Luxemburg 1974: Ireen Sheer - Bye, bye, I love you
Lähetetty: 13 Heinä 2010, 09:06
Maa: Luxemburg
Vuosi: 1974
Kappale: Bye, bye, I love you
Esittäjä: Ireen Sheer
Säveltäjä: Ralph Siegel
Sanoittaja: Michael Kunze
Kapellimestari: Charles Blackwell
Sijoitus: 4./17
Pisteet: 14
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1974lu
Ireen Sheer (s. 25.2.1949) syntyi Basildonissa, Englannissa. Hän voitti ensimmäisen laulukilpailunsa synnyinmaassaan jo pienenä tyttösenä vuonna 1960. Kyseessä oli BBC:n järjestämä kykyjenetsintäkilpailu. Mitään lapsitähteyttä ei tästä kuitenkaan vielä syntynyt, vaan ura urkeni vasta vuosikymmenen puolivälissä erilaisten popyhtyeiden laulusolistina. Niistä tunnetuin lienee Englannissa pientä menestystä niittänyt The Family Dogg.
Vuonna 1970 saksalaiset levytuottajat bongasivat Ireenin lahjakkuuden ja karisman. Heti ensimmäinen single ”Big yellow taxi” herätti huomiota ja singlejulkaisuja tuli nopealla tahdilla lisää. Aluksi laulukielenä oli englanti, mutta pian Ireen oppi saksan kielen ja vuonna 1972 julkaistiin hänen ensimmäinen albuminsa ”Keine Liebt Dich so wie ich”, joka oli kokonaan saksankielinen. Vuonna 1973 nähtiin Ireenin lopullinen läpimurto, kun single "Goodbye Mama" nousi Saksan listan top-5:een. Samana vuonna Ireen kokeili siipiään musiikillisessa elokuvassa ”Wenn jeder Tag ein Sonntag wär”, mutta näytteleminen jäi tähän yhteen kertaan. Yhdessä hänen vastanäyttelijänään toimineen laulaja Chris Robertsin kanssa julkaistu samanniminen soundtrack-lp oli kuitenkin menestyksekäs.
Vuonna 1974 Ireen kutsuttiin Luxemburgin edustajaksi Eurovision laulukilpailuihin. Sävelmän ”Bye bye I love you” takana oli saksalainen, uransa alkutaipaleita kulkeva euroviisuguru Ralph Siegel ja ranskankielisen sanoituksen oli kynäillyt Michael Kunze. Kappale esitettiin siis ranskaksi, vaikka säännöt olisivat mahdollistaneet sen laulamisen englanniksi tai saksaksi. Tekstissä leikitellään laulajan kielitaidolla: ”En oikeasti puhu ranskaa, kun tutustuimme toisiimme, sinä et puhunut sanaakaan englantia, mutta se näkyi silmistämme, että olimme onnellisia” ja kappaleen kertosäehän sisältääkin euroviisutyylisen englanninkielisen fraasin.
Ireen astui Brightonin lavalle numerolla yhdeksän eli heti Abban jälkeen. Kovatasoisessa kilvassa Luxemburg sai 14 pistettä eli täsmälleen saman verran, kuin heti seuraavana esiintynyt Monacon Romuald ja kisan alkupäässä esiintynyt Ison-Britannian Olivia Newton-John. Heidän oli siis tyytyminen jaettuun neljänteen sijaan, mutta huonommilleen he eivät hävinneet. Edellä olivat vain Ruotsin, Italian ja Alankomaiden klassikkoviisut. Samana vuonna Ireeniltä julkaistiin peräti kaksi pitkäsoittoa, saksankielinen "Nur noch ein Tanz" sekä euroviisukappaleen englanninkielisen version ympärille rakennettu kokoelma-lp Ireenin englanninkielisistä singleistä "Ireen Sheer's english favourites", joka oli tarkoitettu kansainväliseen levitykseen.
Ireen Sheerin ura jatkui vahvana, etenkin Saksassa. Vuonna 1976 hän osallistui Saksan karsintaan kappaleella ”Einmal wasser, einmal wein”, mutta sille ei vielä edustuspaikkaa heltinyt. Vuonna 1978 Ireen pääsi viimein edustamaan myös uutta kotimaataan hienolla ”Feuer” -viisullaan. Kolmas edustustehtävä oli puolestaan jälleen Luxemburgin lipun alla vuonna 1985, kun säveltäjä Ralph Siegel kokosi kansainvälisen solistikuusikon viisuestradille. Mukana oli mm. Ireenille tuttu Chris Roberts. Mutta näistä ja Ireenin värikkään uran myöhemmistä vaiheista lisää, kunhan niiden viisula-esittely tulee vuoroon.
