Viisukuppila

Maa: Suomi
Vuosi: 1978
Kappale: Anna rakkaudelle tilaisuus
Esittäjä: Seija Simola
Säveltäjä: Reijo Karvonen
Sanoittaja: Reijo Karvonen, Seija Simola
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 18./20
Pisteet: 2
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1978fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1978.html

Tänä iltana, lunta tupruttaneen päivän päätteeksi, Viisulassa annetaan rakkaudelle tilaisuus. Pariisin isännöimät Eurovision laulukilpailut 34 talvea sitten olivat siihenastisen Eurovisio-historian mittavimmat - ainakin esiintyjämääränsä suhteen. Nykypäivänä ehkäpä joistakin huvittavaltakin tuntuva 20 maan osallistuminen Euroopan katsotuimpaan kevyen musiikin mittelöön oli noina aikoina kuitenkin ennätyksellinen lukema. Kahdenkymmenen maan edustussävelmien joukossa oman äänensä kuuluviin tahtoi myöskin eräs nykyään jo taiteilijaeläkettäkin nauttiva legenda, Seija Simola (25.9.1944, Helsinki). Reijo Karvosen sävelmä "Anna rakkaudelle tilaisuus" sai kunnian olla Suomen 17. ehdokas laulukilpailun kansainvälisessä finaalissa. Sanoituksesta säveltäjän kanssa vastasi itse artisti, tulkinnoistaan maineeseen noussut tämän päivän Viisulan valikoitunut nimemme.

Seija Simola nousi jonkinasteiseen maineeseen jo toimittuaan Leo Lindblomin yhtyeen solistina 1960-luvun alussa. Huilumaisen äänensä kautta hän nousi nopeasti ns. pienten piirien suosioon. Erkki Valasteen orkesteri poimi nuoren Seijan solistikseen ja kokemusta karttui myöskin singlejulkaisun "Kun hämärtää/Suurkaupungin valot" myötä. Ainutlaatuinen ääni alkoi saada tunnettavuutta ja nousta suuren yleisön tietoisuuteen. Aivan 1960-luvun lopulla hänen hienot tulkintansa vakuuttivat monet äänitteitä koteihinsa hankkineet musiikinystävät. Seija Simola tuntui kunnostautuneen etenkin italialaisperäisten iskelmien tulkitsijana. Listasijoituksiensa ohessa hän niitti arvostusta myöskin monen musiikkikriitikon kynien välityksellä. Tässä naisessa oli vain sitä jotain! Ja "sitä jotain" voitaisiin nimittää näinä päivinä vaikkapa siksi "X-factoriksi"!

Eurovision laulukilpailut limittyivät Seija Simolan uraan kansallisessa merkityksessä useamman vuoden ajan. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin Suomen karsinnoissa jo vuonna 1972. Kyseisen debyyttivuoden jälkeen Seija Simolasta muodostui tähän tämän iltaiseen SUOMEN EDUSTUSSÄVELMÄÄN saakka kovin tuttu ja taidokkaaksi tunnustettu nimi kotoisissa Eurovisio-karsinnoissa. Hän sai tulkita joko soolona tai sitten kokoonpanojen - kuten vuosina 1973 (Paradise) ja 1975 (Dans) ehdottomana johtotähtenä. Monet muistavat noilta vuosilta itse karsintaehdokassävelmiä paremmin Seija Simolan omintakeisen, kerronnallisen ja intiimin tavan tulkita. Ääni jäi moniin mieliin.

Seija Simolan uran suurimmat käännöshitit (esim. "Sulle silmäni annan", "Et itkeä saa Argentiina") ovat jääneet suomalaisessa arkielossa elämään. Mutta niin ovat musiikinystävien mieliin jääneet monet muutkin hänen julkaisuistaan. Niin käännösiskelmät kuin suomalaissävelmätkin ovat taipuneet hänen äänelleen ja tulkinnalleen omiksi. Hänet voitaneen lukea nykypäivänä Suomen iskelmätaivaalla legendojen joukkoon. Mutta mitä tapahtuikaan vuonna 1978?

