Viisukuppila

Maa: Kreikka
Vuosi: 1977
Kappale: Mathima solfege
Esittäjä: Pascalis, Marianna, Robert & Bessy
Säveltäjä: Giorgos Hatzinasios
Sanoittaja: Sevy Tillaku
Kapellimestari: Giorgos Hatzinasios
Sijoitus: 5./18
Pisteet: 92
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1977gr

Kreikan kolmas edustuskappale Mathima solfege valittiin Lontooseen ilman karsintaa. Neljä tunnettua laulajaa Pascalis Arbanitides, Robert Williams, Marianna Tolli ja Bessy Argiraki kertoivat sinivalkoisissa asuissa Wembley Conference Centren lavalla solmisaation saloista ja kehoittivat eurooppalaisia elämään kuten musikaalissa.

Solmisaatio-oppitunti tehosi juryihin ympäri Eurooppaa, sillä peräti kahdeksan raatia sijoitti Kreikan edusstussävelmän viiden parhaan joukkoon. Espanjasta matkasi Kreikkaan täydet 12 pistettä, Suomen jurylta lähti Kreikkaan ääniä puolet vähemmän. Mathima solfege ylsi lopputuloksissa viidenneksi, sijoitus pysyi maan parhaimpana 15 vuotta.

Suomeksi kappaleen levytti Silhuetit (Arto Alaspää, Martti Metsäketo, Irina Milan, Marianne Nyman) nimellä Soittotunnit.

Silhuetit - Soittotunnit

Pelkillä säkeistöillä tämä kappale olisi ansainnut vain kaksi tähteä. Kertosäkeistö pelasti ja PALJON.

^Hauskaa, mutta minusta juuri säkeistö oli tässä parasta, kertosäe oli kieltämättä menevä ja tarttuva, mutta myös hieman liikaa toistoa sisältävä. Säkeistössä oli kivasti kreikkalaista tunnelmaa. Kaikinpuolin mukavan letkeä kappale.

Hivenen vaatimattomat neljä tähteä.

Leonardo kirjoitti:Hauskaa, mutta minusta juuri säkeistö oli tässä parasta

Miten arvasin, että se menee jonkun mielestä noin.

Minäkin pidän enemmän säkeistöistä, mutta ei kertsi paljoa jälkeen jää. Upea kappale kokonaisuudessaan, viisi tähteä. Tämä kappale oli muuten jollain äitini äänittämällä kasetilla, jota kuuntelin pienenä ja pidin jo silloin kovast tästä, tietämättä toki, että tämä on viisu

Rasittava rallatus.

** tähteä.

Pidän jännistä säkeistöistä ja osuvasta kertosäkeestä. Jopa neljän tähden arvosta pidänkin.

Aikoinaan pidin tätä miltei vuotensa parhaimpana. Ja kivastihan tämä edelleenkin kieltämättä rullaa, vieden mukaansa.

Liveversio muuten paljon kivempi kuin jotenkin tunkkainen levysoundi. Minä hellyn NELJÄÄN.

Mukava kreikkalaispirteys, kolme tähteä.

kartta... :äh: eikun siis nuottitelineen reunaan tehdyn (vai metronomin?) nakutuksen voimalla tämä superkappale siis käynnistyy... kukahan Immonen heillä oli tuolloin ohjeistamassa että millä eväillä ja jekuilla ja kikoilla ym. voisitte pärjätä mahiksen parhaalla tavalla siellä Knallijasateenvarjojen -valtakunnassa..... ja tulosta tuli, totta tosiaan..... komea 5. sija, huh-hah-heijaa ja whiskyä pullo.... eikun Ouzoa -....shiiiss .... mahtava a-osa ja tarvinneeko edes sanoa että jälleen kerran a-osa hakkaa b-osan ..... !? ... ee:tai luulisin...uskoisin.... onhan kertsi toki todella nerokas ... mutta... niihnn oisko siinä vähän toistoa liikaa...? erityisen suloiset esittäjät... ja hyvä ääniset, toki! (eihän sinne ny mitään marttiservomaisia vasta-aloittelijoita lähetetä!!!!) rakastettavan kiva teksti "piano..." miten oivallista....! tosiaankin.... mutta TUON erityisen KOVAtasoisen vuoden tarjonnassa tämä jäänee silti sinne ehkä noin puoleenväliin ..... !!?????? eli sijoille 8 - 14 ..... ja punktebarometrimittariani kun isken puunuijalla niin etuheijarinveijarini nousee sinne noin 3.5 - 3.9 pisteen tietämille .... ?