http://www.ireensheer.de/
Vuosi: 1974
Kappale: Bye, bye, I love you
Esittäjä: Ireen Sheer
Säveltäjä: Ralph Siegel
Sanoittaja: Michael Kunze
Kapellimestari: Charles Blackwell
Sijoitus: 4./17
Pisteet: 14
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1974lu
Ireen Sheer (s. 25.2.1949) syntyi Basildonissa, Englannissa. Hän voitti ensimmäisen laulukilpailunsa synnyinmaassaan jo pienenä tyttösenä vuonna 1960. Kyseessä oli BBC:n järjestämä kykyjenetsintäkilpailu. Mitään lapsitähteyttä ei tästä kuitenkaan vielä syntynyt, vaan ura urkeni vasta vuosikymmenen puolivälissä erilaisten popyhtyeiden laulusolistina. Niistä tunnetuin lienee Englannissa pientä menestystä niittänyt The Family Dogg.
Vuonna 1970 saksalaiset levytuottajat bongasivat Ireenin lahjakkuuden ja karisman. Heti ensimmäinen single ”Big yellow taxi” herätti huomiota ja singlejulkaisuja tuli nopealla tahdilla lisää. Aluksi laulukielenä oli englanti, mutta pian Ireen oppi saksan kielen ja vuonna 1972 julkaistiin hänen ensimmäinen albuminsa ”Keine Liebt Dich so wie ich”, joka oli kokonaan saksankielinen. Vuonna 1973 nähtiin Ireenin lopullinen läpimurto, kun single "Goodbye Mama" nousi Saksan listan top-5:een. Samana vuonna Ireen kokeili siipiään musiikillisessa elokuvassa ”Wenn jeder Tag ein Sonntag wär”, mutta näytteleminen jäi tähän yhteen kertaan. Yhdessä hänen vastanäyttelijänään toimineen laulaja Chris Robertsin kanssa julkaistu samanniminen soundtrack-lp oli kuitenkin menestyksekäs.
Vuonna 1974 Ireen kutsuttiin Luxemburgin edustajaksi Eurovision laulukilpailuihin. Sävelmän ”Bye bye I love you” takana oli saksalainen, uransa alkutaipaleita kulkeva euroviisuguru Ralph Siegel ja ranskankielisen sanoituksen oli kynäillyt Michael Kunze. Kappale esitettiin siis ranskaksi, vaikka säännöt olisivat mahdollistaneet sen laulamisen englanniksi tai saksaksi. Tekstissä leikitellään laulajan kielitaidolla: ”En oikeasti puhu ranskaa, kun tutustuimme toisiimme, sinä et puhunut sanaakaan englantia, mutta se näkyi silmistämme, että olimme onnellisia” ja kappaleen kertosäehän sisältääkin euroviisutyylisen englanninkielisen fraasin.
Ireen astui Brightonin lavalle numerolla yhdeksän eli heti Abban jälkeen. Kovatasoisessa kilvassa Luxemburg sai 14 pistettä eli täsmälleen saman verran, kuin heti seuraavana esiintynyt Monacon Romuald ja kisan alkupäässä esiintynyt Ison-Britannian Olivia Newton-John. Heidän oli siis tyytyminen jaettuun neljänteen sijaan, mutta huonommilleen he eivät hävinneet. Edellä olivat vain Ruotsin, Italian ja Alankomaiden klassikkoviisut. Samana vuonna Ireeniltä julkaistiin peräti kaksi pitkäsoittoa, saksankielinen "Nur noch ein Tanz" sekä euroviisukappaleen englanninkielisen version ympärille rakennettu kokoelma-lp Ireenin englanninkielisistä singleistä "Ireen Sheer's english favourites", joka oli tarkoitettu kansainväliseen levitykseen.
Ireen Sheerin ura jatkui vahvana, etenkin Saksassa. Vuonna 1976 hän osallistui Saksan karsintaan kappaleella ”Einmal wasser, einmal wein”, mutta sille ei vielä edustuspaikkaa heltinyt. Vuonna 1978 Ireen pääsi viimein edustamaan myös uutta kotimaataan hienolla ”Feuer” -viisullaan. Kolmas edustustehtävä oli puolestaan jälleen Luxemburgin lipun alla vuonna 1985, kun säveltäjä Ralph Siegel kokosi kansainvälisen solistikuusikon viisuestradille. Mukana oli mm. Ireenille tuttu Chris Roberts. Mutta näistä ja Ireenin värikkään uran myöhemmistä vaiheista lisää, kunhan niiden viisula-esittely tulee vuoroon.
http://www.ireensheer.de/