Helmikuun 11. päivänä 1978 elettiin Tohlopissa, Tampereella Suomen Eurovisio-karsintojen aikaa. Juontajana toiminut Klaus Thomasson oli live-lähetyksen ja välittömän tv-yleisön arvostelevien silmien alaisuudessa aivan ensimmäisiä kertojaan. Seija Simola oli puolestaan jo monessa kodissa tutumpi nimi. Talvisella Tampereella järjestetystä laulukilpailusta tuntui muodostuvan ennen kaikkea vahvojen naisten kilpailu. Ja tämän kilpailun voitti Reijo Karvosen sävellystyö "Anna rakkaudelle tilaisuus" solistinaan tulkinnoistaan kannuksensa ansainnut Seija Simola. Alueraadit tuntuivat siis antaneen rakkaudelle myöten. Seija Simolan ääntä kuultaisiin aina Pariisissa saakka!

Pariisin loppukilpailun aika koitti 22.4.1978. Suomen lapsiaiheinen ehdokas, "Anna rakkaudelle tilaisuus" esittäytyi Euroopalle (ja muille televisioiville maanosille) neljäntenä, Italian ja Portugalin edustussävelmien välissä. Seija taustakuoroineen onnistui tehtävässään mallikkaasti, mutta kansainväliset äänet olivat Pariisin keväässä kovin tiukassa. Ainoastaan Norjan raati muisti meitä kahdella pisteellään. Kyseinen yhteispistemäärä oikeutti Suomen ja Seija Simolan vasta jaettuun 18. sijaan. Rakkauden tilaisuudet tuntuivat olleen vähäiset. Jäihän meitä ainoana äänestänyt Norja vielä tuloslistassa taaksemmekin.

Seija Simolan ura koki Pariisin kevään vuoksi jonkinasteisen notkahduksen alaspäin. Suomalaiset tuntuivat ottaneen kansainvälisen menestyksettömyyden sangen raskaasti. Kansallisesta voittajasta tulikin suuri julkinen häviäjä. Pystypäin Seija kuitenkin esiintyi seuraavan vuoden kansallisessa karsinnassamme Pariisin ehdokastaan tulkiten. Laulu soi tälläkin kertaa yhtä kirkkaasti - ellei kirkkaammin. Oltiinhan se kuultu Pariisissa saakka!

Seija Simolan musiikillinen comeback ajoittui 1980-luvun discobuumiin. Solisti itse ei nosta kyseistä ajanjaksoa urallaan kovinkaan suureen asemaan, mutta monet kevyttä musiikkia aktiivisesti seuranneet muistanevat ainakin levytyksen "Ei rakastaa voi tämän enempää". Sitä voitaneenkin pitää Seija Simolan viimeisenä suurena hittilevytyksenä.

Rakkaudesta on kyse myös tässä Pariisin kevään edustussävelmässämme. Oletko valmis antamaan rakkaudelle tilaisuuden? Vai etäännyttääkö lapsiaiheinen teksti? Tänään kuullaan joka tapauksessa Seija Simolan hienoa tulkintaa. Tässä siis Suomen ehdokas Pariisin illasta 34 vuoden takaa.

Seija Simola Spotifyssa

Uskomatonta, että Euroopan raadit jättivät tämän niin alas. Ihan nätti sävelmähän tämä on.

Tämä kappale on vuosien myötä kasvanut minulla suosikkien joukkoon. Hieno euroviisumainen, kasvava melodia ja upeita sointuja. Herkkä teksti, josta eurooppalaiset eivät saaneet selvää. Seijan ääni on niin upea ja hänen hieman ujo esiintymisensä onnistui Pariisissa kuitenkin hyvin. Taustakuoro oli sekin todella hieno. Sijoitus oli suuri vääryys, vaikka kisan taso olikin varsin korkea. Lauloin kerran karaokeillassa kaverilleni tämän kappaleen. Hän ei tiennyt kappaleen olevan Suomen euroviisuedustajan. Hän kuunteli ihan hiljaa ja kyynelissä ja laulun lopuksi sanoi: -Onpa hieno laulu. Viitonen

En ole koskaan pitänyt tästä. Joku ärsyttää niin, etten voi antaa kuin yhden tähden, vaikka kahtakin mietin.

'
Tämä viisu on jäänyt itselleni jotenkin unohduksiin ja vieraaksi Suomen viisujen joukossa. Verrattuna moneen muuhun Suomen viisuun.
Sanat ovat hyvät, puhuttelevat.
Vaikkakin jollain tavoin liian ykstotisen julistavan ja liian opettavaisen tuntuinen sanoitus.
Sävellyksessäkään ei ole suuremmin valittamista. Ei huono - joskaan ei kovin sykähdyttäväkään.
Ehkä Anna rakkaudelle tilaisuus on kuitenkin yleisilmeeltään liiankin raskas ja vakavahenkinen kappale.