jk. kuten tapanani on kun olin ensin keuhkonnut omat naputukseni niin sitten vasta luin muitten viestit ja kas huomasin erityisen sympaattisen nimimerkin Leonardon kiinnittäneen huomiota samaan asiaan eli toistoa taisi tosiaankin olla ehkä himpunverran liikaa...? tai olisko kertosäe ollut hieman liian .... herkkähipiäisimmät (ja tämän laulun kovimmat fanit) voivat nyt painaa silmäluomensa umpeen .... - kun sanon että : heppoinen !?

Mun tähänastiset Viisulasijoitukset:
Kokonaissijoitus 25./673, vuosi 1977 3./14, 1970-luku 10./135, Kreikka 2./19

Edellisvuoden taidepaukun jälkeen Kreikkakin lähti kokeilemaan hömppälinjaa, vieläpä varsin onnistuneesti. Enkä edes minä ollut tästä pahoillaan, vaikka Panaya mu, Panaya mu onkin mun Viisulan kreikkaykkönen, ansaitsee Mathima solfege paikkansa heti sen perään.

... (kommentti edellisen puhujan jälkeen) : aijaaa, no hyvä, .... ! Siekin Subi kuulet varsin oikein... aina välillä !? .... nyt tekis mieli jo nostaa pisteitä kun katselin ja kuuntelin tietysti myös tuon Lontoon livevedon... kauheen flegmaattinen ja tylsä yleisö ollut tuolloin(kin!).... kyllä siellä 1600:n ESC-fanin oma katsomo olisi tehnyt enemmän kuin terää! .... eli aika alkeellista ja junttimaista ollut yleisön käytös välillä.... kun ei näinkään taitavasti rakennettu ylistyslaulu sävelasteikon 7:lle koskettimelle ja eri musiikkitermeille (ja samalla ylistys mm. kapellimestareille!) saanut yleisöä tuon enempää mylvimään ....! kaikkea sitä näkeeki und kuuleeki - ja kattia kanssa...! mut siis sheii se brittien perus estoisuus ja konservatiivisuus.... tuli taas tässäkin nähtyä.... !?!?
Sanoiko esittelijä jo sen että kannattaa tutustua myös Silhuettien esittämään Finnhits-versioon Soittotunnit... ?

Vähän erilainen kappale, jossa on jotain mystistäkin. Ei kuitenkaan kuulu vuotensa parhaimmistoon. Kolme tähteä.

Täh? Eikös laulaja Robert Williams ollut tuolloin kolmisen vuotias?

Solmisointia kreikkalaisittain.
Odotuksia nostattava säkeistö ja sille vähän eriparinen jankkaava kertosäe. Koreografia oli kovin konemaista ja jäykkää. Kovatasoisena vuonna ei kärkipäässä minulla. Annan kolmosen, menettelee...

Jos minulta kysytään, niin tämä oli aivan huikea. Ehdottomat viisi!

Oikein mukavasti kulkeva hömpötys Kreikalta. Suomalainen sanoituskin toimii. "Kieli musiikin"... Aivan kuin alkuperäisessä Hienon vuosikertansa keskikastia. Hellyn neljään tähteen.

Loistavan viisuvuosikerran parhaimmistoa. Todella mielenkiintoinen kappale ja huikea sovitus. Viisi tähteä kevyesti.

Miellyttävä nelikko eikä pöllömpi viisukaan. Sanoituksellinen idea on näppärä, metronomi vielä tehostaa sitä. Liityn niihin, joiden mielestä A-osa lupaa enemmän kuin kertosäkeistö antaa. Siksi "vain" neljä tähteä.

romualdo kirjoitti:eli toistoa taisi tosiaankin olla ehkä himpunverran liikaa...? tai olisko kertosäe ollut hieman liian .... herkkähipiäisimmät (ja tämän laulun kovimmat fanit) voivat nyt painaa silmäluomensa umpeen .... - kun sanon että : heppoinen !?

