Suomi 1978: Seija Simola - Anna rakkaudelle tilaisuus
Lähetetty: 21 Helmi 2012, 22:10
Maa: Suomi
Vuosi: 1978
Kappale: Anna rakkaudelle tilaisuus
Esittäjä: Seija Simola
Säveltäjä: Reijo Karvonen
Sanoittaja: Reijo Karvonen, Seija Simola
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 18./20
Pisteet: 2
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1978fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1978.html
Tänä iltana, lunta tupruttaneen päivän päätteeksi, Viisulassa annetaan rakkaudelle tilaisuus. Pariisin isännöimät Eurovision laulukilpailut 34 talvea sitten olivat siihenastisen Eurovisio-historian mittavimmat - ainakin esiintyjämääränsä suhteen. Nykypäivänä ehkäpä joistakin huvittavaltakin tuntuva 20 maan osallistuminen Euroopan katsotuimpaan kevyen musiikin mittelöön oli noina aikoina kuitenkin ennätyksellinen lukema. Kahdenkymmenen maan edustussävelmien joukossa oman äänensä kuuluviin tahtoi myöskin eräs nykyään jo taiteilijaeläkettäkin nauttiva legenda, Seija Simola (25.9.1944, Helsinki). Reijo Karvosen sävelmä "Anna rakkaudelle tilaisuus" sai kunnian olla Suomen 17. ehdokas laulukilpailun kansainvälisessä finaalissa. Sanoituksesta säveltäjän kanssa vastasi itse artisti, tulkinnoistaan maineeseen noussut tämän päivän Viisulan valikoitunut nimemme.
Seija Simola nousi jonkinasteiseen maineeseen jo toimittuaan Leo Lindblomin yhtyeen solistina 1960-luvun alussa. Huilumaisen äänensä kautta hän nousi nopeasti ns. pienten piirien suosioon. Erkki Valasteen orkesteri poimi nuoren Seijan solistikseen ja kokemusta karttui myöskin singlejulkaisun "Kun hämärtää/Suurkaupungin valot" myötä. Ainutlaatuinen ääni alkoi saada tunnettavuutta ja nousta suuren yleisön tietoisuuteen. Aivan 1960-luvun lopulla hänen hienot tulkintansa vakuuttivat monet äänitteitä koteihinsa hankkineet musiikinystävät. Seija Simola tuntui kunnostautuneen etenkin italialaisperäisten iskelmien tulkitsijana. Listasijoituksiensa ohessa hän niitti arvostusta myöskin monen musiikkikriitikon kynien välityksellä. Tässä naisessa oli vain sitä jotain! Ja "sitä jotain" voitaisiin nimittää näinä päivinä vaikkapa siksi "X-factoriksi"!
Eurovision laulukilpailut limittyivät Seija Simolan uraan kansallisessa merkityksessä useamman vuoden ajan. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin Suomen karsinnoissa jo vuonna 1972. Kyseisen debyyttivuoden jälkeen Seija Simolasta muodostui tähän tämän iltaiseen SUOMEN EDUSTUSSÄVELMÄÄN saakka kovin tuttu ja taidokkaaksi tunnustettu nimi kotoisissa Eurovisio-karsinnoissa. Hän sai tulkita joko soolona tai sitten kokoonpanojen - kuten vuosina 1973 (Paradise) ja 1975 (Dans) ehdottomana johtotähtenä. Monet muistavat noilta vuosilta itse karsintaehdokassävelmiä paremmin Seija Simolan omintakeisen, kerronnallisen ja intiimin tavan tulkita. Ääni jäi moniin mieliin.
Seija Simolan uran suurimmat käännöshitit (esim. "Sulle silmäni annan", "Et itkeä saa Argentiina") ovat jääneet suomalaisessa arkielossa elämään. Mutta niin ovat musiikinystävien mieliin jääneet monet muutkin hänen julkaisuistaan. Niin käännösiskelmät kuin suomalaissävelmätkin ovat taipuneet hänen äänelleen ja tulkinnalleen omiksi. Hänet voitaneen lukea nykypäivänä Suomen iskelmätaivaalla legendojen joukkoon. Mutta mitä tapahtuikaan vuonna 1978?
Helmikuun 11. päivänä 1978 elettiin Tohlopissa, Tampereella Suomen Eurovisio-karsintojen aikaa. Juontajana toiminut Klaus Thomasson oli live-lähetyksen ja välittömän tv-yleisön arvostelevien silmien alaisuudessa aivan ensimmäisiä kertojaan. Seija Simola oli puolestaan jo monessa kodissa tutumpi nimi. Talvisella Tampereella järjestetystä laulukilpailusta tuntui muodostuvan ennen kaikkea vahvojen naisten kilpailu. Ja tämän kilpailun voitti Reijo Karvosen sävellystyö "Anna rakkaudelle tilaisuus" solistinaan tulkinnoistaan kannuksensa ansainnut Seija Simola. Alueraadit tuntuivat siis antaneen rakkaudelle myöten. Seija Simolan ääntä kuultaisiin aina Pariisissa saakka!
