Viisukuppila

Maa: Sveitsi
Vuosi: 1977
Kappale: Swiss Lady
Esittäjä: Pepe Lienhard Band
Säveltäjä: Peter Reber
Sanoittaja: Peter Reber
Kapellimestari: Peter Jacques
Sijoitus: 6./18
Pisteet: 71
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1977ch
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Swi ... d1977.html

Pepe Lienhard (oik. Peter Rudolf Lienhard, s. 23. maaliskuuta 1946) on luonut uransa pääosin isojen viihdeorkestereiden keulahahmona ja kapellimestarina. Lisäksi hän on toiminut yhtyeissään puhallinsoittajana. Lienhard perusti ensimmäisen bändinsä The College Stompers jo kouluaikoina. Koulun jälkeen hän meni opiskelemaan yliopistoon lakitiedettä, mutta opinnot saivat jäädä kesken, kun musisointi alkoi viedä entistä enemmän aikaa.

Vuonna 1969 perustettiin sekstetti Pepe Lienhard Band. Yhtye pääsi levyttämään ja sen ensimmäinen menestyslevy oli vuonna 1971 levytetty Sheila Baby, joka nousi Sveitsin listalla parhaimmillaan toiselle sijalle.

Seuraavaa suurempaa menestystä saatiinkin odottaa kuusi vuotta. 1977 Pepe Lienhard Band osallistui Sveitsin euroviisukarsintoihin Peter Reberin laululla Swiss Lady (suom. Sveitsitär). Peter Reber on euroviisuharrastajille tuttu nimi, sillä kyseessä on Sveitsin nelinkertaisen euroviisuedustajatrion Peter, Sue ja Marcin jäsen. Lisäksi Reber on kynäillyt Sveitsin vuoden 1980 euroviisun Cinéma, jonka esitti Paola. Paola kilpaili myös vuoden 1977 Sveitsin euroviisukarsinnoissa, mutta tällä kertaa hänen tehtävänsä oli sijoittua toiseksi Pepe Lienhard Bandin viedessä voiton. Pepe Lienhard Bandissa oli myös muita viisukytköksiä, sillä yksi yhtyeen jäsenistä oli Pino Gasparini, joka edusti Sveitsiä Euroviisuissa vuonna 1985 duona Mariella Farrén kanssa.

Pepe Lienhard Bandin euroviisu Swiss Lady nousi Sveitsissä listaykköseksi, ja Euroviisujen jälkeen se ylsi myös Saksan listalle. Laulu kertoi Suomen selostajaa Erkki Toivasta lainaten ”naisesta, joka on hieman hupsu. Ja lopulta selviää, että tämä sveitsitär on torvi, nimittäin alppitorvi”. Laulussa kerrottiin vuorilla asuvasta miehestä, joka otti aina silloin tällöin kaapistaan esille alppitorvensa, jolla hän soitteli kaikenlaista musiikkia rock’n’rollista dixielandiin. Alppimaiden musiikkiperinteille ominaisena laulu sisälsi muun muassa jodlaamista, ja esityksessä oli mukana oikea alppitorvi, jota soitti yhtyeen ulkopuolinen jäsen Mostafa Kafa'i Azimi.

Lystikäs Swiss Lady tehosi sangen hyvin Euroopan tuomaristoihin, sillä se keräsi kaikkiaan 71 pistettä, jotka oikeuttivat mallikkaaseen kuudenteen sijaan. Kolmen tuomaristoa – Itävalta, Norja ja Suomi – pitivät laulua koko illan toiseksi parhaana. Vain kuusi maata jätti laulun kokonaan pisteittä.

80-luvulla Pepe Lienhard siirtyi suurempien viihdeorkestereiden kapellimestariksi. Pepe Lienhardin big band on vuosien varrella päässyt säestämään suuria viihdemaailman tähtiä aina Frank Sinatrasta Udo Jürgensiin. Lienhardin orkesteri on soittanut useissa eri gaaloissa ja viihdeohjelmissa saksankielisissä maissa. 2000-luvulla orkesteri on julkaissut myös säännöllisesti pitkäsoittoja, jotka pääosin sisältävät swing-musiikkia, big bandeille ominaiseen tapaan.

Kari Tapio - Aikuinen nainen

Aiemmin Viisulassa:

Sveitsi 1971: Peter,Sue & Marc - Les illusions de nos 20 ans
Sveitsi 1976: Peter, Sue & Marc - Djambo Djambo
Sveitsi 1985: Mariella Farré & Pino Gasparini - Piano, piano

En pitänyt tästä. Jotenkin tyhmä renkutus.

Parempi kuin muistin ja toi loppukilpailuversio itseasiassa parempi kuin mitä multa löytyy levyltä. Tämä oli iloinen ralli, mutta monen monituista viisua vaivannutta tekopirteyttä mielestäni ei ollut mukana. Kiva huilu. Jodlauksen olisi kyllä voinut jättää pois. Kohtuulliset kolme.

Kevyttä kolmen tähden humputettahan tämä. Ei nouse hienossa viisuvuodessa kymmenen joukkoon, kuitenkaan.

Ihan mukava perusralli, kolme tähteä.

Juu, kiitos ei. Ei viehättänyt yhtään tämä renkute.

** tähteä.

Kerassaan hauska ralli, johon yhteislaulu sopii. Huilu on hyvä lisä. Neljä tähteä tälle, kuten niin monille muillekin tasokkaan vuotensa viisuille.