Seija Simola on ollut minusta yksi parhaimmista naislaulajista Suomessa populaarimusiikin alueella.
Persoonallisen äänen omaava monipuolinen laulaja.

Kolme vahvaa tähteä.

'

Pärjäsipä todelle hunosti, niin kivaksi viisuksi

Kaunis sanoitus. Nättiä ja symppistä. Rohkenisin sanoa jopa "ikivihreää". Veret eivät vaan kohdallani täysin seisahda. Hyvin mielin voin reilut kolme tähteä antaa tälle kappaleelle. Ehdottomasti kuuntelen loppuun, mikäli alkaa soittimestani raikua.

Minusta tämä on erinomainen. Yksi parhaista Suomen edustussävelmistä. Ihanan kasvava festivaalisovitus ja hieno tulkinta Seija Simolalta, jota on alettu arvostaa onneksi ajan myötä uudestaan.

VIISI!

Vahva suomalainen euroviisu, upea esittäjä ja sanoitus kohdallaan. En voi muuta kuin ihmetellä, että Seija jäi sinne tuloslistan loppupäähän, olihan siellä tietysti kovat kilpakumppanit. Ilman muuta täydet pisteet.

Tämä on kyllä aivan fantastisen hieno perinteinen viisu, itse asiassa niitä harvoja suomalaisia edustajia tässä genressä. Hieno yhdistelmä mahtipontisuutta ja herkkyyttä, koskettava sanoitus ja kaiken kruunaa Seijan upea ääni ja tyylikäs esitys. No, esiintymisasun väri olisi voinut olla hieman räväkämpi, mutta muuten oikein tyylikästä. Tämän heikko sijoitus on koko Suomen viisuhistorian suurimpia vääryyksiä ellei jopa suurin.

Neljä vahvaa tähteä.

Hieno kappale suomalaiseksi viisuksi. Vahvat kolme tähteä.

Tämä on aina ollut minusta yksi Suomen huonoimpia edustusviisuja. Tässä ei vain ole yhtään mitään. Sanat ovat suorastaan ärsyttävät, sävellys on yhdentekevä.

Päivitin ihan hiljattain Suomi-viisujen puntarini uuteen uskoon, ja tämä jäi päivityksessä sijalle 42.

** tähteä.

Tahtoisin pitää tästä enemmän, kun tämä kappale tuntuu etenkin AntSalle olevan niin kovin rakas ja tärkeä!
Seija on hyvä laulaja sekä tulkitsija, joten ei ollut yllätys, että live-versio oli vähintään yhtä hyvä kuin studio. A-osa on keskitasoa parempi, mutta ongelma on tuo niin lattea ja unohdettava kertosäe... se vetää kokonaisuutta pahasti alaspäin. Kolmea tähteä enempää ei minulta irtoa.

Aina en ole tippaakaan pitänyt tästä, mutta olen myöhemmin oppinut pitämään. Kaunis sävel ja kauniit sanat saavat kolme tähteä. Olivat raadit sitten arvaamattomat, kun tällaisen jättivät kahteen tähteen ja nostivat voittoon jonkun Abanibi-renkutuksen.

Tämä on aina yhtä noloa kun tajuan löytäneeni Suomi-viisun mitä en ole koskaan kuullut. Hieno biisi ja hieno teema, tykkään! Neljä. Hollantilaisselostaja muuten lausui kappaleen nimen erinomaisesti.

Ehdottomasti PARAS Suomen euroviisu kautta aikojen. Kaunis sävellys, liikuttava sanoitus ja LOISTAVA laulaja Seija Simola. Viisi pistettä ilman muuta!

Suhteellisen kaunis sanoitus, mutta melodia on niin laahaava ja jotenkin tunkkainenkin, että ei oikein kosketa. Kaksi tähteä.

Itse en olisi tätä aikanaan Pariisiin lähettänyt. Omasta mielestäni parempia olivat niin Lea, Reijo kuin Katrikin. Ystäväni AntSan myötä olen löytänyt tämän laulun lämmön ja tyylikkyyden. Eihän se niin tylsä olekaan. Ihana teksti parasta koko laulussa. Koskettaa. Neljä.

Kyllä tämä on 1970-luvun viisujemme parhaimmistoa on. Viisi.

Oho, en edes muistanut tälläistä! Toivoisin ehkä että en olisi muistanut ikinä.. Kaksi

Seija Simolan olisi pitänyt osallistua toisenkin kerran Suomen edustajana. Esimerkiksi seuraavana vuotena Seija levytti kappaleen Kesytetty - jolla luultavasti olisi saatu menestystä paremmin. Todella harmillista, ettei hän yrittänyt saada revanssia. Tai mistä me sen voimme tietää, sillä noita yritystyrkkyjä on enemmän kuin karsintoihin on päätynyt.