Pariisin loppukilpailun aika koitti 22.4.1978. Suomen lapsiaiheinen ehdokas, "Anna rakkaudelle tilaisuus" esittäytyi Euroopalle (ja muille televisioiville maanosille) neljäntenä, Italian ja Portugalin edustussävelmien välissä. Seija taustakuoroineen onnistui tehtävässään mallikkaasti, mutta kansainväliset äänet olivat Pariisin keväässä kovin tiukassa. Ainoastaan Norjan raati muisti meitä kahdella pisteellään. Kyseinen yhteispistemäärä oikeutti Suomen ja Seija Simolan vasta jaettuun 18. sijaan. Rakkauden tilaisuudet tuntuivat olleen vähäiset. Jäihän meitä ainoana äänestänyt Norja vielä tuloslistassa taaksemmekin.
Seija Simolan ura koki Pariisin kevään vuoksi jonkinasteisen notkahduksen alaspäin. Suomalaiset tuntuivat ottaneen kansainvälisen menestyksettömyyden sangen raskaasti. Kansallisesta voittajasta tulikin suuri julkinen häviäjä. Pystypäin Seija kuitenkin esiintyi seuraavan vuoden kansallisessa karsinnassamme Pariisin ehdokastaan tulkiten. Laulu soi tälläkin kertaa yhtä kirkkaasti - ellei kirkkaammin. Oltiinhan se kuultu Pariisissa saakka!
Seija Simolan musiikillinen comeback ajoittui 1980-luvun discobuumiin. Solisti itse ei nosta kyseistä ajanjaksoa urallaan kovinkaan suureen asemaan, mutta monet kevyttä musiikkia aktiivisesti seuranneet muistanevat ainakin levytyksen "Ei rakastaa voi tämän enempää". Sitä voitaneenkin pitää Seija Simolan viimeisenä suurena hittilevytyksenä.
Rakkaudesta on kyse myös tässä Pariisin kevään edustussävelmässämme. Oletko valmis antamaan rakkaudelle tilaisuuden? Vai etäännyttääkö lapsiaiheinen teksti? Tänään kuullaan joka tapauksessa Seija Simolan hienoa tulkintaa. Tässä siis Suomen ehdokas Pariisin illasta 34 vuoden takaa.
Seija Simola Spotifyssa
Vuosi: 1978
Kappale: Anna rakkaudelle tilaisuus
Esittäjä: Seija Simola
Säveltäjä: Reijo Karvonen
Sanoittaja: Reijo Karvonen, Seija Simola
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 18./20
Pisteet: 2
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1978fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1978.html
Tänä iltana, lunta tupruttaneen päivän päätteeksi, Viisulassa annetaan rakkaudelle tilaisuus. Pariisin isännöimät Eurovision laulukilpailut 34 talvea sitten olivat siihenastisen Eurovisio-historian mittavimmat - ainakin esiintyjämääränsä suhteen. Nykypäivänä ehkäpä joistakin huvittavaltakin tuntuva 20 maan osallistuminen Euroopan katsotuimpaan kevyen musiikin mittelöön oli noina aikoina kuitenkin ennätyksellinen lukema. Kahdenkymmenen maan edustussävelmien joukossa oman äänensä kuuluviin tahtoi myöskin eräs nykyään jo taiteilijaeläkettäkin nauttiva legenda, Seija Simola (25.9.1944, Helsinki). Reijo Karvosen sävelmä "Anna rakkaudelle tilaisuus" sai kunnian olla Suomen 17. ehdokas laulukilpailun kansainvälisessä finaalissa. Sanoituksesta säveltäjän kanssa vastasi itse artisti, tulkinnoistaan maineeseen noussut tämän päivän Viisulan valikoitunut nimemme.
Seija Simola nousi jonkinasteiseen maineeseen jo toimittuaan Leo Lindblomin yhtyeen solistina 1960-luvun alussa. Huilumaisen äänensä kautta hän nousi nopeasti ns. pienten piirien suosioon. Erkki Valasteen orkesteri poimi nuoren Seijan solistikseen ja kokemusta karttui myöskin singlejulkaisun "Kun hämärtää/Suurkaupungin valot" myötä. Ainutlaatuinen ääni alkoi saada tunnettavuutta ja nousta suuren yleisön tietoisuuteen. Aivan 1960-luvun lopulla hänen hienot tulkintansa vakuuttivat monet äänitteitä koteihinsa hankkineet musiikinystävät. Seija Simola tuntui kunnostautuneen etenkin italialaisperäisten iskelmien tulkitsijana. Listasijoituksiensa ohessa hän niitti arvostusta myöskin monen musiikkikriitikon kynien välityksellä. Tässä naisessa oli vain sitä jotain! Ja "sitä jotain" voitaisiin nimittää näinä päivinä vaikkapa siksi "X-factoriksi"!