Jälkimmäinen on enemmän totta. Toistoa on jopa tavallista vähemmän, koska A-osaan palataan kertsin jälkeen peräti kahdesti (yleensä kerran, ja toisen kertsin jälkeen on vain lyhyt väliosa). Toistavuuden vaikutelma tulee siitä, että kertsi on hyvin lyhyt ja se ehditään laulaa joka kerta kaksi kertaa, siis yhteensä tavallaan kuusi kertaa. Näiden osuus koko biisistä ei kuitenkaan ole suhteettoman suuri.

Kertsi ja säkeistö ovat tosiaan eriparia. Kuulostaa ihan siltä kuin ruotsalaiset ois antaneet sävellysapua No mutta neljä tähteä, on tää silti hyvä.

'
Kas vain, tämä viisu onkin mennyt minulta ohi.
Mutta nyt asia korjaantui....

Vanha tuttu kappale.
Kreikan parhaimpia viisuja.

Pidän säkeistöstä, mutta vasta kertsissä viisu varsinaisesti nousee lentoon.
Yhteislaulu vaikuttaa sujuvan mukavasti.
Menevä, vauhdikas kipale.
Koreografia on hyvä ja toimiva.
Loppunostatus viisussa on hieno.
Kauniin väriset esiintymisasut. Erityisesti asuissa oleva erikoinen sininen tai tarkemmin violetin sävy on mielenkiintoinen, viehättävä.
Summa summarum: Viihdyttävää katsottavaa ja kuunneltavaa

Neljä vahvaa tähteä.

'

Kreikan kaikkien aikojen paras, oli aikoinaan suosikkini ko. mestarilliselta vuodelta. Sittemmin on saanut luovuttaa kärkipaikkansa Itävallalle ja Italiakin on pyyhkäissyt ohi. Mutta edelleen viiden tähden arvoinen suoritus: loistava melodia, menevä ja hallittu koreografia.

Tiktaktiktak. Ai niin tämä on tämä huvittava biisi, jossa on hauska rytmi ja laskeutuva liukumo, joka on tuttu jostakin toisesta biisistä. Väliosat töksähtelevät, pois ne, ja jättäkää pelkkä diskohumppa haihatein soitettuna-osuus. Orkesteri on räiskyvällä tuulella, taitaa olla hyvämeineinen pelimanniporukka. Maukkaat rummut lopussa, kyllä maistui. Maksan siitä kolme pistettä tällä setelillä.

Iki-ihana, hiukan camp, mutta sopivasti, ei liikaa Viisi tähteä.

Tästä kappaleesta tykkäsin kovasti, lauluosuudet eivät olleet ihan nappisuoritus, mutta muuten aika menevä kappale.
Koreografia ei ole tuohon aikaan paljoa vaatinut. Oli ihan tyypillistä, että paikallaan vaan jotenkin heiluttiin ja yleensä kaikki tekivät samoja liikkeitä samaan tai vuorotahtiin.
Kyllä tälle neljä pojoa pitää antaa.

Tämä on Kreikan parhaimpia euroviisuja Viisi!

Miten nää Kreikan kappaleet aina onnistuu miellyttävällä tavalla assosioitumaan mereen ja laineiden liplatukseen..?

Ihana thalassa-genre - vahva nelonen. 4/5.

Nuo esiintymisasut!

Mutta joo. Tämä vuosi -77 oli kaiken kaikkiaan mahtava, ja koska tämä kappale on mielestäni vuoden ykkönen on tämä kaiken järjen mukaan selvästi aivan mahtava! Kertosäe jää mieleen. Säkeistöjä on ihan kiva lauleskella itsekin. Livenä tämä kuulostaa kyllä paremmalta kuin levyltä, täytyy sanoa.

Annan viisi!

Selvästi Abba ja Brotherhood of Man inspiroivat monia maita, myös Kreikkaa. Ihan menevä kappale, joka kuitenkin voisi olla vähän parempi sävellys. Kolme tähteä.