On totta, että Seija ei saanut kovin monta hittiä kotimaisin voimin, vaan suurin osa oli käännöskappaleita. Siksi tämä kappale onkin yksi merkittävimmistä. Kappale itsessäänhän on selvästi kansainvälisille festivaaleille tehty ja sanat ovat äärimmäisen kauniit. Viisi tähteä kuuluu tälle hienoudelle.

Sen sijaan katsoisin kyseisen vuoden karsintaa kriittisesti ja toteaisin, että kärkinelikko oli ehdottomasti vahvin, mitä kotimaisessa karsinnassamme on koskaan ollut. Harmi vain, ettei Lea Laven osallistunut kuin tuon ainoan kerran, sillä hänen äänellään ja tulkinnallaan olisi ollut tilausta viisuareenoilla. Onneksi Katri Helena ja Anneli Saaristo saivat tilaisuutensa myöhemmin ja Anneli vieläpä Suomen menestyneimpiin kuuluvan viisun.

Kappale on aivan äärettömän kaunis . Sanat ja sävelet ovat niin ihania. Kyllä Eurooppa taas oli ihan järjiltään

1970-luvulla ei näin kauniita säveliä ollutkaan näin hyviä niin paljon kuin tämä ja jos sanojakin ajatellaan. Viisi.

Lapsena kuullut. Aina kai unohdin miten se menikään. Ei ole melodisesti onnistunut. Sanoissa enemmän huomiota kuin melodiassa. Liian yksinkertainen. Suomi-euroviisubiisitauti siis tässäkin. Yksinkertaisuustauti. Annan rakkaudelle vain kaksi ihmistä.

Vielä pitää hehkuttaa tätä. Yksi Suomen parhaita ikinä. Kauniit sanat ja Seijan ääni on upea. Seijan muukin tuotanto on aivain ihanaa En voi ymmärtää miksi tämä floppasi tai varsinkaan, että miksi Seijan menestys laski niin rajusti

Olin tosi pettynyt silloin, kun tämä voitti. Tarjolla olisi ollut tyylikkäämpi, dramaattisempi ja näkyvämpi Lea Lavenin kappale Aamulla vielä rakkaani näin.
Tämä on huomaamaton, tylsä, monotoninen, tekodramaattisuutta hipova ja sanoma ei välittynyt suomenkielellä kenellekään Euroopassa. Sama vaikka olisi laulanut kengänostoreissusta lähimarkettiin.
En odottanut tälle kummoistakaan sijoitusta. Harmitti vain, miksi parempaa kappaletta ei lähetetty. Sen jälkeen sama asia on harmittanut useampanakin vuotena.
Kaksi tähteä siitä syystä, että Seija Simola osaa laulaa. Sattui vain tylsä kappale esitettäväksi.

Ei kuulu Suomen viisuhistorian parhaimmistoon, joskaan ei ihan huonoimpiinkaan. Kertsi on ihan onnistunut, mutta muut säkeistöt ovat vähän hapuilevia ja sanoituksiltaan teennäisiä. Vahvaan kakkoseen jää, vaikka Seija varsin mainiosti laulaakin.

Kyseessä on ehdottomasti Suomen parhaimpiin kuuluva ellei jopa paras laulajatar. Laila Kinnusen kanssa hän on samoilla viivoilla. Kappale kuitenkaan ei ole vahvin mahdollinen, vaikka sanoitus onkin hieno ja sävelmä tyylikäs. Sen sijaan esimerkiksi hänen muusta tuotannostaan erityisesti 1979 julkaistu Kesytetty olisi luultavasti menestynyt merkittävämmin. Sateenvarjo vuodelta 1986 olisi ollut myös varsin jännä ajatus euroviisuedustajaksi.

Viisi tähteä kuuluu tälle.

Suomen viisuhistorian huonoin kansainväliseen kilpailuun edennyt kappale. Yksinkertaisesti tylsä ja ponneton. Kaksi tähteä.

Säkeistöt ovat ihan kamalat melodiallisesti, mutta erityisesti säkeistöjen sanat ovat ihan hirveät. Kertosäe on ihan mukava ja siinä on hieno sanoma. Kuitenkin yksi Suomen huonoimpia kokonaisuudessaan ja varmasti unohdettavampia myös. Heikot kaksi tähteä.