Eurovision laulukilpailut limittyivät Seija Simolan uraan kansallisessa merkityksessä useamman vuoden ajan. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin Suomen karsinnoissa jo vuonna 1972. Kyseisen debyyttivuoden jälkeen Seija Simolasta muodostui tähän tämän iltaiseen SUOMEN EDUSTUSSÄVELMÄÄN saakka kovin tuttu ja taidokkaaksi tunnustettu nimi kotoisissa Eurovisio-karsinnoissa. Hän sai tulkita joko soolona tai sitten kokoonpanojen - kuten vuosina 1973 (Paradise) ja 1975 (Dans) ehdottomana johtotähtenä. Monet muistavat noilta vuosilta itse karsintaehdokassävelmiä paremmin Seija Simolan omintakeisen, kerronnallisen ja intiimin tavan tulkita. Ääni jäi moniin mieliin.
Seija Simolan uran suurimmat käännöshitit (esim. "Sulle silmäni annan", "Et itkeä saa Argentiina") ovat jääneet suomalaisessa arkielossa elämään. Mutta niin ovat musiikinystävien mieliin jääneet monet muutkin hänen julkaisuistaan. Niin käännösiskelmät kuin suomalaissävelmätkin ovat taipuneet hänen äänelleen ja tulkinnalleen omiksi. Hänet voitaneen lukea nykypäivänä Suomen iskelmätaivaalla legendojen joukkoon. Mutta mitä tapahtuikaan vuonna 1978?
Helmikuun 11. päivänä 1978 elettiin Tohlopissa, Tampereella Suomen Eurovisio-karsintojen aikaa. Juontajana toiminut Klaus Thomasson oli live-lähetyksen ja välittömän tv-yleisön arvostelevien silmien alaisuudessa aivan ensimmäisiä kertojaan. Seija Simola oli puolestaan jo monessa kodissa tutumpi nimi. Talvisella Tampereella järjestetystä laulukilpailusta tuntui muodostuvan ennen kaikkea vahvojen naisten kilpailu. Ja tämän kilpailun voitti Reijo Karvosen sävellystyö "Anna rakkaudelle tilaisuus" solistinaan tulkinnoistaan kannuksensa ansainnut Seija Simola. Alueraadit tuntuivat siis antaneen rakkaudelle myöten. Seija Simolan ääntä kuultaisiin aina Pariisissa saakka!
Pariisin loppukilpailun aika koitti 22.4.1978. Suomen lapsiaiheinen ehdokas, "Anna rakkaudelle tilaisuus" esittäytyi Euroopalle (ja muille televisioiville maanosille) neljäntenä, Italian ja Portugalin edustussävelmien välissä. Seija taustakuoroineen onnistui tehtävässään mallikkaasti, mutta kansainväliset äänet olivat Pariisin keväässä kovin tiukassa. Ainoastaan Norjan raati muisti meitä kahdella pisteellään. Kyseinen yhteispistemäärä oikeutti Suomen ja Seija Simolan vasta jaettuun 18. sijaan. Rakkauden tilaisuudet tuntuivat olleen vähäiset. Jäihän meitä ainoana äänestänyt Norja vielä tuloslistassa taaksemmekin.
Seija Simolan ura koki Pariisin kevään vuoksi jonkinasteisen notkahduksen alaspäin. Suomalaiset tuntuivat ottaneen kansainvälisen menestyksettömyyden sangen raskaasti. Kansallisesta voittajasta tulikin suuri julkinen häviäjä. Pystypäin Seija kuitenkin esiintyi seuraavan vuoden kansallisessa karsinnassamme Pariisin ehdokastaan tulkiten. Laulu soi tälläkin kertaa yhtä kirkkaasti - ellei kirkkaammin. Oltiinhan se kuultu Pariisissa saakka!
Seija Simolan musiikillinen comeback ajoittui 1980-luvun discobuumiin. Solisti itse ei nosta kyseistä ajanjaksoa urallaan kovinkaan suureen asemaan, mutta monet kevyttä musiikkia aktiivisesti seuranneet muistanevat ainakin levytyksen "Ei rakastaa voi tämän enempää". Sitä voitaneenkin pitää Seija Simolan viimeisenä suurena hittilevytyksenä.
Rakkaudesta on kyse myös tässä Pariisin kevään edustussävelmässämme. Oletko valmis antamaan rakkaudelle tilaisuuden? Vai etäännyttääkö lapsiaiheinen teksti? Tänään kuullaan joka tapauksessa Seija Simolan hienoa tulkintaa. Tässä siis Suomen ehdokas Pariisin illasta 34 vuoden takaa.
Seija Simola Spotifyssa