Viisukuppila

Maa: Monaco
Vuosi: 1975
Kappale: Une chanson c'est une lettre
Esittäjä: Sophie
Säveltäjä: André Popp
Sanoittaja: Boris Bergman
Kapellimestari: André Popp
Sijoitus: 13./19
Pisteet: 22
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1975mc


"Laulukin voi olla kirje". Siinäpä aihe tämän päiväisessä Viisulassamme. Tätä 3-minuuttista "kirjettä" sanansaattaa ranskalaistähtönen Sophie Heqguet (synt. 1944). Hän on tullut tunnetuksi laulajattaren sekä filmitähden uriensa ohessa myöskin radion ja tv:n puolelta, erinäisistä juonto- sekä kuulutustehtävistä. Yhteisten töidensä myötä Sophie Hecguet yhdistettiin aikoinaan myöskin monen muistamaan Johnny Hallydayhin.

Säveltäjä André Popp saattaa olla nimenä ainakin etäisesti tuttu sinullekin? Hänen jättihitiksi noussut sävellyksensä "L'amour est bleu" oli sijoittunut kahdeksan kevättä aiemmin Eurovision laulukilpailuissa neljänneksi. Ja tästä laulusta oli muodostunut sekä laulettuina että soitettuina versioina jo kevääseen 1975:kin mennessä melkoinen ikivihreä. Myöskin vuoden 1960 voittoisassa "Tom Pillibi"-sävelmässä oli kuultavissa André Poppin kynän jälki. Sophie Hecguet saattoi olla siis hyvillä mielin saadessaan hänen sävellyksensä tulkittavakseen Monacon väreissä Tukholman keväässä 1975.

Monaco esiintyi Tukholman kilpailun neljäntenätoista, Turkin ja Suomen sävelmien välissä. Monet tuntuvat muistavan nykypäivänä paremmin solistin suuret silmät ja vaaleat kultakutrit kuin kenties itse sävelmää. Raaditkin sijoittivat Monacon tuolloin maan menestymisiin verrattuna heikohkolle sijaluvulle 13. Kerrottakoon tässä yhteydessä, että korkeimmat pisteensä (5 p) kultakutrinen laulajatar sai viimeisenä äänestäneeltä Italialta. Sophie levytti viisustaan myöskin italiankielisen versioinnin - olisikohan tästä ollut avuksi, silloin? Mitä sinä olisit mieltä sellaisesta seikasta, että postilaatikostasi löytyisi tämänkaltainen "laulun oloinen kirje"/ "kirjeen oloinen laulu"? On aika tähdittää Monacon sävelmä 36 vuoden takaa. Tässä siis Sophie sekä "Laulukin voi olla kirje".

Aiemmin Viisulassa:

Ranska 1960: Jacqueline Boyer - Tom Pillibi

Ei oikein lähde liikkeelle. Yksitoikkoinen,

Kaksi tähteä

Ihan kivojakin kohtia kappaleessa, mutta kokonaisuudessaan jäi vähän vaisuksi kappaleeksi.

Ei tämä nyt oikein iskenyt, tuntui että laulusta jäi puuttumaan jotakin, kaksi tähteä.

Hienon viisuvuoden heikompaa sorttimenttia, minustakin. Mutta ei tämä huono ole missään nimessä. KOLMEn tähden vahva keskinkertaisuus.

Ihan vahvan miellyttävä iskelmä. Kolme tähteä.

Alkuintro lupaili paljon ja säkeistö oli oikein kaunis. Kertosäe nimikohtineen lässähti pahasti, eli juuri kun laulun pitäisi alkaa huipentua, se kuivuu kasaan. Tähtisilmä-Sophiella on kaunis ääni ja hän tulkitsee antaumuksella. Pitkistyessään sitkistyy Monacon laulelma. Tämän rakkauskirjeen päälle liimaan kaksi tähtiaiheista ikimerkkiä.

Söpö laulaja, söpö laulu, muttei herättänyt mitään sen kummempia tunteita suuntaan tai toiseen. Laulu jotenkin vaan liukui ohi eikä loputtuaan jättänyt mitään jälkeä mieleen... 2/5.

