikon Si:n ja ABBA:n Waterloon jälkeen!

VIISI TÄHTEÄ

'

Vähänkö hauska esitys! Vaikka biisi ei mikään kovin kummoinen olekaan, niin esitystä jäin kyllä seuraamaan mielenkiinnolla.

*** tähteä.

Olen joskus luullut että How do you do ja I see a star on sama biisi eri sanoilla.

no niimpä luultiin tuolla YLE:n eräässä toivekonsertissakin... läpeensä rento ja hyväntuulinen biisi jota ei voi olla rakastamasta... n. 3.4 pist. sai muuten suurimmat suosionosoitukset kenraaliharjoituksissa. Suomalaisversion tekivät Kai Hyttinen ja Päivi Paunu, "pyhäkoulumaisen hillittyyn tyyliin" (Suosikki-74 "Nään täysikuun, niin naurusuun..." ...arvostelija kirjoitti mm. "voi että kun osataan esiintyä tylsästi ..." ! kieltämättä Päivin ääni tuo heti mieleen salissa kitaraa soittavan ja laulattavan diakonissan ison puuristin juurella ...

Yhdentekevä & melko amatöörimäinen humppa. Kaksi tähteä.

Kiva kappale

PS. Oli jännä juttu, että tämäkin soi Telenor Areenalla toukokuussa ennen varsinaisia kilpailuja joka ilta, kun porukka sinne areenalle jo ennen kisan alkua meni Siellä soi samat viisut joka ilta, ennen viisuja soi jopa jotain muutakin musiikkia, ei ollut hyvä juttu

tonywerner kirjoitti:(oik. Sjoukje van’t Spijker, s. 5.5.1950)

On siinä nimeä kerrakseen!

Kolme tähteä tälle viisulle.

Piristävä viisu, neljä tähteä.

Nostalgiaa, nostalgiaa. Taas yksi klassikkoviisu arvioitavana. Mukavan reipas marssihumppa kaunotar ja hirviö -teemalla. Hollantilaiset rakastavat näköjään posetiiveja: yhdistävä tekijä maan viisuille vm. 1974 ja 2010. Vaikka kappale hieman köykäinen kieltämättä onkin, hyväntuulisuus tarttuu ja hellyttää minut antamaan neljä tähteä tänään.

Viisi tähteä.

Kylläpäs meitä on viime aikoina hemmoteltu usealla viiden tähden viisulla. Mouth&MacNealin I see a star viisusta ei voi olla tykkäämättä. Tästä tulee aina hyvälle tuulelle ja tätä voi kuunnella aina vaan uudestaan ilman että kyllästyy. Todella persoonallinen duo, iloista ja hauskaa menoa niinkuin elämässä kuuluisi ollakin. Välillä tulee kyllä mieleen että olikohan Herra Mouth nauttinut jotain Coca-Colaa piristävämpää ennen lavalle tuloaan?
Tähän viisuun liittyy vielä sellainen tuoreehko muisto vuodelta 2008 kun olin elämäni ensimmäistä kertaa Brightonissa, niin heti Brightonin juna-asemalla aloin hyräilemään tätä reipasta viisurallia ja tottakai piti käydä bongaamassa vuoden 1974 viisuareena The Dome ja käydä hurvittelemassa samaisessa puistossa missä tämäkin duo piti hauskaa niinkuin myös monet muut heidän kilpakollegansa. Ihanan nostalgista!
Lopussa kun näytettiin aplodeeraavaa katsomoa, niin lähikuvassa ollut nainen oli aivan kuin Joan Collins ?

Conductor kirjoitti:Viisi tähteä.

Lopussa kun näytettiin aplodeeraavaa katsomoa, niin lähikuvassa ollut nainen oli aivan kuin Joan Collins ?

Hän oli Ranskan ihana Dani, joka ei saanut esiintyä Ranskan presidentin kuoleman takia ollenkaan. Luulen, että häntä piti näyttää vasta seuraavan maan, eli irlannin jälkeen (Danin esiintymisnumero olisi ollut 14), mutta kuvaajat vahingossa näyttivät häntä ennen aikojaan.

^Kiitos tiedosta!

Mukavaa meininkiä ja ihanaa kummallisuutta. Sen palkitsen kolmella tähdellä.