Huikean hienon vuosikerran heikoin lenkki mulla? Ärsyttävä. Kaksi ja puoli tähteä pyöristetään alaspäin.

Hyväntuulinen ja mukava renkutus, pidän tälläisestä. Neljä tähteä.

Loistava, tarttuva melodia , Mutta ihmekös tuo, kun asialla oli säveltäjävelho Peter Reber .
Oivallisesti yhdistetty kansallisia aineksia popmusiikkiin: alppitorvi, jodlaus . Tästähän euroviisuissa oli silloisten sääntöjenkin mukaan kyse, eli tuoda musiikissa mukanaan kansallista omaleimaisuutta. Piccolohuilu-välisoitto oli mainio koukku. Muistan, kuinka tämä oli parhaan kaverini lemppari tuon vuoden viisuista ja kyllä sitä sitten kuunneltiinkin kasettimankalta . Nostalgianamupalalle neljä vahvaa tähteä.

'
Hyväntuulinen musiikillinen hupsuttelu.
Oli alppitorvea, jodlausta, huilua ja muita tykötarpeita.
Mukavan tarttuvaa melodiaa.

Toisaalta kuitenkin jollain tavoin melko tyhjänpäiväinen.
Ei tästä loppujen lopuksi paljon irti saa.
Sujuvasti kuunneltava kappale - mutta eipä juuri muuta.

Kolme tähteä.

'

Sangen joutavanpäiväinen sekametelisoppa: piccolohuilua, alppitorvea, jodlausta ja sitten vähän sekaan dixielandia. Tällaiset renkutukset eivät oikein kolahda minuun, vaikka kuinka positiivisviritteisiä ja harmittoman hauskoja olisivatkin. Kun musiikillisesti ei mitään ihmeempää edistystä kappaleessa tapahtunut, aloin miettiä, että olisi kiva, jos joku laatisi listan kaikista eri soittimista, mitä viisukappaleissa on historian aikana esiintynyt. Listasta tulisi todella pitkä.

Tämäkö muka parempi kuin Lapponia? Kaksi tähteä.

Varmaan pätevä ja ammattitaitoinen suoritus, muttei kosketa eikä hetkauta minua mitenkään. Tavanomaista brittipoppia, voisi olla jonkun työväenluokkaisen mennään bussilla tyyppisen sarjan tunnari siellä, johon on sitten, ihan asiallisesti, liitetty väliosaan jodlaus ja muut kansalliset elementit. Aivan samaa maata kuin se Suomen Lappooniakin - voin elää, ja elän täysin ilmankin. Kolme virheettömyydestä.

intro upea alppitorvi on niin, se teema on myös ikivanha... sitten svengataan, mainio sävelkulku... huikea kertosäe, loistavat huiluosiot ja jodlingit väliin mikä on aivan ihastuttavaa (varsinkin Itävalta 2005 piisissä) ... KYLLÄ tälle sellaiset n. 3.9 pistettä napsahtaa ja nimenomaan ihmeen terävähkön pehmeähköltä (vertailukohtana männynkävyt paljaitten jalakojen alla) kuulostavalle saksankieliselle versiolle ...
tuosta singlen kannessa olevista jyrkistä kallion ja maankielekkeistä tulee tietysti mieleen aikoinaan edesmenneessä Koti-Posti -lehdessäkin ollut Kalle Kehveli -sarjakuva. Ainakin me dinot muistamme vielä sen mainion sarjiksen, mikäs sen Kallen rehevän isokokoisen ja tietysti isonenäisen akan nimi nyt oli ... ? (miksi muuten sarjakuvissa lähes kaikkien tuulenhalkaisija on todellakin lievästi sanottuna liioitellun iso?) (Onko Kuppilan jäsenistössä ketään sarjakuvataiteilijaa,hän voisi valaista asiaa...onhan se tietysti komea yleensäkin,ku on isonenä...,paitsi kouluaikaan... yksi syy kiusata!)

Kevyttä menoa, johon oli saatu sekoitetuksi kaikenlaista. Ei kuitenkaan mennyt sekameteliksi, vaan varsin viehättävä kuuntelunautinto. Annan neljä tähteä.

Mun tähänastiset Viisulasijoitukset:
Kokonaissijoitus 207./533, vuosi 1977 6./9, 1970-luku 50./107, Sveitsi 3./29
Eikös ole joku sääntö kuinka paljon jotain vanhaa melodiaa saa lainata kilpailubiiseissä. Tuo alppitorven aamusoitto intro taisi hipoa noita rajoja. Hömpäähän tää on, mutta hyvin tehtyä, mukana alppitorven lisäksi veikeä piccolohuilu ja jodlaustakin. Sovitus oli tasokas, varsinkin kertsiä tukeva jousisovitus.

Voi jumaliste tämä oli upea ja hauska ja ja ja ja lahjakas ja hirrrrveen hieno! Tietenkin viisi!

Ammattitaitoista menoa ja hyvä melodia, johon tungettu sopivasti kansallisia vaikutteita. Vaikka tämä ei ihan mielimusiikkiani olekaan, annan vahvat kolme tähteä tälle hauskalle ja hyväntuuliselle renkutukselle.

Ihan hauska ja menevä renkutus! Lisäksi esittäjät ovat sympaattisia. Kolme tähteä!

Mahtava biisi! Sveitsin parasta

Ihan hauskat sveitsiläiset soittimet tässä. Kappale ei ole ihmeellisempi, mutta ainakin ammennettu omasta kulttuurista paljon elementtejä. Kolme tähteä.