Kaunista ja rauhallista, neljä tähteä.

Kaunis ja melodinen, joskin hieman yksitoikkoinen laulelma, jossa tarttuva sävel ja jotenkin kiehtova tunnelma. Ranskaa on aina ihana kuunnella.

Kolme tähteä.

Kas vain, Andre Popp on säveltänyt tällaisenkin viisun Tom Pillibin (1960) ja L´Amour est bleun (1967) lisäksi. Tämä viisu on minusta selvästikin huonompi kuin nuo kaksi edellistä eli Poppin sävellyskynä oli jo päässyt ruostumaan. Aika vaatimaton viisu - vaikka oli tässä sentään paikoin kivahkoa melodiaa ja tunnelmaa. Pikkunätti laulu.

Kolme heikkoa tähteä.

Oikein hauska, vaikkakin pikkaisen yksitoikkoinen. Saa kolme tähteä.

viisurapulastaki vain hieman toipuneena täytynee raapustaa tästäki laulusta muutama sananen,koska tää on siltä mun vuojeltani. noin listani tokavikaks tämän lasken koska sen verran tasapaksuhkolta tuo kertosäe tuntuu. Auttaa toki paljon tuo modulaatio ja harpistin esiinkiskomienen tuolla kappaleen viimeisen kolmanneksen aikana. Hanuri tuo tähän hienon lisän ynnä muut kilkutukset. Laulu on kuin kirje on se nimi jona opein tämän tuntemaan. Lienee ollut esikatseluissa tuo otsikoitu noin. Ja aikoinaan ylä-asteen 8.luokalla (? joskus v. -77) ollessain ammatinvalinnanohjauksesa opettajainhuoneeseen sijoitutella sähköuruilla soitin tästä oman versioni silloiselle opettajalleni Kalervolle. Hän sitten ohjasi minua hieman, kun soitin Kankaan kaunis Katriina -laulusta yhen sävelen väärin... ja tälle kaunottarelle suon n. 3.8 pist. Pistemäärä jota tämän vuotisista viisuista ei tainnut saavuttaa muut kuin Belgia, Suomi ja Ranska ... siis oma top 3? ! ... että semmonen viisuvuosi oli tuo -75....

jk. tuo laulun sanoittajan nimi viitannee venäjälle ja ruohtihin... ? sanoitti myös Lähtevän junan v. -73. Aiku ne ennenkin harrastivat tuota tekijälainailua.... tai saattaa tietysti olla ihan syntyperänenkin jannu.

Tämähän kuulosti jännältä! Mielenkiintoisen tunnelmallinen kappale. Kyllä tälle helposti irtoaa jopa minulta *** tähteä, ties vaikka vielä nousisikin siitä.

Laulajassa oli kyllä jotain pelottavaa.

Tämä on niin minun musiikkiani! Paatoksellista ja ihanaa. Kiitos Monaco! VIISI!

Kovan vuosikertansa heikoimpia viisuja. Kaksi vahvahkoa tähteä.

Kuulostaa a-osassa Ranska 1979:ltä... Mutta selvästi häviää sille hienoudelle. Ei tämä ole koskaan kuulunut omiin lemppareihini. Omassa vuosikerrassaakin unohtuu muiden sekaan. Juu, ei. Kaksi tähteä riittää.

Todella tylsää. Tästä jäi mieleen vaan naisen räpyttelevät silmät. Eli mieleen ei jäänyt laulusta yhtään mitään. Kaksi tähteä.

Katselematta tuloksiin voin haistaa, että Suomelta on tullut pisteitä. Jos ei, niin vika on raadissa. Humppaa, leijuvaista soitantaa, suomalaisen iskelmän kuuloisia melodiakuvioita. Minä tykkään. Ei vihastuta, ei raavi päätä. Kertakaikkiaan sopivasti keskinkertainen kuuntelulelu.

Mitkä kulmakarvat. Kiva kertosäe, mutta vähän rasittavat säkeistöt. Kappaleessa on kuitenkin mukava komppi. Kaksi tähteä.