Jaa, olihan tuossa iskevyyttä, mutta jäi sitten vähän tylsäksi. Kaksi tähteä.

Tässäkin oltiin niin ajan hengessä. 5 tähteä iliman muuta.

Mukavan iloinen pläjäys, mutta nää lastenlauluilta kuulostavat eivät useinkaan miellytä. Siis jos lällätetään liikaa. Kolmonen.

^ Minustakin tässä lällätetään liikaa. Vislaus on erityisen viheliäistä kuultavaa. A-osa rokkaa mukavasti ja duo on huippusympaattinen, mutta nimifraasi jäisi mieleen vähemmälläkin moukaroinnilla. En haluaisi kuulla tätä usein, ja siksi annankin vain kolme tähteä. Kiva silti että olivat kolmansia. ***

Tämä "Power to all our friends, osa 2" saa minulta tänään kolme sydäntä. Neljä tuntuisi aikamoiselta liioittelulta, vaikka ihan kelpo viisusta onkin kyse.

Conductor kirjoitti: Tähän viisuun liittyy vielä sellainen tuoreehko muisto vuodelta 2008 kun olin elämäni ensimmäistä kertaa Brightonissa, niin heti Brightonin juna-asemalla aloin hyräilemään tätä reipasta viisurallia ja tottakai piti käydä bongaamassa vuoden 1974 viisuareena The Dome ja käydä hurvittelemassa samaisessa puistossa missä tämäkin duo piti hauskaa niinkuin myös monet muut heidän kilpakollegansa. Ihanan nostalgista!

Hurmaava tarina. Tämmöisiä rakastan

Kolme tähteä rohkenen antaa.

Hyväntuulinen kappale. Rouhea Mouth ja hentoinen Maggie = hauska parivaljakko lavalla. Ja erittäin tehokas kerzi. Kyllä tälle nelonen lohkeaa.

katottiinko me, joo tietysti kahtottiin esikatseluita, kyläkoulun keittäjätär oli meillä kylässä kun tsiikailtiin näitä telkusta ja hän naurahti ja katsoi nyttemmin jo edesmennyttä isääni, kun parivaljakon karvaisempi osapuoli haroi sormillaan hennomman osapuolen päälakea .... se kevät taisi olla ensimmäinen kun todella kiinnostuin näistä ESC-kisoista ... saksan kappaleesta isäni tokaisi että tämä on paras, no niin, se varmaan tehosi linjakkaalla melodisuudella ja pitkillä sävelkaareillaan vanhempiin ikäluokkiin, valitettavasti upea-ääninen saksan duo jäi kauaksi kärjestä, pisteidenjakojärjestelmähän oli aivan sieltä syvältä ...... no, onneksi täysmuutos tuli heti seuraavana vuonna, noin puolta korkeatasoisimmista kisoissa (juu juu min favorit vuosi!!!) .... kiitos Heikki Seppälä tuosta Top 1,2,3, ...., 10, 12 poäng) systeemistä, kunnia tuli näin jälleen kerran Suomelle .... aatelkaa, ja tuostakin uudistussysteemistä huolimatta meidät kehdattiin pudottaa välillä jopa pois koko kisoista .... (v. -95 - 03... en oo kauheasti MUUTENKAAN jaksanut sympatiseerata noita vuosia, terv. eräs fennomaani)

Tää viisu lähti ihan uuteen nousuun, kun tajusin tuon ukonturjakkeen näyttävän yhdeltä mun kaverilta. "Uhri" otti tiedon vastaan oikein hyvin mielin.

Ääh... Kaksi tähteä. Ei tällainen nyt minuun iske.

Kaikkien aikojen puntarissani TOP10:sä

TomppaJr kirjoitti:Ääh... Kaksi tähteä. Ei tällainen nyt minuun iske.

Miten mä olen voinut antaa tälle kaksi tähteä joskus? Aivan ihana kappale, yksi parhaista ikuna.

Hieman rasittava rallatus ja kovasti muistuttaa lastenlaulua. Onhan tämä ainakin nykystandardeilla yksi kyseisen vuoden radioystävällisimmistä kappaleista, mutta minua tämä lähinnä ärsyttää. Kaksi tähteä.